Viljelyalat lajikkeittain

Tilastoja viljelyalan jakautumisesta lajikkeittain. Tieto perustuu viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin viljelykasvien lajikkeista.

Tilastojen tieto perustuu viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin viljelykasvien lajikkeista. Tilaston on koonnut Mavi.

Tuoreimmat tiedotteet 

VILJELYALAT LAJIKKEITTAIN 2017

Kevätvehnän viljelyala laski tänä vuonna 181 900 hehtaariin. Viime vuonna kevätvehnää kasvoi 196 460 hehtaarilla. Vuonna 2017 viljelyssä on 64 eri lajiketta, joista Quarna on viljellyin. Quarnan suhteellinen osuus kevätvehnän viljelyalasta on lähes 15 %. Viime vuosien ykkönen Anniina tippui tänä vuonna toiselle sijalle. Demonstrant sijoittui viime vuoden tavoin kolmanneksi ja Zebra neljänneksi. Neljä suosituinta lajiketta kattavat kevätvehnäalasta 49 %.

Syysvehnän viljelyala puolestaan nousi 35 360 hehtaariin, kun viime vuonna ala oli 25 110 hehtaaria. Viljellyimmäksi lajikkeeksi nousi Skagen, jonka ala kattaa lähes 24 % syysvehnäalasta. Viime vuosien suosikki SW Magnifik tippui toiselle sijalle. Seuraavaksi eniten viljelyssä on Ceylonia ja Urhoa. Neljän suosituimman lajikkeen suhteellinen osuus syysvehnäalasta on 78 %.

Syys- ja kevätrukiin yhteenlaskettu viljelyala nousi viime vuodesta 31 720 hehtaariin. Viime vuonna ruisala oli 26 510. Syysrukiin 30 820 hehtaarin viljelyalasta perinteinen populaatiolajike Reetta kattaa jälleen yli 40 %. Toiselle ja kolmannelle sijalle asettuivat hybridilajikkeet Evolo ja KWS Livado. Neljänneksi suosituimmaksi lajikkeeksi on merkitty muu syysruis. Kevätruislajikkeista viljellyin oli jälleen Juuso, jonka viljelyala (720 ha) on pieni suhteessa syyslajikkeisiin.

Rehuohran viljelyala kutistui tänä 359 870 hehtaariin, kun vielä viime vuonna ala oli 407 890 hehtaaria. Viljelyssä olevien lajikkeiden määrä nousi tänä vuonna 132, kun viime vuonna lajikkeita oli 123. Viljellyin lajike on jälleen kerran Brage (44 000 ha). Seuraavaksi eniten viljelyssä on Wolmaria, Augustia ja Toriaa. Nämä neljä viljellyintä lajiketta kattavat 39 % rehuohra-alasta.

Mallasohran viljelyala laski 75 210 hehtaariin (2016: 77 570). Harbinger ylsi viljellyimmäksi mallasohralajikkeeksi, kun viime vuosien ykkönen NFC Tipple jäi toiseksi. Seuraavaksi eniten viljelyssä on Propinoa ja Barkea. Neljä viljellyintä lajiketta kattavat yli 63 % Suomen mallasohra-alasta.

Kauran viljelyala nousi 336 270 hehtaariin (2016: 331 670 ha). Eri kauralajikkeita on tänä vuonna viljelyssä 63 kappaletta. Akseli on tänäkin vuonna viljellyin kauralajike kattaen vajaan viidenneksen Suomen kaura-alasta. Myös Belinda, Veli ja Ringsaker yltävät viime vuoden tavoin kärkinelikkoon. Neljä suosituinta lajiketta kattavat 33 % tämänvuotisesta kaura-alasta.

Rypsin ja rapsin viljelyala nousi 67 040 hehtaariin (2016: 61 960 ha). Kevätrapsiala (35 040 ha) peittosi selvästi kevätrypsialan (27 790 ha). Syysöljykasvien viljelyala on vielä suhteessa pieni: syysrapsia viljellään 1 640 ja syysrypsiä 530 hehtaarilla.

Kevätrapsilajikkeista viljellyin lajike on Proximo (34 %).  Kevätrapsilajikkeiden kärkinelikköön ylsivät myös DK 7130 CL, Majong sekä Smilla. Kevätrypsilajikkeista ylivoimaisesti suosituin lajike on Cordelia (38 %), joka on hallinnut viljellyimmän öljykasvilajikkeen paikkaa jo useamman vuoden ajan. Seuraavaksi viljellyimmät kevätrypsilajikkeet ovat Aurea CL, SW Petita sekä Juliet. Syysrapsilajikkeiden kärkeä pitää Pioneer Maximus ja toisena tulee ”muu tukikelpoinen syysrapsi”. Largo ja Legato puolestaan ovat suosituimmat syysrypsilajikkeet. 

12.7.2017 - Viljelyalat lajikkeittain 2017