Uudellamaalla puintikauden alussa puinnit etenivät hyvin, mutta loppuviikosta alkaneet sateet ovat katkaisseet puinnit. Pellot alkavat olla pehmeitä, mikä saattaa hankaloittaa puntien jatkoa ja toisaalta on jo nyt asettanut haasteita syyskylvöille. Vehnä- ja kaurasato vaikuttavat vielä määrällisesti normaaleilta.

Kymenlaaksossa osa tiloista on jo puintien suhteen valmiina toisten vielä odotellessa puintien aloittamista. Tilakohtaiset vaihtelut ovat näin ollen erittäin suuria puintiajankohdan suhteen. Kevätviljoissa paljon jälkiversontaa, joka hidastaa puintien aloittamista ja vaikeuttaa aloitusajankohdan määrittämistä. Satotasot vaihtelevat paljon lohkoittain ja tiloittain. Hyvärakenteiset ja -kuntoiset runsasmultaiset maat ovat jaksaneet tänäkin vuonna tuottaa tasalaatuista satoa ilman suurempaa jälkiversontaa. Huonokuntoiset vähämultaiset savimaat ovat tuottaneet satoa erittäin heikosti ja osalta tällaisilta lohkoilta esim. ohrat ovat kuolleet pystyyn tai satotaso jää erittäin alhaiseksi. Sateet ovat hidastaneet puinteja, runsaita sadekuuroja tullut monin paikoin.

Varsinais-Suomessa sateet ovat entisestään heikentäneet satonäkymiä. Puinnit tulevat venymään lokakuulle. Märkyys ja päivän lyheneminen voi johtaa heikompien sekä valmistumattomien lohkojen puimatta jättämiseen. Epätasaisissa kasvustoissa on nyt kosteassa säässä tähkäidännän riski. Ruostetta on huomattu kaura- ja vehnäkasvustoissa. Kaurat menestyivät kevätviljoista parhaiten ja niitä on päästy viljoista puimaan eniten. Herneet ja härkäpavut alkavat ovat alkaneet valmistua. Syysviljoja ehdittiin kylvää keskivertoa suurempi ala (rapsia, ohraa, ruista). Vehnää on jo jonkin kylvettynä ja kylvöjä jatketaan heti säiden salliessa. Kolmannesta nurmisadosta näyttää tulevan hyvä.

Myös Hämeessä on herätty tähkäidännän riskin kasvuun. Kaurasato vaikuttaa kevätviljoista parhaimmalta muiden kevätviljojen jääden normaalista sadosta.

Satakunnassa sateet keskeyttivät puintityöt. Vihreiden jyvien määrä on pienentynyt kauden edetessä, mutta puintikausi venyy yhä pidemmälle syksyyn.

Etelä-Pohjanmaalla puidun viljan laatu on ollut hyvin vaihtelevaa. Myös sadon määrässä on vaihtelua tilakohtaisesti; heikkoja ja hyviä satoja löytyy. Parhaat onnistumiset ovat olleet multavilla maalajeilla, jossa kuivuutta ei ole kärsitty. Viljaa menee tuoresäilöntään aiempaa enemmän.

Pohjanmaalla kaksitahoiset ohrat ovat vielä hyvin vihreitä. Kuivauskustannukset nousevat, mikä vaikuttaa heikkojen kasvustojen puintiin. Ensimmäiset öljykasvit alkavat valmistua ja niitä puidaan todennäköisesti ennen vehnää ja ohraa.

Keski-Suomessa kaura on ollut positiivinen yllätys viljelijöille. Se on tuleentunut ohraa nopeammin ja satomäärätkin ovat olleet hyviä. Hehtolitrapaino on alueellisesti ollut jopa korkeampi kuin viime vuonna. Toisaalta kaurassa on ollut silminnähtävästi paljon sienikasvustoa, mikä voi vaikuttaa laatuihin.

Pohjois-Savossa ollaan oltu kohtuullisen tyytyväisiä ohran jyväpainoon. Kauraa ei vielä ole päästy puimaan. Etelä-Savossa härkäpapua on jouduttu usealla tilalla murskaamaan maahan. Jälkiversontaa on viljoissa paljon ja kasvustot ovat hyvin kosteita.

Etelä-Karjalassa sato-odotukset ovat keskimääräistä alhaisemmat. Sateet ovat keskeyttäneet puinnit.