Epätasaisen tuleentumisen seurauksena on maalailtu uhkakuvaa suurien pinta-alojen menemisestä tuoreviljaksi tai murskattavaksi. Puintiseurannan asiantuntijaraadin vastausten perusteella Suomessa tulee tavallista enemmän tuoreviljaa, mutta tällä hetkellä tämä vaikuttaisi vielä varsin paikalliselta ilmiöltä. Tuoreviljaa tulee syyskuun alun arvion mukaan tavallista enemmän Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Eniten päänvaivaa aiheuttaa ohra, joka on tehnyt voimakkaimmin sivuversoja viljoista. Kauden edetessä nähdään kuinka suuri osa alasta loppujen lopuksi menee tuoreviljaksi vai kerkeääkö ohra valmistua puintikaudella.

Puinnit ovat selvästi viime vuotta jäljessä. Vuonna 2019 tähän aikaan oltiin puitu Etelä-Suomessa jo selvästi yli 50 % pinta-alasta. Mm. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa oltiin puitu jo yli 70 % viljapinta-alasta. Vuotta 2018 ollaan jäljessä tästä vielä useampia päiviä. Tilanne on silti selvästi parempi kuin vuonna 2017. Tällöin ei tähän aikaan oltu puitu kuin alle 10 % pinta-alasta, ja vain hieman yli puolet syysrukiista. 2017 viljaa jäi puimatta huomattavia määriä Itä-Suomessa.

Maakuntakohtaiset kommentit syksyn tilanteesta

Uudellamaalla kevätviljojen puinnit ovat pyrähtäneet käyntiin. Yhä useamman arvioidaan aloittavan kevätvehnän puinnit ensi viikolla. Vaikka viljat ovat valmistuneet epätasaisesti ovat satonäkymät kohtuulliset. Sato on pienempi kuin viime vuonna, mutta poikkeuksiakin löytyy. Syysvehnän kylvöt on aloitettu tällä viikolla, mutta syysviljojen pinta-alan pelätään jäävän hyvin pieneksi.  Uudellamaalla viljoja on puitu noin 30% pinta-alasta.

Kymenlaaksossa kerrotaan puintiajan venyvän todella pitkäksi, sillä kasvustot ovat yhä hyvin vihertäviä. Ensimmäisten puintien kosteus on ollut hyvin korkea. Sato-odotukset ovat keskimääräistä heikommat. Viljaa ei mene viljatiloilla poikkeuksellisia määriä tuoreviljaksi. Karjatilat tulevat todennäköisesti korjaamaan tavallista enemmän satoa tuoreena. Puituna on noin 25 % pinta-alasta.

Varsinais-Suomessa tilanne on haastava. Valtaosa viljoista arvioidaan puitavan vasta 1-2 viikon päästä jälkiversonnan seurauksena. Sato-odotukset ovat -30% huonommat kuin viime vuonna. Syysvehnän kylvöt jatkuvat vapaata peltoa tullessa kylvettäväksi. Tuoreviljaksi tai maahan murskattuna menee tavallista enemmän viljaa huonojen kasvustojen ja rikkojen takia. Etenkin ohraa, härkäpapua ja hernettä sekä kevätvehnää on korjattu tai murskattu tuoreena.

Satakunnassa alkavat kevätviljat hiljalleen valmistumaan. Alueelta löytyy silti myös peltoja, joiden ei uskota olevan puintivalmiita ennen lokakuuta. Sato jää selvästi viime vuodesta. Kaurasta odotetaan viljoista parasta satoa. Puituna on noin 25 % pinta-alasta.

Hämeessä kevätvehnän ja kauran puinnit ovat käynnissä. Ohra on jälkiversonnan seurauksena yhä vihertävää, mikä lykkää puinneille lähtöä. Odotettavissa on ohran puintien alkaminen vasta ensi viikolla. Puituna on noin 20-25 % pinta-alasta.

Pirkanmaalla syysviljat on saatu puitua, mutta kevätviljat antavat vielä odotuttaa valmistumistaan. Kevätviljojen sato-odotukset ovat noin 20 % alhaisemmat kuin tavallisesti. Puituna on 5-10 % pinta-alasta.

Etelä-Pohjanmaalla syysviljat on saatu jo lähes puitua. Myös kevätviljojen puinnit ovat edenneet kohtuulista vauhtia.  Kuivausajat ovat vaihdelleet paljon. Nyt on aloitettu syyskylvöjen teko, eritoten syysvehnän. Rukiin pinta-ala jää tavallista pienemmäksi. Kevätviljojen sato on määrällisesti tavallista heikompi. Ohralla on huomattu jonkin verran laatuongelmia punahomeen takia. Puituna on noin 10-15 % pinta-alasta.

Pohjanmaalla puidaan tällä hetkellä kaikkia viljalajeja. Puintijärjestyksen määrää jälkiversontatilanne kasvustoissa. Myöhäset lajikkeet ovat jo puintikunnossa, jos niissä ei ole ollut jälkiversontaa. Toisaalta myös aikaisten kasvien tuleentuminen voi olla kesken, jos jälkiversonta on ollut voimakasta. Syyskylvölle on ollut eriomaiset olosuhteet, mikäli lohkoja on ollut käytettävissä kylvöön. Maa muokkautuu hyvin ja kosteustila on sopiva. Puituna on noin 20-25 % pinta-alasta.

Pohjois-Pohjanmaalla puinnit meneillään. Ohraa ja muita kevätviljoja puidaan jo kiivaasti. Vihertäviä kasvustoja on ollut yllättävän vähän. Puidun sadon HLP on ollut tavallinen. Puituna on noin 10-15 % alasta.

Kainuussa syysviljalla olleet lohkot on puitu ja kevätviljojen puinnit ovat vauhdissa. Tuoreviljaksi menee viime vuotta enemmän viljaa.

Keski-Suomessa on nautittu hyvistä puintikeleistä. Puintikosteudet ovat olleet jopa vain 15 % rukiilla ja ohralla. Toisaalta alueittain ohran HLP on ollut hyvin alhainen ja kasvustot ovat edelleen kirjavat. Puituna on noin 20 % pinta-alasta.

Pohjois-Savossa jälkiversonnan takia menee huomattavia määriä viljaa tuoreviljaksi. Etenkin ohra on tehnyt paljon jälkiversoja. Kirjavien kasvustojen valmistuminen on hidasta puinteja tehty niillä lohkoilla, jotka ovat valmistuneet hyvissä oloissa. Nyt luvassa sään viileneminen ja epävakainen jakso. Puituna on noin 10-15 % alasta.

Pohjois-Karjalassasato vaikuttaa yllättävän hyvältä. Säät ovat suosineet puinteja, mikä on edesauttanut niiden etenemistä. Syyskylvöjä on Pohjois-Karjalassa tehty tavallista vähemmän.

Etelä-Karjalassaon päästy jo hyvään alkuun kevätviljojen puinnissa. Sato-odotukset ovat kauralle hyvät. Puintiajan arvioidaan venyvän todella pitkäksi, sillä osa kasvustoista on vielä hyvin vihreää. Valmiilta näyttävissä viljoissa kosteus on ollut niin korkea, ettei jo aloitettuja puinteja ole kannattanut jatkaa. Puituna on noin 25 % alasta.

Lisää satonäkymistä voi lukea ProAgrian kasvutilannekatsauksessa