UUTISIA VILJAKETJUSTA

Puinnit viimein loppusuoralla

Ulrika Wikström (ulrika.wikstrom a vyr.fi), 13.9.2022

VYR puintiseuranta 6/2022, tilanne 12.9.2022

Puinnit ovat viimein edenneet loppusuoralle ja viljat ovat koko maan tasolla suurimmaksi osaksi puituna. Viimeisenä puimatta on vielä kevätrypsiä ja -rapsia, härkäpapua, hernettä ja viimeisiä kevätviljoja. Erityisesti öljykasvien osalta osa kasvustoista vaatii vielä odottelua valmistuakseen, eivätkä kaikki kasvustot ole siis valmiita puitavaksi. Tämä kuitenkin riippuu lajista ja lajikkeesta sekä kylvöajankohdasta. Rypsiä ja rapsia on kuitenkin viimeisen viikon aikana päästy jo puimaan aikaisempia viikkoja enemmän. 

Puintien eteneminen taulukkona sivun alaosassa.

Sadot ja laadut - yhteenveto kasvukauden puintiseurannasta

Kevätviljojen satoa arvioidaan yleisesti kohtalaiseksi ja noin keskimääräiseksi. Kokonaiskuvassa sato on selvästi parempi kuin viime vuonna. Vaihtelua satotasojen välillä on runsaasti eri alueiden välillä ja hyvin paikallisestikin. Osassa maata kuivuus verotti satoja merkittävästi ja näillä alueilla satoja on paikoin arvioitu jopa huonommiksi, kuin katovuonna 2021. Pahasta kuivuudesta kärsittiin vaihtelevasti esimerkiksi Kymenlaaksossa, Hämeessä ja osassa Varsinais-Suomea. 

Kevätviljojen laatuja on arvioitu pääasiassa kohtalaisiksi tai hyviksi ja myös laatujen arvioidaan olevan selvästi viimevuotisia laatuja parempia. Hehtolitrapainot ovat olleet ok, hyviä tai erittäin hyviä. Useiden arvioiden mukaan leipä- / myllylaatuista viljaa on saatu kevätviljoilta hyvin. Varhaisemmissa puinneissa laatujen arvioitiin olevan kohtalaiset tai hyvät koko maan tasolla. Myöhäisemmissä puinneissa erityisesti eniten sateista kärsineillä alueilla (esim. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) laatujen arvioitiin olevan jonkin verran heikompia. Erittäin runsaat sateet ja märät olosuhteet heikensivät siis laatuja jonkin verran. Pahiten kuivuudesta kärsineillä alueilla havaittu sadoissa paljon pieniä jyviä ja esimerkiksi kaura ollut kevyttä. 

Mallasohrassa on joidenkin arvioiden mukaan havaittu liian korkeita tai korkeahkoja valkuaispitoisuuksia. 

Kaurassa on myöhemmin puiduilla havaittu kohonneita DON-hometoksiinipitoisuuksia ainakin Pohjanmaan alueilla - arvioiden mukaan pysyisivät kuitenkin rehulaadun rajoissa

Hernesatoja on arvioitu kohtalaisiksi, hyviksi tai erittäin hyviksi. Runsastakin vaihtelua herneen satotasoissa kuitenkin on ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan / Pohjanmaanalueilla arvioitiin kärsittävän jonkin verran korjuutappioista lakoontuneista hernekasvustoista johtuen. Esimerkiksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueella herneen on kuitenkin arvioitu onnistuneen hyvin, poikkeuksena Turunmaan alue, jossa hernekin jäi kuivuudesta johtuen heikoksi. Härkäpavun sadot ovat arvioiden mukaan vaihdelleet kohtalaisen ja heikon välillä, ja sen arvioidaankin menestyneen selvästi hernettä huonommin. Öljykasvien satotasoissa on myös vaihtelua. Osa arvioista kertoo öljykasvien satotason olevan hyvä, keskimääräistä parempi tai keskimääräinen, osa puolestaan heikohko tai keskimääräistä huonompi. 

Syysviljojen satotasojen yleisarvio vaihtelee kohtalaisesta keskimääräiseen. Myös syysviljoilla vaihtelu on kuitenkin suurta, erityisesti syysvehnällä. Esimerkiksi heikommin talvehtineista säästetyistä kasvustoista on saatu heikompia satoja ja hyvin onnistuneista puolestaan todella hyviä satoja. Koko maan tasolla syysviljojen talvituhot olivat kuitenkin erittäin merkittävät ja puitavia syysviljoja tavallista vähemmän. Rukiin satotasot ovat olleet arviolta keskimääräisiä. Syysviljojen laadut ovat olleet kohtalaiset, vehnän valkuaispitoisuudet kuitenkin ainakin osin hyvin alhaisia. Rukiilla puolestaan havaittu torajyvää ainakin Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. 

Syyskylvöt

Syysöljykasveja kylvettiin jonkin verran. Arvioiden mukaan ei kuitenkaan erityisen paljon. Syysöljykasveilla havaittiin alkuvaiheessa kovaa tuholaispainetta. Myös itäminen ja kehittyminen on paikoin ollut hidasta kuivuudesta ja viileydestä johtuen.

Syysviljoista on kylvetty ainakin syysruista, -vehnää ja -ruisvehnää. Ainakin syysvehnän ja -ruisvehnän osalta kylvöjä tehdään tällä hetkellä aktiivisesti. 

Kuivuus ja märkyys haasteena alueesta riippuen, myös viileys hidastanut itämistä ja kasvuun lähtöä

  • Syyskylvöjä ja kasvuun lähtöä on haitannut ja hidastanut monilla alueilla kuivuus (esimerkiksi Varsinais-Suomi, Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Keski-Suomi) - kuivuudesta johtuen kylvöjä jopa jätetty tekemättä, viivästytetty tai muutettu suunnitelmia
  • Tälle viikolle ennustettuja sateita kaivataan syyskasveille - kylvöjä tehty nyt kiihtyvällä tahdilla
  • Märkyys puolestaan on haitannut kylvöjä eniten sateita saaneilla alueilla (Pohjanmaan maakunnat)

Muuta ajankohtaista

  • Kuivuudesta kärsivillä alueilla viimeinen nurmirehusato jäämässä heikoksi - myös aikaiset hallayöt vaikuttaneet (ainakin Varsinais-Suomi)
  • Hallayöt valmistaneet rehumaisseja ennenaikaisesti - sadon määrä ja laatu arviolta kohtalainen (ainakin Varsinais-Suomi)
  • Sokerijuurikkaan kasvu kaipaisi edelleen vettä

Puintien eteneminen taulukkona 

120922Puinnit

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.