UUTISIA VILJAKETJUSTA

Öljyhampun markkinat kasvavat – katso vinkit viljelyyn

Terhi Virtanen , 29.4.2021

Öljyhampun viljelyala kasvaa maailmalla ja kasvisruoan trendikkyyden myötä elintarviketeollisuuden mielenkiinto hamppua kohtaan on kasvanut. Lainsäädäntöuudistusten myötä hampun viljely on kokenut ”uuden tulemisen” myös Suomessa. Öljyhamppu on sopimusviljelykasvi, jota kannattaa harkita viljelyyn myös sen maanmuokkausominaisuuksien vuoksi.

Öljyhamppu on hyvä maanmuokkauskasvi, sillä öljyhampun naaraskasvin juurimassa saattaa ulottua jopa 75 cm:n syvyyteen. Yksivuotiseksi kasviksi öljyhamppu onkin erinomainen kasvi kehittämään juurta ja muokkaamaan maata. Öljyhamppu on myös hyvä hiilensitojakasvi.

Öljyhamppu kannattaa kylvää lämpimään kivennäismaahan

Öljyhampun viljelyyn sopii parhaiten kevyehkö lämmin kivennäismaa. Hietamaan lisäksi myös multamaa on soveltuva, mutta savimaat ovat öljyhampun viljelyyn liian tiiviitä.

Öljyhampun viljelyssä erilaiset maanmuokkaus- ja kylvömenetelmät ovat mahdollisia. Kevytmuokkauksen ja suorakylvön etuina on kosteuden säilyminen maassa. Kevytmuokkauksessa matalaan, noin 2 cm:n syvyyteen kylvettävä siemen saadaan hyvin maakosketukseen. Suorakylvössä siemen saattaa jäädä helpommin olkimassan joukkoon, mikäli olkea on paljo, eikä se tällöin idä kunnolla. Suositeltava siemenmäärä öljyhampun kylvössä on 25–30 kg/ha. Suorakylvössä käytettävän siemenmäärään tulee olla jopa hieman tätä suurempi. Olkikatteen takia auringon lämpö ei myöskään lämmitä maata samalla tavalla ja tämä voi hidastaa taimen kasvunopeutta. Kevyt olkikate pellolla estää osaltaan rikkakasvien taimettumista.

Suomessa viljeltävänä öljyhamppulajikkeena on pääasiallisesti Finola. Kylvö kannattaa tehdä lämpimään maahan (+10) noin 2 cm kylvösyvyyteen. Lämpimään maahan tehdyllä kylvöllä öljyhamppu saa paremmat ”kilpailuasetelmat” rikkakasveihin nähden, sillä se taimettuu nopeasti 4–6 päivässä ja alkaa jo kasvun alkuvaiheessa jättää rikkakasveja varjoonsa. Tämä etulyöntiasema onkin tavoittelemisen arvoinen, sillä kasvustoon ei ole sallittua käyttää rikkakasvien torjunta-aineita.

Öljyhampun viljelyssä kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö kasvustoon ei ole sallittua, mutta rikkakasvien torjunnassa voi käyttää glyfosaattitorjuntaa ennen kylvöä. Tämä kannattaa tehdä myös silloin, jos esikasvina on ollut gluteenia sisältävä viljakasvi ja haluaa huomioida sadon gluteenittomuuden. Myös mekaaninen muokkaus on vaihtoehtona, mikäli edellisellä kasvukaudella pellolla on viljelty vehnää, ohraa tai ruista. Gluteenittomuus on huomioitava myös puintivaiheessa, mikäli puimurilla on aiemmin puitu ja kuivurilla kuivattu gluteenia sisältäviä viljoja.

Kolmen viikon päästä kylvöstä hamppupelto alkaa olla jo vihreänä. Kun kylvöstä on kulunut noin kuukausi, kasvaa toukokuun lopulla kylvetty öljyhamppu jopa 10 cm vuorokaudessa. Nopea kasvun vaihe kestää muutaman viikon ja kukkiminen tapahtuu heinäkuun alussa.

Aluskasvit apuna rikkakasvien torjunnassa

Koska öljyhamppu kasvustossa torjunta-aineiden käyttö on kiellettyä, on rikkakasvien torjunnassa suositeltavaa käyttää öljyhamppupellossa kerääjäkasveja. Nämä varjostavat rikkakasveja estäen niiden runsaan kasvun. Hyviä kerääjäkasveja ovat apila ja säilönurmi, timotei ja nurminata. Puna-apila varjostaa rikkakasveja valkoapilaa paremmin. Aluskasvit antavat myös kantavuutta sadonkorjuulle ja apila sitoo maahan hyvin typpeä. Näin kerääjäkasveilla on myös maata parantava vaikutus rikkakasvien torjunnan lisäksi. Koska öljyhamppu puidaan korkeaan sänkeen, eivät aluskasvit haittaa sadonkorjuuta.

Kuten muillakin erikoiskasveilla, kuminalla, herneellä, härkäpavulla, rypsillä ja rapsilla, myös öljyhampun kasvitautina esiintyy pahkahometta. Tämä tulisi huomioida viljelykierrossa. Sopiva viljelykierto olisi noin 5 vuotta. Hyvän viljelykierron lisäksi pahkahometta voi ehkäistä biologisella kasvinsuojeluaineella muokkaamalla aine maahan ennen kylvöä (mieluusti edellisenä vuonna).

Suurin sallittu ympäristökorvauksen typpitaso on 90 kg / N / ha, mutta käyttämällä öljykasvien satotasokorjausta, typpi- ja fosforimääriä on mahdollista nostaa, mikäli siihen löytyy viljelyhistoriasta perusteet.

Öljyhampun sadonkorjuu kohtuullisen myöhään syksyllä

Öljyhamppu on 2-kotainen kasvi. Uroskasvi pölyttää pellon heinäkuussa ja pölytyksen jälkeen lakastuu pois.  Öljyhampun puintiaika on kohtuullisen myöhäinen.  Sadonkorjuussa ei tule odottaa, että kasvusto olisi täysin tuleentunutta. Kasvusto ei tuleennu tasaisesti ja osa sadosta on vielä vihreää, kun on oikea sadonkorjuun hetki. Oikean puintihetken valitseminen voi kuitenkin olla haastavaa - toiset sanovat puinnin sujuvan paremmin tuoreemmassa kasvustossa, osa valmiimmassa. Öljyhampun korsi saattaa kuitenkin korsiintua (muodostua sitkeämmäksi) enemmän, mitä myöhäisemmäksi puintihetki sijoittuu ja vaikeuttaa puintia osaltaan. Puinti saattaakin olla helpompaa hiukan aikaisemmassa vaiheessa.

Puitaessa puimurin säädöt voivat olla rypsi/rapsi säätöjen ja viljan puintisäätöjen väliltä. Hampun puinnissa maailmalla käytetyin puimuri on rumpupuimuri. Puinti tehdään ”pitkään sänkeen”, jolloin aluskasvitkaan eivät häiritse puintia. Öljyhamppu kuivuu nopeasti puintivalmiiksi, joten puinti onnistuu vaikka ”pienessä tihkusateessa”. Tai ainakaan aamun sade ei välttämättä haittaa iltapäivän öljyhampun puinteja.

Öljyhampun puinnissa on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota hampun varsiosan kietoutumiseen. Tästä syystä hampun puinti vaatii enemmän tarkkailua kuin viljan puinti ja on viljan puintia hitaampaa. Puinnin yhteydessä on suositeltavaa käyttää puhalluslavaa- tai kärryä. Mikäli kuivaamokoneisto on kohtuu suuri, saadaan tällä tavalla kuivattua kerralla fiksumman kokoisia eriä.

Öljyhampun siemen on liukas ja kooltaan rapsin ja viljan siemenen väliltä. Kuivauksessa on syytä välttää öljyn karkaamista. Tästä syystä kuivauslämpötila tulisi pitää maltillisena eli alle 50 asteisena. Myös kylmäilmakuivaus on mahdollista, vaikkakin puintiaikaan sääolosuhteiden takia usein haastavaa.

Öljyhampun käyttö ja markkinat kasvussa

Öljy- ja kuituhampun viljelyala kasvaa tällä hetkellä maailmalla. Vuonna 2018 hampun viljelyala oli noin 160 000 ha ja on lähes kolminkertaistunut edeltävän vajaan kymmenen vuoden aikana. Euroopassa maailman hamppualasta on noin 30 % ja jos tarkastellaan ainoastaan öljyhampun osuutta, on Euroopan osuus viljelyalasta vieläkin isompi. Muita suuria tuottajia ovat USA ja Kanada.

Suomessa hamppu on ollut ensimmäisiä viljelykasvejamme ohran ja tattarin rinnalla, ja se oli yleisesti viljelty vielä 50-luvulle asti. Lainsäädäntöuudistusten myötä hampun viljely on kokenut ”uuden tulemisen” 2000-luvulla ja vuonna 2020 tämän erikoiskasvin viljelyala oli noin 800 ha. Tästä noin kolmasosa meni Suomessa viljeltävän Finola-lajikkeen kylvösiemenvientiin. Tällä hetkellä hamppu herättää paljon mielenkiintoa suomalaisissa toimijoissa ja sen viljelyala kasvaa merkittävästi kuluvana vuonna.


Lähde: Trans Farm, Hampun viljelypäivä 2021, Jyrki Leppälän, Samuel Jussilan ja Satu Puran puheenvuorot  

Hampun lehti kadessa Trans Farm

Kuva: Trans Farm