Tuotannon kannattavuus

Rypsin ja rapsin tuotannon kannattavuuteen vaikuttavat eniten sadon onnistuminen, sadosta saatu hinta sekä viljelyn kustannukset. Viime vuosina kevätöljykasvien viljelyssä on ollut mm. suuria tuholaisongelmia, jotka ovat verottaneet satotasoja. Etenkin kevätrapsin viljely on ollut pahemmissa vaikeuksissa kuin kevätrypsin, mikä on näkynyt taloudellisen tuloksen suurempana vaihteluna rapsilla. Huolimatta näistä viljelyhaasteista kevätrypsi ja -rapsi ovat kuitenkin tehneet kevätviljoihin nähden joko samaa tai parempaa taloudellista tulosta ProAgria Lohkotietopankin viljelyn kehittämisryhmien tuotantokustannuslaskelmien tulosten perusteella. Viimeisen 10 vuoden, 2012–2021, aikana kevätrypsin ja -rapsin taloudellinen tulos on ollut keskimäärin noin 65 euroa hehtaarilta parempi kuin kevätviljoilla (Kuva 1). Kevätrapsin tulos puolestaan on ollut noin 100 euroa hehtaarilta kevätrypsiä parempi. Syysöljykasvien taloudellisia laskelmia ei ole ollut vielä riittävästi aineistossa tulosten esittämiseksi.

Öljykasviopas kannattavuus 1

Kuva 1Kevätrypsin ja -rapsin viljelyn taloudellinen tulos on ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 65 euroa hehtaarilta parempi kuin kevätviljoilla keskimäärin. Lisäksi kevätrapsin tulos on ollut noin 100 euroa hehtaarilta kevätrypsiä parempi, vaikkakin sen tulos on vaihdellut vuosien välillä paljon. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2021, viljelyn kehittämisryhmien tulokset noin 200–3000 ha:lta ja 30–100 tilalta vuosittain. Taloudellisena tunnuslukuna on kate A, joka saadaan, kun viljelyn satotuotoista ja tuista vähennetään pois muuttuvat kustannukset, kuten kylvösiemen-, lannoitus-, kasvinsuojelu- ja polttoainekulut.

Öljykasvien ja viljojen välinen hintasuhde määrittää näiden kasvien keskinäisen kannattavuuden. Sanotaan, että hintasuhteen ollessa yli 2, öljykasvien viljely on viljoja kannattavampaa. Tämä edellyttää luonnollisesti, että päästään keskimääräisiin satotasoihin. Jos öljykasvien sato jää keskimääräisestä, hintasuhteen tulisi olla yli 2,5. Viimeisen 10 vuoden aikana toteutuneiden myyntihintojen perusteella hintasuhde on ollut 8 vuotena 10:stä yli 2, mutta vain yhtenä vuonna yli 2,5 (Kuva 2).

Öljykasviopas kannattavuus 2

Kuva 2. Öljykasvien ja viljojen välinen hintasuhde määrittää näiden kasvien keskinäisen kannattavuuden. Hintasuhteen ollessa yli 2, öljykasvien viljely on viljoja kannattavampaa, mutta se edellyttää, että sadossa onnistutaan vähintään keskimääräisesti.Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2021.

Vuosien 2012–2021 aikana kevätrypsin hehtaarisato on ollut ProAgrian Lohkotietopankin talouslaskelmien mukaan keskimäärin 1 470 kiloa ja kevätrapsin 1 650 kiloa. Viljelyssä onnistuminen vaihtelee kuitenkin paljon tilojen välillä. Taloudelliselta tulokseltaan paras neljännes on Lohkotietopankin mukaan yltänyt kevätrypsillä 1 720 kilon ja kevätrapsilla 2 230 kilon hehtaarisatoihin. 

Kevätrypsin viljelyn muuttuvat kustannukset ovat tuotantokustannuslaskelmissa olleet kevätviljoja noin 70 euroa hehtaarilta pienemmät, ja kevätrapsilla samaa tasoa kevätviljojen kanssa (Kuva 3). Kustannuksista muut muuttuvat kustannuserät, joita ovat muun muassa kuivauskulut, olivat kevätrypsillä ja -rapsilla kevätviljoja pienemmät, mutta vastaavasti kasvinsuojelukustannukset kevätviljoja suuremmat. 

Öljykasviopas kannattavuus 3

Kuva 3. Kevätrypsin viljelyn kustannukset olivat noin 70 euroa hehtaarilta pienemmät verrattuna kevätviljoihin, ja kevätrapsin samaa taso kevätviljojen, erityisesti kevätvehnän ja mallasohran kanssa. Muut muuttuvat kustannuserät, joita ovat muun muassa kuivauskulut, olivat kevätviljoja pienemmät, mutta vastaavasti kasvinsuojelukustannus kevätviljoja suurempi. Aineisto on vuodelta 2019, joka edustaa viimeisintä enemmän normaalia kasvukautta. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2019.. Kevätrypsin viljelyn kustannukset olivat noin 70 euroa hehtaarilta pienemmät verrattuna kevätviljoihin, ja kevätrapsin samaa taso kevätviljojen, erityisesti kevätvehnän ja mallasohran kanssa. Muut muuttuvat kustannuserät, joita ovat muun muassa kuivauskulut, olivat kevätviljoja pienemmät, mutta vastaavasti kasvinsuojelukustannus kevätviljoja suurempi. Aineisto on vuodelta 2019, joka edustaa viimeisintä enemmän normaalia kasvukautta. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2019.

Kannattavuudeltaan paras neljännes on usein tuottanut myös parhaan sadon ja joskus jopa pienemmillä muuttuvilla kustannuksilla kuin heikoin neljännes. Tämä osoittaa, että hyvään satoon pyrkiminen on taloudellisesti kannattavaa, ja toisaalta, että sadon onnistuminen riippuu muistakin tekijöistä kuin tuotantopanosten käytöstä, esimerkiksi maan kasvukunnosta. Markkinahintojen vaihdellessa toteutunut myyntihinta on alkanut näytellä myös merkittävää roolia taloudellisessa lopputuloksessa. Kannattavuudeltaan paras neljännes on pääsääntöisesti saanut parhaan myyntihinnan sadosta. Paras neljännes on pystynyt pitämään kurissa erityisesti konekustannukset. Mikäli konekalusto on mitoitettu oikein tuotantoon nähden ja toisaalta tilayhteistyön, yhteishankintojen tai urakoinnin mahdollisuuksia on voitu hyödyntää, saadaan konekustannukset pidettyä hallinnassa. Lannoitteiden lisääntynyt hintavaihtelu on näkynyt siten, että lannoitekustannuksissa voi olla suuria eroja tilojen välillä riippuen lannoitteiden hankinta-ajankohdasta.

Öljykasviopas kannattavuus 4 Öljykasviopas kannattavuus 5

Kuvat 4 ja 5. Kevätrypsin ja -rapsin taloudellinen tulos suhteessa satoon eri neljänneksissä ja keskimäärin. Nettovoiton mukaan parhain neljännes on saanut selvästi paremman hehtaarisadon ja myyntihinnan kuin heikoin neljännes. Huomaa, että tulokset rypsiltä ja rapsilta ovat eri vuosilta. Sato pylväinä vasemmalla akselilla, nettovoitto tai -tappio sekä saatu myyntihinta käyrinä oikealla akselilla. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2019 ja 2021. Nettovoitto tai -tappio on talouden tunnusluku, jossa satotuotoista ja tuista on vähennetty kaikki kustannukset, niin muuttuvat, työ-, kiinteät kuin pellon kustannukset.

Rypsi ja rapsi ovat taloudellisesti kannattavia viljelykierrossa

Öljykasvit soveltuvat hyvin viljatilojen viljelykiertoon. Ne katkaisevat viljan tautikiertoa ja vähentävät viljan tautien torjuntatarvetta. Lisäksi viljat ovat hyviä välikasveja öljykasveille, jotka vaativat viiden vuoden viljelykierron. Öljykasveja ei siis tule viljellä samalla lohkolla useammin kuin joka 5. vuosi erityisesti möhöjuuririskin, mutta myös muiden kasvintuhoojien hallinnan takia. Öljykasvien hyvä esikasviarvo viljoille on osoitettu useissa tutkimuksissa, ja esimerkiksi ProAgria Lohkotietopankin mukaan öljykasvien esikasviarvo on ollut +200 kg/ha (Kuva 5). Öljykasvit muokkaavat maata syvälle kasvavalla paalujuurellaan, mikä näkyy hyötynä seuraavalle kasville. On kuitenkin huomioitava, että vaikka rypsillä ja rapsilla on syvälle juurtuva paalujuuri, se ei pysty kasvamaan tiivistyneellä maalla, vaan vaatii hyväkuntoisen peltolohkon. 

Öljykasviopas kannattavuus 6

Kuva 4. Öljykasvin, rypsin ja rapsin esikasviarvo viljoille (esimerkkinä tässä kevätvehnä) on ollut keskimäärin +200 kg/ha ProAgria Lohkotietopankin vuosien 2008–2020 aineiston mukaan. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2020.

VYR tuotantokustannuslaskuri 

VYR tuotantokustannuslaskuri

Ajantasaisen ja tilakohtaisen rypsin ja rapsin (ja muiden viljelykasvien) kannattavuuslaskennan apuna kannattaa hyödyntää VYR:in syksyllä 2021 julkaisemaa tuotantokustannuslaskuria. Laskuriin saa syötettyä oman satotavoitteensa, kulloinkin ajantasaisen sadon hinta-arvion tai sopimushinnan sekä viljelyn ajantasaiset muuttuvat kustannukset (siemenkustannus, lannoitekustannukset, kasvinsuojelukustannukset ja muut muuttuvat kustannukset). Laskuri huomioi myös viljelyn tuet ja palkkiot, sisältäen tukialueen mukaisen perus- ja viherryttämistuen, luonnonhaittakorvauksen, ympäristökorvauksen ja peltokasvipalkkion. Näin tuotantokustannuslaskurin avulla saa selville viljelykasvikohtaisen katteen. Viljelykasvikohtainen nettovoitto tai -tappio saadaan selville, kun katteesta vähennetään viljelyn kiinteät kustannukset ja työkustannukset. Tätä ei saa laskettua suoraan tuotantokustannuslaskurin avulla, mutta laskelmaa voi jatkaa viljelykasvikohtaisen katteen laskurilla selvitettyään. 

Laskuri apuna vertailussa - konkretiaa rypsin ja rapsin viljelyn kannattavuuden hahmottamiseen

Laskuri vertaa kulloinkin tehtävää muuttuvien tuotantokustannusten laskelmaa ja satoa suoraan ProAgrian lohkotietopankin koko maan kannattavuudeltaan parhaan neljänneksen laskelmiin saman viljelykasvin osalta. ProAgrian lohkotietopankin tuotantokustannusten vertailulaskelma on toistaiseksi saatavilla vain kevätrypsille ja -rapsille, sillä lohkotietopankissa ei ole riittävästi vertailulaskelmia syysrypsille ja -rapsille. 

Ajantasainen vertailu kannattaa myös viljelykasvien välillä. Tuotantokustannuslaskuri mahdollistaa rypsin tai rapsin kannattavuuden vertailun esimerkiksi eri viljalajeihin aina omiin satotavoitteisiin ja ajantasaisiin sadon hinta-arvioihin tai sopimushintoihin ja muuttuviin kustannuksiin perustuen. Kannattavuutta kannattaa  kuitenkin kasvinviljelyssä miettiä aina laajemmin ja pitkäjänteisemmin, kuin vain sen hetkisiä tuotantokustannuksia ja katteita viljelykasvien välillä vertailemalla. Ks. esimerkiksi edellinen kappale 'Rypsi ja rapsi taloudellisesti kannattavia viljelykierrossa'.