LOISPISTIÄISET OVAT RAPSIKUORIAISEN LUONTAISIA VIHOLLISIA

Luontaiset viholliset vähentävät kasvintuhoojista aiheutuvia vahinkoja, mutta ovat herkkiä kasvinsuojeluaineille. Rapsikuoriaisten luontaisista vihollisista merkittävin on loispistiäisiin kuuluva rapsikuoriaispistiäinen. Rapsikuoriaispistiäinen on levinnyt kaikkialle vakiintuneella rapsin- ja rypsinviljelyalueella.

Aikuiset pistiäisnaaraat munivat neulamaisen munanasettimensa kautta rapsikuoriaistoukan sisään. Munasta kuoriutuva loispistiäistoukka käyttää rapsikuoriaistoukkaa ravintonaan. Rapsikuoriaistoukka ei kuole loisintaan heti, vaan jatkaa kehitystään täyskasvuiseksi toukaksi Rapsikuoriaispistiäistoukka aloittaa rapsikuoriaisen elintärkeiden osien syönnin vasta isäntänsä kaivettua itselleen koteloitumiskammion, jossa koteloituu ja talvehtii.

Rapsikuoriaispistiäinen kehittyy loppukesän ja syksyn aikana esiaikuiseksi jääden sitten talvehtimaan rypsi- tai rapsipeltoon. Rapsikuoriaispistiäiset eivät vähennä kuluvan vuoden rapsikuoriaismäärää, vaan vasta seuraavan vuoden rapsikuoriaiskantoja. Loispistiäisten tehokkuutta rapsikuoriaiskantojen säätelyssä voidaan lisätä viljelyteknisin keinoin. Loispistiäiset selviytyvät talvehtimispaikassaan eli edellisvuoden rypsilohkolla sitä paremmin mitä vähemmän öljykasvilohkoa muokataan sadonkorjuun jälkeen.

Edellisvuoden öljykasvilohkon muokkauksessa olisikin hyödyllistä käyttää kevennettyä muokkausta tai suorakylvöä, etenkin lohkon reunaosissa Muokkaustarvetta voidaan vähentää viljelemällä rypsiä tai rapsia seoskasvustona, kuten nurmen suojakasvina, jolloin öljykasvilohkoa ei tarvitse sadonkorjuun jälkeen muokata. Jotta jääntirypsistä tai -rapsista ei olisi haittaa rikkakasvina ja loispistiäiset muuttaisivat tehokkaasta uusille öljykasvilohkoille, tulisi jääntirypsit ja -rapsit niittää seuraavana kesänä ennen niiden kukkimista. Loispistiäisten merkitystä rapsikuoriaisen torjunnassa voi parantaa myös sijoittamalla uuden rypsilohkon lähelle edellisvuoden rypsilohkoa. Tärkeää on myös vähentää hyönteistorjunta-aineiden käyttöä etenkin lähellä kasvuston kukintaa.