UUTISIA VILJAKETJUSTA

Syysviljojen kunto kohtuullinen EU:n alueella

Hanna Helkkula (hanna.helkkula a vyr.fi), 17.3.2021

Syysviljat lähtivät kasvuun kohtuullisessa kunnossa vaihtelevan talven jäljiltä. Helmikuu oli poikkeuksellisen kylmä, kun taas maaliskuun alku tavanomaista lämpimämpi.

Helmikuun alkupuoliskolla EU:n alueella raportoitiin poikkeuksellisen kovia pakkaslukemia, mutta paksu lumipeite suojasi kasvustoja muutamia paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Euroopan puolisella Venäjällä ja Turkissa lumipeite oli kylmän jakson aikana ohut, minkä seurauksena talvivaurioita on raportoitu näiltä alueilta.

Baltian ja Välimeren alueelta raportoitu syksyinen sateiden vähyys ja kevään kuivuus eivät ole vaikuttaneet negatiivisesti alueiden kasvustoihin. Liiallista kuivuutta on ollut osittain Turkissa sekä Sisilian alueella.

Suurimmilla EU alueen viljan tuottajamailla kasvukauden alku on ollut suotuisa. Helmikuun alkupuolisko oli Ranskassa poikkeuksellisen kylmä, mutta lumikerros suojasi kasvustot. Helmikuun jälkipuolisko oli sen sijaan poikkeuksellisen lämmin ja kohtuullisen kuiva. Syysviljojen kunto laski Ranskassa paikoin helmi-maaliskuun vaihteessa märkyyden seurauksena. Tautipaine on pysynyt viljoilla matalana helmikuun kylmän ja kuivan jakson seurauksena. Rapsi sen sijaan on kärsinyt syksyn kylvöjen aikaisesta kuivuudesta sekä pakkasista. Maaliskuun alun korkeat lämpötilat ovat nostaneet kuoriaispainetta. Rapsin satotasot ovat näillä näkymin Ranskassa keskimääräistä matalammat.

Ruotsissa ja Tanskassa lumikerros suojasi syyskasvustot helmikuun kovilta pakkasilta. Tammikuun lopun sadanta auttoi täyttämään maan vesivarantoja tarjoten syysviljojen kehitykselle hyvät olosuhteet keväällä. Yleisesti Ruotsin ja Tanskan syyskasvustojen näkymät ovat hyvät.

MARS:n tekemän mallinnuksen mukaan talvivaurioita ei ole havaittavissa Baltiassa eikä Suomessa helmikuun loppupuoliskon ja maaliskuun alkupuoliskon välisellä ajanjaksolla. Syysviljojen talven jälkeinen kasvu ei ole vielä alkanut alueilla.

MARS 3 2021