Viljelytietoa

Viljelyalat lajikkeittain

Tilastoja viljelyalan jakautumisesta lajikkeittain. Tieto perustuu viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin tietoihin viljelykasvien lajikkeista. Tilaston on koonnut Ruokavirasto.

Tuoreimmat tiedotteet

VILJELYALAT LAJIKKEITTAIN 2022

Vuonna 2022 kokonaisvilja-ala (ei sis. vihantaviljat) pysyi edelliseen vuoteen nähden melko muuttumattomana. Öljykasvien ja herneen ala kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Syysmuotoisista kasveista sekä syysvehnän että -öljykasvien ala väheni erittäin merkittävistä talvituhoista johtuen. Lajikekirjo viljelyssä on jälleen runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemusten lajiketietoihin on ilmoitettu esimerkiksi 136 eri rehuohralajiketta, 76 kauralajiketta ja 69 kevätvehnälajiketta.

Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa Ruokavirastolle ilmoittamiin lajiketietoihin ja 30.6. tallennustilanteeseen.

Kevätvehnän ala nousi 193 000 hehtaariin (2021 162 000 ha). Viljelyssä ilmoitettiin olevan 69 eri lajiketta, joista viljellyin on KWS Mistral hieman yli 12 prosentin osuudellaan. Toiseksi ja kolmanneksi viljellyimmät lajikkeet ovat Helmi vajaan 12 prosentin osuudellaan ja Quarna reilun 11 prosentin osuudellaan. KWS Mistral oli viljellyin lajike myös vuonna 2020, muutoin viljellyimmän lajikkeen paikkaa on useana edellisenä vuonna pitänyt tämän vuoden kolmanneksi viljellyin lajike Quarna. Helmi nousi viime vuonna ensi kertaa kolmen viljellyimmän kevätvehnälajikkeen joukkoon ja ylsi nyt toiseksi viljellyimmäksi.

Syysvehnän viljelyala laski huomattavien talvituhojen vuoksi 35 000 hehtaariin (2021 54 000 ha). Viljelyssä ilmoitettiin olevan yhteensä 36 eri lajiketta, joista viljellyin on Ceylon kattaen noin 40 % syysvehnäalasta. Toiseksi viljellyin lajike on Skagen (22 %) ja kolmanneksi viljellyin SW Magnifik (10%). Syysvehnän viljellyimpien lajikkeiden kärkikolmikko on pysynyt samana jo kuuden vuoden ajan.

Rehuohran viljelyala laski 362 000 hehtaariin (2021 377 000 ha). Viljelyssä ilmoitettiin olevan jopa 136 eri lajiketta. Viljellyimpien lajikkeiden kärkikolmikko pysyi samana. Viime vuoden toiseksi viljellyin lajike Arild nousi viljellyimmäksi lajikkeeksi hieman vajaan 11 prosentin osuudellaan. Viime vuoden viljellyin lajike Vertti on nyt toiseksi viljellyin vajaan 10 % osuudellaan ja Brage pysyi kolmanneksi viljellyimpänä lajikkeena vajaan 7 % osuudellaan.

Mallasohran ala laski 66 000 hehtaariin (2021 70 000 ha). Lajikkeita on viljelyssä yhteensä 58. Ylivoimaisesti viljellyimpänä lajikkeena jatkaa RGT Planet 47 % osuudellaan. Edellisten vuosien kärkikolmikon ulkopuolelta noussut Vanille nousi toiseksi viljellyimmäksi lajikkeeksi vajaan 10 % osuudellaan ja viime vuoden toiseksi viljellyin lajike Harbinger on nyt kolmanneksi viljellyin noin 8 % osuudellaan.

Kauran viljelyala on 337 000 hehtaaria ja se pysyi melko muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna (2021 332 000). Viljelyssä ilmoitettiin olevan 76 eri kauralajiketta, joista viljellyin on jälleen Niklas reilun 24 % osuudellaan. Toiseksi viljellyimmäksi lajikkeeksi nousi viime vuoden kolmonen eli Avenue vajaan 7 % osuudellaan ja kolmanneksi edellisten vuosien kärkikolmikon ulkopuolelta nousi Matty hieman vajaan 6 % osuudellaan.

Syysrukiin viljelyala nousi 20 000 hehtaariin (2021 18 000 ha). Viljelyssä ilmoitettiin olevan yhteensä 38 eri lajiketta. Populaatiolajike Reetta on jälleen viljellyin lajike reilun 37 % osuudellaan. Myös toiseksi viljellyin lajike pysyi samana: populaatiolajike Dankowskie Agat (15 %). Uutena viljellyimpien kärkikolmikkoon nousi hybridilajike KWS Tayo (8 %).

Ruokaherneen viljelyala nousi 5 700 hehtaariin (2021 4 600 ha). Viljelyssä ilmoitettiin olevan yhteensä 22 lajiketta. Viljellyimmät lajikkeet ovat Ingrid vajaan 17 % osuudella, Matilda reilun 16 % osuudella ja Astronaute vajaan 13 % osuudella. Rehuherneen ala nousi 28 500 hehtaariin (2021 18 300 ha). Viljellyimmät lajikkeet ovat Astronaute (48 %), Ingrid (31 %) ja muu rehuherne (vajaa 4 %). Yhteensä viljelyssä ilmoitettiin olevan 25 eri lajiketta.

Härkäpavun ala väheni 11 300 hehtaariin (2021 12 400 ha). Viljellyimpien lajikkeiden kärkikolmikossa: Kontu (45 %), Louhi (18 %) ja Sampo (16 %).

Kevätrypsin ala nousi 31 400 hehtaariin (2021 27 600 ha). Viljellyimpien lajikkeiden kärkikolmikko on Synthia (45 %), Synneva (20 %) ja Aurea CL (14 %). Yhteensä lajikkeita ilmoitettiin olevan viljelyksessä 16. Kevätrapsin viljelyala kasvoi 9 200 hehtaariin (2021 6 400 ha). Kolme viljellyintä lajiketta ovat Proximo (24 %), "muu tukikelpoinen kevätrapsi" (15 %) ja DK 7130 CL (13 %). Yhteensä viljeltyjä lajikkeita ilmoitettiin olevan 22.

Syysrypsiala laski 1 800 hehtaariin (2021 yli 2000 ha). Viljellyimmät lajikkeet ovat Legato (66 %), Largo (17 %) ja Arrivée (14 %). Yhteensä viljeltyjä lajikkeita ilmoitettiin olevan 4. Syysrapsin ala laski 213 hehtaariin. Viljellyimmät lajikkeet ovat DK IMISTAR CL (21 %), PX128 (19 %) ja PIONEER MAXIMUS (16 %). Yhteensä lajikkeita ilmoitettiin olevan viljelyksessä 8. Syysöljykasvien alaa laskivat tänä vuonna merkittävät talvituhot.