Vilja-alan yhteistyöryhmä
Vilja-alan yhteistyöryhmä
❯   Avaa uutiskirje selaimessa

Viljaviesti 31/2022

16.12.2022

Lukijalle

Buteo Start FS 480 peittausaineelle poikkeuslupa rypsin ja rapsin siemenille keväälle 2023

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt 13.12.2022 poikkeusluvan Buteo Start FS 480 -valmisteella teollisesti peitatun rypsin ja rapsin siemenen kylvämiselle keväällä 2023. Poikkeusluvan hakijoina olivat Apetit Kasviöljy Oy sekä MTK ry ja SLC r.f. Tuholaisten hallinta on merkittävä haaste öljykasvien viljelyssä. Myönnetty poikkeuslupa onkin merkittävässä roolissa kevään rypsin- ja rapsin kylvöjä ajatellen. Buteo Start FS 480-peittausaine torjuu kirppoja rypsin ja rapsin taimivaiheessa ja turvaa kasvuunlähtöä kirppojen aiheuttamalta vioitukselta. Valmis teen tehoaine on flupyridifuroni.

Lisää aiheesta: https://apetit.fi/vi ljelijalle/peittaus- turvaa-kevatoljykasv ien-viljelya-rypsin- ja-rapsin-kylvosieme nten-peittaukselle-p oikkeuslupa-kirppoje n-torjuntaan-kevaall e-2023/


Kotimaan markkinat

Kotimaan markkinat

Huoltovarmuuskeskus kasvattaa varmuusvarastoitavan viljan määrää

Huoltovarmuuskeskus (HVK) tiedotti 12.12.2022 kasvattavansa varmuusvarasoitavan viljan määrää ja käynnistävänsä siten viljan lisähankinnan valtion varmuusvarastoihin. Tavoitteena on kasvattaa varastoja Suomessa tuotetulla ja elintarvikelaatuisel la kauralla, vehnällä ja ohralla. Hankinnan määrä vastaa noin kahden ja puolen kuukauden keskimääräistä elintarvikekäyttöä Suomessa. Varastoja kasvatetaan näin reilulla neljälläkymmenellä prosentilla kuuden kuukauden keskimääräistä elintarvikekäyttöä vastaavasta varastosta kahdeksan ja puolen kuukauden keskimääräistä elintarvikekäyttöä vastaavaksi. Huoltovarmuuskeskuks en mukaan varastojen kasvattamisella vahvistetaan pitkänaikavälin varautumista haastavassa globaalissa tilanteessa. Vuoden 2021 katovuoden jälkeen Suomen kaupalliset viljavarastot olivat alimmillaan kymmeneen vuoteen. Tämän kauden sadosta puolestaan riittää viljaa varmuusvarastoihin hankittavaksi.

Lisätietoja: https://www.huoltova rmuuskeskus.fi/a/huo ltovarmuuskeskus-kas vattaa-varmuusvarast oitavan-viljan-maara a?n=20

Syyskasveille kylvetty Suomessa tavanomaista suurempi ala

Luken 13.12.2022 julkaistun ennakollinen syyskylvöala 2022 tilaston mukaan Suomessa kylvettiin menneenä syksynä tavallista suurempi syyskasviala. Syyskasveja kylvettiin yhteensä noin 111 000 hehtaarin alalle. Syyskasvien suosio suomalaisessa viljelyssä on lisääntymään päin, sillä edellisenä syksynä sekä syysvehnää että syysöljykasveja kylvettiin Suomen tilastohistorian suurimmat viljelyalat. Nyt kylvetty kokonaisala on jonkin verran syksyllä 2021 kylvettyä alaa pienempi. Kasvukauden 2022 syyskasvien viljelyalat jäivät kuitenkin syksyllä 2021 kylvettyjä aloja huomattavasti pienemmiksi erittäin mittavien talvituhojen takia. Kasvukaudelle 2023 kylvetyt syysvehnän, -rukiin sekä syysrypsin ja -rapsin alat kertovat kuitenkin jälleen kiinnostuksesta syyskasvien viljelyyn, eikä poikkeuksellisen ankara viime talvi päässyt vaikuttamaan liikaa tämän syksyn viljelypäätöksiin.

Syysvehnää kylvettiin 74 100 hehtaarin alalle. Ala on selvästi viime vuonna kylvettyä ennätysalaa (106 000 ha) pienempi, mutta jopa noin kaksi ja puoli -kertainen 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Talvehtimisen onnistuessa kasvukauden 2023 syysvehnän viljelyala olisi lähes ennätyksellinen. Luomussyysvehnää kylvettiin 4600 hehtaaria eli noin 6 % syysvehnän kokonaisalasta.

Syysruista kylvettiin 31 000 hehtaaria eli noin 12 % enemmän kuin edellisenä syksynä. Talvehtiessaan ala olisi noin 55 % suurempi kuin talvesta kasvukaudelle 2022 selvinneen syysrukiin viljelyala ja suurin ruisala neljään vuoteen. Luomun osuus kylvetystä syysruisalasta on noin 21 % eli 6600 hehtaaria.

Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin yhteensä 6000 hehtaarille, joka on noin 40 % vähemmän kuin syksyllä 2021. Talvehtimisen onnistuessa syysrypsin ja -rapsin viljelyala kasvukaudella 2023 olisi kuitenkin kolminkertainen kasvukauden 2022 talvesta selvinneeseen viljelyalaan verrattuna. Luomun osuus syysrypsille ja -rapsille kylvetystä alasta on noin 60 % eli 3700 hehtaaria.

Tiedot perustuvat Luken satotilastokyselyn 6000 maatilan tietoihin. Kasvukaud ella 2023 toteutuvat viljelyalat ovat saatavilla Käytössä oleva maatalousmaa- tilastossa ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2023.

Lisätietoja: Luke ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2022

Viljojen hinnat Suomessa

Kotimaassa viljojen hinnat ovat laskusuunnassa. Viime viikkojen aikana laskua on ollut eritysesti vehnän ja rypsin & rapsin hinnoissa. Viimeisen parin viikon aikana hinnat ovat jatkaneet laskuaan ja laskusuunnassa on nyt ostajasta riippuen kaikkien viljojen sekä rypsin & rapsin ostohinnat.

Lähde: VYR hintaseuranta, kotimaan julkiset ostohinnat

Hintanoteeraukset Suomessa

Hintanot fin


Euroopan markkinat

Viljamarkkinat

Viljan vientimarkkinoilla Mustanmeren alueen vehnä ja maissi pysyttelevät kilpailukykyisimpinä . Tarjontatilanne ja viennin vetäminen Mustallamerellä vaikuttavat markkinoilla ja viljojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa Mustanmeren vientikäytäväsopimuk sen jatkuttua. Hinnat ovat palanneet lähelle sotaa edeltävää tasoa. Geopoliittinen riski markkinoilla on kuitenkin yhä huomattavan korkea. Venäjä on jälleen kohdistanut iskuja Ukrainan tärkeiden vientisatamien läheiseen energiainfrastruktuu riin ja iskut uhkaavat ukrainan energiahuoltoa ja vientisatamien toimintaa. Mustanmeren vientikäytäväsopimuk sen myötä Ukrainan vientiennustetta kuluvalla markkinakaudella on nostettu samanaikaisesti kun maan tuotantoennustetta on laskettu. Ukrainan tuotantoennustetta on laskettu maissin viivästyneestä sadonkorjuusta johtuen. Osan maissista ennustetaan jäävän korjaamatta. Vientiennusteissa on kuitenkin yhä huomioitava geopoliittiset riskit ja äkillisten muutosten mahdollisuus. Euroopan ja maailman viljamarkkinoilla tärkeitä jatkuvia tarkkailukohteita ovatkin parhaillaan tilanne Ukrainassa sekä sääolosuhteet eteläisellä pallonpuoliskolla. Eteläisen pallonpuoliskon sääolosuhteet vaikuttavat tuleviin soija- ja maissisatoihin.

Strategie grains EU Grain report 15.12.2022

Nostot:

»EU:n vehnän ja ohran loppuvarastojen ennusteet korkeat kuluvalle markkinakaudelle 2022/23 ja lisää varastojen kasvua ennustetaan tulevalle markkinakaudelle 2023/24
»Vehnän EU varastojen ennustettu kasvu kuluvalla kaudella + 11% (10,9 -> 12,1 Mt) ja seuraavalla kaudella + 11% (12,1 Mt -> 13,4 Mt)
»Ohran EU varastojen ennustettu kasvu kuluvalla kaudella + 9% (5,6 -> 6,1 Mt) ja seuraavalla kaudella + 3% (6,1 Mt -> 6,3 Mt)
»Maissin tilanne suhteellisen tasapainoinen katastrofaalisen heikosta EU tuotannosta huolimatta. Tilanne kuitenkin voimakkaasti riippuvainen erittäin suuren tuontiennusteen toteutumisesta. Tuonnin toteutumiseen vaikuttaa niin tilanne Ukrainassa kuin Brasilian toisen maissisadon onnistuminenkin. 
»Viljojen hintojen laskun ennustetaan jatkuvan markkinakaudella 2022/23 ja vielä tulevalla markkinakaudella 2023/24
»Maissin tase-ennuste suhteellisen tasapainoinen, mutta voimakkaasti riippuva erittäin suurista tuontimääristä. Tuontiennusteiden toteutuminen Ukrainasta ja Brasiliasta vaikuttavat vielä huomattavasti maissin tasetilanteeseen markkinakauden aikana. 
Strategie grains ennustaa viljoille heikkoa kysyntää EU:ssa kuluvalla markkinakaudella. Tämän myötä EU:n ennustetut markkinakausien 2022/23 ja 2023/24 loppuvarastojen ennusteet nousevat. Erityisesti vehnävarastojen ennustetaan olevan suuret. Kuukaudentakaisen raportin ja ennusteiden jälkeen Mustanmeren vientikäytäväsopimuk selle saatu jatko turvaa tarjontatilannetta, joskin riskit ovat edelleen korkealla. Tarjontatilanteesta huolimatta viljojen kysynnän odotetaan laskevan kuluvalla markkinakaudella niin elintarvike- ja rehukäytön kuin teollisenkin käytön osalta. EU:n kotieläinsektorilla viljat ovat edelleen suhteellisen heikosti kilpailukykyisiä öljykasvipuristerehu ihin verrattuna ja tämän lisäksi eläinlukumäärän odotetaan edelleen vähenevän. Taustalla vaikuttavat korkea inflaatio ja heikko talouskasvun ennuste tulevalle vuodelle.

Maailman kysyntään vastatessa EU-alkuperää oleva vehnä kilpailee nyt Mustanmeren alueen alkuperää olevan vehnän kanssa ja lisäksi kysyntään voivat vaikuttaa Australian ennätykselliseksi ennustettu vehnäntuotanto ja suuri ohrantuotantomäärä. Ranska on toistaiseksi tämän markkinakauden aikana ainoa EU-maa, joka on dynaamisesti vienyt suuria määriä viljaa EU:n ulkopuolelle. Toistaiseksi vienti on keskittynyt vehnään, mutta ohran vientiä voi kiihdyttää sen kilpailukyvyn vahvistuminen Kiinaan vietynä.

Markkinakausi 2023/24

EU:ssa vehnän, ohran ja maissin tuotantoennusteet ovat tulevalle markkinakaudelle kuluvaa kautta suuremmat. Taustalla pääasiassa paremmat sato-odotukset. Erityisesti maissin sato 2022 oli EU:ssa katastrofaalisen huono. Ennusteissa satotasojen odotetaan palautuvan normaalimmalle tasolle ensi kasvukaudella. Edelleen tuotantoennusteisiin liittyy kuitenkin muun muassa lannoitemarkkinoiden aiheuttamaa riskiä. Lannoituksen vaikutus tulevan kasvukauden satoihin on kysymysmerkki ja tarkkailupiste tuotantoennusteita arvioitaessa.

Tulevan markkinakauden viljan käytön ennuste EU:ssa on hieman kuluvan kauden ennustetta suurempi (+2,8%). Muutos johtuu pääasiassa maissin rehukäytön lisääntymisen ennusteesta tulevalla kaudella, kun tuotannon odotetaan olevan suurempi. Tästä huolimatta kauden 2023/24 rehukäytön ennuste ei ole erityisen suuri, sillä kuluvan kauden ennuste on vajaan prosentin alle viiden vuoden keskiarvon. Tuotantoeläinten lukumäärään ei odoteta merkittävää kasvua tulevalle kaudelle.

Maailmanmarkkinat

USDA (U.S. Department of Agriculture):n 9.12. julkaisemassa globaalissa viljan tarjonnan ja kysynnän arvioissa (WASDE) ei nähty suurempia yllätyksiä tai muutoksia kuukaudentakaisesta.

Poiminnat USDA WASDE 9.12., markkinakausi 2022/23

Vehnän globaalin tarjonnan, kulutuksen ja globaalien varastojen ennustetta on laskettu hieman kuukaudentakaisesta. Tuotantoennustetta on laskettu Argentiinan ja Kanadan tuotantoennusteiden vähenemisen vuoksi ja Australian tuotantoennusteen kasvu kompensoi vain osan vähennyksistä. Australian vehnäntuotanto ennustetaan ennätykselliseksi (36,6 Mt). Globaalin vehnäkaupan ennustetta on nostetu 2,2 miljoonalla tonnilla 210,9 miljoonaan tonniin. Kaupan ennusteen kasvu perustuu nostettuihin vientiennusteisiin Australiasta (lähes ennätyksellinen), Ukrainasta, EU:sta ja Venäjältä. Argentiinan vientiennustetta on vähennetty. Australiassa rehuvehnän tuotannon odotetaan kuluvalla markkinakaudella olevan edellistä kautta suurempi, sillä maan itäosia vaivanneet pitkään jatkuneet rankkasateet ovat todennäköisesti heikentäneet määrällisesti suuren vehnäsadon laatua. Australian rehuvehnä näyttää kilpailikykyiseltä Itä-Aasian vehnäntuojamaille.

Maissin globaalia tuotantoennustetta on laskettu, Ukrainan, Venäjän ja EU:n tuotantoennusteiden laskemisen myötä. Ukrainan maissinkorjuu on viivästynyt ja edennyt poikkeuksellisen hitaasti. Ennusteiden mukaan osa maissista jäisi korjaamatta. Syinä viivästyksille ovat huonot sääolosuhteet sekä sotatilan aiheuttamat ongelmat. Myös Venäjän sadonkorjuu on viivästynyt.

Ukrainan tuotantoennustetta on vähennetty 4,5 miljoonalla tonnilla samanaikaisesti kun vientiennustetta on nostettu jatketun Mustanmeren vientikäytäväsopimuk sen myötä 2,2 miljoonalla tonnilla.

Soijan globaalit ennusteet pysyneet melko muuttumattomina kuuakaudentakaisesta . Raportissa Argentiinan tuotantoennustetta ei ole vähennetty edellisestä ennusteesta. Buenos Aires Grain Exchange kuitenkin uutisoi viime viikolla, että Argentiinan soija-ala voi jäädä ennustettua alhaisemmaksi kuivuudesta johtuen. Sääolosuhteet soijan päätuotantoalueilla ovat tärkeä tarkkailupiste tulevina viikoina.
Viljaviesti on Vilja-alan yhteistyöryhmän sihteeristön toimittama ajankohtais- ja markkinakatsaus.

Voit antaa palautetta tai muuttaa Viljaviesti-tilausta si tällä lomakkeella.

»Twitter @VYR_fi ja #VYR_fi
»Facebook Vilja-alan yhteistyöryhmä
Uutiskirjeen tiedot perustuvat useisiin eri tietolähteisiin eivätkä ne edusta yksittäisten toimijoiden eikä VYR:n näkemystä. VYR ei ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.
Lähteet

»AMI-informiert.de
»IGC www.igc.int
»USDA www.usda.gov
»Euroopan Komissio ec.europa.eu/agricul ture/cereals
»FAO-AMIS www.amis-outlook.org
»AHDB cereals.ahdb.org.uk
»Strategie Grains www.strategie-grains .com
»Luke www.luke.fi
»Agritel www.agritel.com/en/a gritel
»Ruokavirasto www.ruokavirasto.fi
»Tulli uljas.tulli.fi