Rikkakasvien torjunta

Rikkakasvit kilpailevat öljykasvien kanssa valosta, vedestä ja ravinteista ja ne alentavat näin viljelykasvin satoa. Lisäksi rikkakasvien siemenet heikentävät sadon laatua, mikä on ongelma etenkin rypsillä ja rapsilla, joiden pienikokoinen pyöreä siemen on usein samankokoinen kuin rikkakasvien siemenet. Rikkakasvien siementen lajittelu sadon seasta on hankalaa, jopa mahdotonta. Rikkakasveista etenkin mataran ja jauhosavikan siemenet ovat suunnilleen samankokoiset kuin rypsillä ja rapsilla, ja niistä on haittaa sadon jatkojalostuksessa.  Matara ja jauhosavikka ovat myös erittäin tehokkaita kilpailijoita viljelykasvustossa, ja niiden torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

peltomatarajasavikka

Peltomatara (vasemmalla) ja jauhosavikka pikkutaimina, jollaisina ne tulee tuntea rypsin ja rapsin rikkakasvien torjunnasta päätettäessä. Kuvat: Heikki Jalli

Seuraavissa kappaleissa paneudutaan pääasiassa kevätrypsin ja –rapsin rikkakasvien torjuntaan. Syysrypsin ja rapsin rikkakasvien torjunnan erityispiirteet esitellään täällä. Rikkakasveja voidaan torjua ennen kylvöä muokkausmenetelmillä. Myöhästettyä kylvöä voidaan käyttää etenkin lyhyen kasvuajan kevätrypsilajikkeiden rikkakasvien torjuntaan. Menetelmän englannin- ja ruotsinkieliset nimet ”false seedbed” ja ”falsk såbädd” kuvaavat torjunnan ideaa. Menetelmässä aikaisella äestyksellä tuhotaan talvehtineet rikkakasvit ja edistetään kevätitoisten rikkakasvien taimettumista. Viikon-parin päästä tehtävällä kylvömuokkauksella tuhotaan juuri taimettuneet siemenrikkakasvit. Menetelmä soveltuu parhaiten hikeville maille ja luonnostaan aikaisin taimettuviin lajeihin kuten pillikkeisiin ja savikkaan. Myöhästetty kylvö vähentää näin rypsin kylvön jälkeen taimettuvien siemenrikkakasvien määrää. Lisäksi lämpimään maahan kylvetyn rypsin kehitys on nopeaa ja kirppavaara on yleensä aikaista kylvöä pienempi, joten rypsille saadaan kilpailuetua rikkakasveja vastaan. Pitkän kasvuajan vaativilla rypsi- ja rapsilajikkeilla myöhästetty kylvö aiheuttaa kuitenkin riskin sadonkorjuun viivästymisestä liiaksi.

Kasvukaudella levälehtisten ja heinämäisten rikkakasvien torjunta on kasvustosta mahdollista kemiallisella torjunnalla. Koska rypsi ja rapsi ovat 2-sirkkaisia (samoin kuin useimmat rikkakasvit), viljoilla käytettävät herbisidit eivät sovellu rypsille ja rapsille, vaan niillä on käytettävä kokonaan eri aineita.

Ennen kuin rypsi- ja rapsipelloille mennään ruiskuttamaan, tulee huolehtia kasvinsuojeluruiskun huolellisesta puhdistuksesta. Rypsi ja rapsi ovat 2-sirkkaisia kasveja ja lähes kaikki viljojen herbisidit tappavat rypsin ja rapsin armotta. Viljojen ruiskutuksen jälkeen ruisku tulee pestä huolellisesti tehokkaalla ruiskunpesuaineella ennen rypsin tai rapsin ruiskutusta. Myös viljapeltojen rikkaruiskutusten tuulikulkeumien estämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 

Siemenrikkakasvien torjunta

Tavanomaisessa viljelyssä rypsin ja rapsin rikkakasvit on yleensä torjuttu kemiallisesti, ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa on tavallisesti käytetty vain luomutuotannossa. Mekaaninen rikkakasvien torjunta on kuitenkin varteenotettava keino myös tavanomaisessa tuotannossa joko kemiallisen torjunnan sijaan tai sitä täydentämään. Rypsillä ja rapsilla yleiset maavaikutteiset herbisidit tehoavat heikosti kuivassa tai hyvin multavassa maassa, ja erityisesti silloin harauksella voidaan saada kemiallista torjuntaa parempi tulos. Rikkakasvit ovat tehokkaasti harattavissa esim. sokerijuurikasharalla, mutta silloin rivivälin tulee olla suuri, esim. 37,5 cm (kylvö normaalin kylvökoneen joka kolmannella vantaalla). Haraus voidaan tehdä useaan kertaan, noin rypsin/rapsin 2-4 lehtiasteelta aina kukkavarren kasvun alkuun saakka. Paras torjuntatulos saadaan, kun rikkakasvit ovat hyvin pieniä (sirkkalehtiasteelta 2-lehtiasteelle) ja harattaessa ja sen jälkeen on kuivaa.

Kemiallinen torjunta

Rypsin ja rapsin rikkakasvien torjuntaan markkinoilla olevista valmisteista napropamidivalmiste Devrinol 450 SC tehoaa rikkakasveihin vain maan kautta. Se ruiskutetaan ja muokataan samana päivänä maahan 2-6 cm syvyyteen, juuri ennen kylvöä. Multaville maille valmistetta ei suositella, koska tehoaine sitoutuu orgaaniseen ainekseen ja aine on käytännössä tehoton, jos humusta on yli 8-10 %. Butisan- ja Cloud-valmisteilla (metatsakloori, kvinmerakki) torjuntakäsittely voidaan tehdä ennen rypsin ja rapsin taimettumista tai taimettumisen jälkeen viimeistään rikkakasvien 2-4 lehtiasteella. Metatsakloorivalmisteet tehoavat sekä maan että lehtien kautta, ja maavaikutus riippuu hyvin voimakkaasti maalajista ja maan kosteudesta. Metatsakloorivalmisteiden teho on paras vähämultaisilla kevyillä mailla, joilla ne aiheuttavatkin rypsin ja rapsin vioitusriskin erityisesti kosteassa maassa. Vioitusriski on samantasoinen kaikilla metatsaklooria sisältävillä valmisteilla. Savimailla metatsakloorin vaikutus viljelykasviin ja rikkakasveihin on keskimääräinen ja multavilla mailla heikko. Multavilla mailla teho perustuu vain lehtivaikutukseen, jolloin tehoa saadaan vain rikkakasvien taimetuttua.

Galera (klopyralidi + pikloraami) tehoaa pääasiassa lehtien kautta ja sen käyttöajankohta on rypsin ja rapsin 2-4 lehtiasteella. Myöhästynyt ruiskutus rypsin tai rapsin kukkavarren pituuskasvun alettua voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Imatsamoksia (Clamox, Cleravo) sisältävien valmisteiden käytössä on huomioitava, että niitä voidaan käyttää ainoastaan Clearfield™ -tuotantomenetelmän (CL) rypsi- ja rapsilajikkeilla, jotka on jalostettu kestämään imatsamoksia (esim. kevätrypsi Aurea CL, kevätrapsit DK 7130 CL, Cebra CL, Solar CL, syysrapsi DK Imistar CL). Muilla rypsi- ja rapsilajikkeilla valmisteen käyttö johtaa kasvuston tuhoutumiseen, sillä rypsi ja rapsi eivät luonnostaan kestä imatsamoksia. Imatsamoksivalmisteiden teho on hyvä useimpiin siemenrikkalajeihin jopa 4-6 lehtiasteelle saakka. Ne tehoavat melko hyvin myös juolavehnään, hukkakauraan ja jääntiviljaan. CL-lajikkeiden käytön suhteellinen etu rikkakasvien torjunnan kannalta heikkenee kuitenkin lähivuosina, koska imatsamoksin enimmäiskäyttömäärää ollaan pienentämässä alle puoleen nykyisestä. Aina ajantasaiset ohjeet valmisteiden käytöstä löytyvät kasvinsuojeluainerekisteristä

Soveltuvan torjunta-aineen ja sen käyttöajankohdan valinnassa tulee huomioida myös rypsin ja rapsin sekä rikkakasvien kasvuasteen lisäksi lohkon rikkakasvilajisto. 

ProAgrian ajantasainen (julkaistaan vuosittain, huom. julkaisuvuosi) 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-E-kirja tai 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-kirja(painettu) on hyödyksi kasvinsuojelun suunnittelussa. 

Rikkaheinien torjunta

Hukkakauran ja muiden heinämäisten rikkakasvien torjuntaan rypsillä ja rapsilla on käytettävissä useita tehokkaita valikoivia rikkaheinien torjunta-aineita eli graminisideja. Hyväksytyt tehoaineet ovat propakvitsafoppi, sykloksidiimi ja kvitsalofoppi-P-etyyli, valmisteina mm. Agil 100 EC, Focus Ultra ja Targa Super 5 EC. Kaikilla valmisteilla on huomioitava pitkät varoajat, yleensä 90 vrk. Käytännössä se tarkoittaa ruiskutusta ennen kukkavarren kasvua, mikä on viisasta senkin vuoksi, ettei rypsi tai rapsi peitä heiniä alleen. Optimaalista tehoa tavoiteltaessa juolavehnän tulisi ruiskutettaessa olla 4-6 lehtiasteella ja hukkakauran pensomisen lopulla. Lämmin ja kostea ilma (suhteellinen ilmankosteus yli 70 %) ruiskutettaessa takaa hyvän tehon. Kylänurmikkaan valmisteet eivät tehoa.

Sallitut valmisteet ja aina ajantasaiset ohjeet valmisteiden käytöstä löytyvät kasvinsuojeluainerekisteristä

ProAgrian ajantasainen (julkaistaan vuosittain, huom. julkaisuvuosi) 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-E-kirja tai 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-kirja(painettu) on hyödyksi kasvinsuojelun suunnittelussa. 

Ohdakkeen ja valvatin torjunta

Rypsi- ja rapsikasvustoista on mahdollista torjua myös ohdaketta, valvattia ja saunakukkaa klopyralidia sisältävällä valmisteilla (mm. Matrigon 72 SG). Torjunta tehdään ohdakkeen ollessa n. 20 cm ja valvatin 6-8 lehtiasteella. Huom. myös Galera –valmiste sisältää toisena tehoaineenaan klopyralidia, ja tehoaa siten edellä tehotaulukossa esitettyjen siemenrikkakasvien lisäksi ohdakkeeseen ja valvattiin. 

Sallitut valmisteet ja aina ajantasaiset ohjeet valmisteiden käytöstä löytyvät kasvinsuojeluainerekisteristä

ProAgrian ajantasainen (julkaistaan vuosittain, huom. julkaisuvuosi) 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-E-kirja tai 'Peltokasvien kasvinsuojelu'-kirja(painettu) on hyödyksi kasvinsuojelun suunnittelussa. 

Herbisidit viljelykierrossa

Jos öljykasveilla on käytetty rikkakasvien torjuntaan Galera-, Matrigon- tai Devrinol valmisteita, suositellaan kyntöä ennen seuraavan kasvin kylvöä. Toisenlainen huomioitava seikka liittyy Clearfield-rypsi- ja rapsilajikkeisiin. Niiden jääntikasvit kestävät useimpia viljojen pienannosaineita, jotka kuuluvat CL-lajikkeilla käytettävän imatsamoksin kanssa samaan ALS-estäjä -vaikutustaparyhmään. Siksi Clearfield –rypsin tai rapsin jälkeen rikkakasvit kannattaa torjua viljoilta muilla aineilla kuin pienannosaineilla, esimerkiksi fenoksihapoilla tai niiden seoksilla.  

Tarkemmat ohjeet valmisteiden käyttöön liittyvistä rajoituksista löytyvät  kasvinsuojeluainerekisteristä ja valmisteiden käyttöohjeista.