Kuluva syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin suuressa osassa Eurooppaa ja monilla alueilla syksy onkin ollut yhtä lämmin viimeksi lähes kolmekymmentä vuotta sitten. Lämmön lisäksi pintamaan kosteus on ollut riittävää ja olosuhteet ovat suosineet syyskasvien kylvöjä, kehitystä ja biomassan muodostumista suuressa osassa Eurooppaa. Olosuhteet ovat mahdollistaneet myös myöhään kylvettyjen kasvustojen kehityksen kirimisen. Tietyillä alueilla on kärsitty ja kärsitään kuitenkin edelleen kuivuudesta.

Poikkeuksellisen korkeiden lämpötilojen arvioituja negatiivisia vaikutuksia ovat muun muassa riski alhaiselle pakkastoleranssille, kohonnut tuholais- ja tautipaine sekä mahdollisesti lyhenevä vernalisaatio. Negatiivisten vaikutusten ei kuitenkaan ole vielä raportoitu olevan hälyttäviä. Tarkasti seurattavina tekijöinä ovat kuitenkin kylmäkaraistuminen ja sen puutteen mahdollisesti aiheuttamat riskit äkillisten pakkasten mahdollisesti saapuessa sekä tuholais- ja tautitilanteiden kehittyminen. 

Euroopan syyskylvöjen kokonaisala ei ole vielä tiedossa, mutta EU-tasolla muutosten odotetaan olevan vähäisiä viime vuoden aloihin verrattuna. 

Erityisesti eteläisessä Euroopassa kärsitään kuivuudesta

Eteläisessä Espanjassa sekä Italian keski- ja pohjoisosissa kesän kuivuus on pitkittynyt syksylle ja kuivuus vaikeuttaa syyskasvien kylvöjä. Kylvöjä viivytetään sateiden toivossa ja kylvöjen apuna käytetään poikkeuksellisia kastelumenetelmiä. Myös itäisessä Romaniassa ja Bulgariassa  kylvöt viivästyivät kuivuuden takia ja kylvettyjen kasvustojen itäminen ja alkukehitys ovat olleet heikkoja. Pahimmilla alueilla peltoja arvioidaan jouduttavan kylvämään uusiksi keväällä kevätmuotoisille viljelykasveille. Sateenpuutteesta kärsitään niin ikään Etelä-Ranskassa, koillisessa Saksassa, Itä-Puolassa, Liettuassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Länsi-Turkissa. Näillä alueilla kuivuuden ei ole kuitenkaan raportoitu vaikuttaneen yhtä voimakkaan negatiivisesti syyskylvöihin ja kasvustojen kehitykseen. 

Poimintoja kylvöjen ja kasvustojen tilanteista alueittain Euroopassa

Pohjoismaissa ja Baltiassa kylvöt saatiin saatiin onnistuneesti päätökseen, kasvuunlähtö on ollut hyvää ja talvea vasten kasvustot vaikuttavat hyviltä. 

Kylvöt saatiin lähes valmiiksi marraskuun puoliväliin mennessä Ranskassa, Saksassa sekä Benelux-maissa. Marraskuussa sopiva lämpötila sekä riittävä kosteus mahdollistivat suunnitellun alan kylvön sekä optimaalisen kasvuun lähdön. 

Kylvö- ja kasvuunlähtöolosuhteet olivat yleisesti suotuisat Keski- ja Itä-Euroopassa ja kylvöt saatiin pääosin päätökseen lokakuussa. 

Italiassa kylvöt alkaneet normaaliin aikaan, mutta kuivuudesta on merkittävää haittaa ja siitä aiheutuu viivytyksiä. Suuressa osassa Espanjaa ja Portugalia lokakuun lopun sateet toivat helpotusta kuivuuteen ja mahdollistivat kohtalaisen suotuisat kylvö- ja itämisolosuhteet. Myös Kreikassa kuivuus on viivästyttänyt kylvöjä hieman. 

Lämmin lokakuu suosinut rapsin kehitystä Euroopan päätuotantoalueilla

Syksyn olosuhteet ovat suosineet rapsin kehitystä mm. suurimmassa osassa Ranskaa, Saksassa, Puolassa ja Belgiassa. Lämpimät olosuhteet ovat mahdollistaneet myös lokakuussa raportoitujen kasvuunlähdön viivästyksien kiinni kuromisen ja suurin osa kasvustoista on saavuttanut riittävän kehitysasteen talvea vasten. Myös muualla Itä- ja Keski-Euroopassaolosuhteet olleet suotuisat tai kohtalaiset. Ukrainassa viimeisen kuukauden aikana saadut sateet ovat hyödyttäneet rapsia. Lämpöilojen seurauksena on kuitenkin raportoitu voimakasta tuholaispainetta esimerkiksi Puolassa ja Belgiassa.  

Aikaisemmin raportoidut hyvät olosuhteet ovat jatkuneet myös mm. Irlannissa, Tanskassa ja Baltiassa. Myös kokonaiskuva ruotsin rapsikasvustojen tilanteesta on positiivinen Etelä-Ruotsin paikallisesta kuivuudesta huolimatta. 

Kuivuus on haitannut rapsin kylvöjä ja kasvuunlähtöä erityisesti Bulgariassa sekä paikallisesti Espanjassa, Italiassa ja Kroatiassa. 

Lähde: JRC MARS Bulletin Crop Monitoring in Europe, November 2022