Muut versoja vioittavat taudit

Lehtihome

Alkukesällä lehtihome näkyy öljykasvien lehdissä kirkkaankeltaisina laikkuina yleensä lehtisuonten välissä. Sairaiden lehtien alapinnalla näkyy hyvin hentoa, väritöntä homekasvustoa. Keskikesällä varsinkin alimmat lehdet kellastuvat tiheissä kasvustoissa myös valon puutteeseen, kun niillä ei enää ole merkitystä yhteyttämisen ja sadonmuodostuksen kannalta. Lehtihome iskeytyy myös kasvien varsiin. 1980-luvulla varsiin kehittyi tyypillisesti kapeita viirumaisia kuoliolaikkuja, joista ei ollut ilmeistä haittaa kasvin kasvulle. Uusimmassa kartoituksessa versojen yläosat näivettyivät usein kokonaan taudin vaikutuksesta. Samalla litujen ja siementen kehitys pysähtyi. Litujen tyvelle kehittyi vain 2–3 siementä ja kärkiosasta muodostui pitkä siemenetön piikki. Tuleentumisen alkaessa lidut halkesivat piikkimäisestä kärjestä alkaen ja vähätkin siemenet varisivat maahan.

Lehtihome ilmenee alkukesästä rypsin ja rapsin alalehdissä keltaisina laikkuina. Myöhemmin kesällä tauti leviää versoihin ja voi vahingoittaa niitä pahasti. Kuva: Asko Hannukkala

Lehtihome leviää tartuntaa kantavan siemenen mukana, mutta sen kestoitiöt voivat säilyä maassa ja satojätteissä vuosikausia. Tauti voi lisääntyä ja levitä monissa ristikukkaisissa rikkakasveissa. Sairaissa kasveissa muodostuu kostealla säällä paljon itiöitä, jotka levittävät tautia hyvin nopeasti kasvustossa. Lehtihomeen torjuntaan ei ole Suomessa rekisteröity kasvinsuojeluaineita, mutta pahkahomeen torjunta-aineiden on havaittu vähentävän myös lehtihometta.

Mustalaikkutauti ja harmaahome

Mustalaikkutauti ilmenee öljykasvien varsissa ja liduissa mustina selvärajaisina laikkuina. Tartunnan saaneet lidut voivat avautua itsestään, jolloin siemenet varisevat maahan. Mustalaikkutaudin aiheuttaja vioittaa myös siemeniä ja aiheuttaa taimipoltetta. Mustalaikun kemialliseen torjuntaan on rekisteröity samoja valmisteita kuin pahkahomeen torjuntaan.

Harmaahome voi tappaa yksittäisten versojen latvoja kukinnan jälkeen, mutta yleensä tauti iskeytyy vasta tuleentuviin kasveihin. Harmaahome iskeytyy usein pahkahomeen vaurioittamiin kasveihin. Kostealla säällä sairaissa kasvinosissa kasvaa likaisenruskeaa, pölyävää homekasvustoa. Pahkahomeen kemiallinen torjunta vähentää myös harmaahometta.

Kalkkihome ja ristikukkaisten härmä

Kalkkihome ilmenee aluksi kasvien lehdissä ja varsissa vaaleina homepesäkkeinä. Kukintoihin iskeytyessään se paisuttaa ja vääntää versojen kärkiä, jotka peittyvät valkoiseen, puuterimaiseen homekerrokseen. Jos kukintoon muodostuu lituja, ne ovat tyhjiä ja piikkimäisiä. Kesän edetessä kalkkihomeiset versot muuttuvat likaisenruskeiksi.

Kuva: Asko Hannukkala

Taudinaiheuttaja talvehtii munaitiöinä maassa ja siemenissä. Suomessa tautia esiintyy hyvin yleisesti lutukassa, jota pidetään merkittävänä taudin tartuntalähteenä öljykasveille. Useimmat nykyisistä lajikkeista ovat varsin kestäviä kalkkihometta vastaan eikä kemiallinen torjunta ole tarpeen.

Härmällä ei ole ollut yleensä suurta merkitystä, mutta lämpiminä kesinä se voi runsastua loppukesällä.