Uudellamaalla puituna on pinta-alasta noin puolet. Viljoista puituna on eniten kauraa. Ohraa ja vehnää on myös saatu puitua kohtuullisen laajoja pinta-aloja. Herne saadaan todennäköisesti tämän viikon aikana puitua, mutta härkäpavun ja kevätöljykasvien kanssa saatetaan olla myöhemmin ongelmissa. Kasvit eivät ole vieläkään valmiita puitaviksi. Syysvehnäpinta-ala tulee jäämään aiotusta, sillä pellot ovat olleet liian märkiä kylvöille.

Varsinais-Suomessa puidaan tällä hetkellä heti kun vain mahdollista. Sateita on ennustettu alueelle myös tällä viikolla, mikä toteutuessaan pitkittäisi yhä puinteja.  Viljan laadut eivät ole olleet hyviä. Hehtolitrapainot ovat olleet alhaisia ja tähkäidäntää esiintyy paikoin runsaasti. Kaura on alkanut tummumaan eteläisessä osassa maakuntaan jatkuvien sateiden seurauksena. Syysviljoja on kylvetty peltojen vapautuessa uusille kasveille. Syysvehnän kylvöt jatkuvat. Aikaisimmin kylvetyt syysvehnät ovat orastuneet kauniisti. Kevätviljojen sadonmenetykset tulevat olemaan alueella huomattavat. Puituna on noin 45 % viljapinta-alasta.

Kymenlaaksossa sateet ovat hidastaneet puinteja ja sitä kautta heikentäneet sadon laatua. Erityisesti vehnät kärsivät laadun heikkenemisestä niiden seisoessa pellolla odottamassa puinteja. Myös ohran ja kauran laatu heikkenee homeiden vuoksi. Kaurat ovat olleet tähän asti odotettua parempia ja vihreitä jyviä ei ole ollut puidun sadon joukossa niin paljon kuin pelättiin. Homeet ja donit eivät ole vielä olleet suuri ongelma. Peltojen kantokyky on kovilla. Osa pelloista pehmentynyt liian pehmeiksi eivätkä kanna enää koneita. Satotasot vaihtelevat erittäin paljon jopa tilan sisällä eri lohkojen välillä. Osa lohkoista jaksanut antaa normaalin sadon (hyvärakenteiset ja hyvän multavuuden ansiosta) ja osalla lohkoista, varsinkin ohralohkot, ovat kasvustot kuolleet pystyyn. Syysvilja-alat ovat jäämässä pieniksi sateiden vuoksi. Puituna on noin 40-60 %, mutta osa tiloista ei ole vielä päässyt edes aloittamaan puinteja.

Satakunnassa puinnit eivät ole paljoa edenneet viime viikosta. Viljaa lakosi loppuviikosta jonkin verran sateiden seurauksena.  Jos ennusteen mukainen säärintama saapuu Suomeen, niin vaarana on laatujen nopea heikkeneminen. Ohran satotaso on keskimääräistä huonompi, mutta ei katastrofaalinen. Syysviljojen kylvö onnistunut hyvin, orastuminen erinomaista. Kahukärpäs- ja rikkaruiskutukset on tehty. Puituna on noin 20 % pinta-alasta.

Hämeessä puituna on 35-50 %.  Päijät-Hämeessä ohra vaikuttaisi olevan suurimmaksi osaksi rehulaatuista. Puitu vehnäkään ei täytä elintarvikelaadun kriteerejä, joten se tulee menemään lähes kokonaan rehuksi. Kaura on kevätviljoista poikkeus, sillä se on tähän asti ollut elintarvikelaatuista. Herneen, härkäpavun ja öljykasvien satomääriä ja -laatuja ei vielä osata arvioida. Ruista päästiin kylvämään tavallista vähemmän. Nyt pyritään kylvämään mahdollisimman paljon syysvehnää, mutta pellot ovat hyvin märkiä, mikä vaikeuttaa kylvöjä.

Pirkanmaalla puituna on 30-40 % puitavasta pinta-alasta. Syysrukiin kylvöt on saatu valmiiksi, mutta vehnän kylvöt ovat vielä kesken. Syysvehnän pinta-ala voi näin ollen jäädä aiotusta. Korjuukausi on venymässä poikkeuksellisen pitkäksi. Lokakuulle jää runsaasti puitavaa, mikä lisää laaturiskiä, kuivatuskustannuksia ja korjaamatta jäävän sadon määrää. Tällä puintikaudella on puitu enemmän kauraa kuin ohraa, kauran valmistuttua ohraa nopeammin. Osa öljykasveista vielä kovin vihreitä.

Etelä-Pohjanmaalla puituna on 40 % puitavasta pinta-alasta. Etenkin ohra- ja öljykasvisato on jäämässä totutuista satomääristä. Laadullisesti puitu sato on ollut tähän mennessä kohtuullista. Ohralla on ollut jonkin verran hometta. Keskiviikolle ennustettu saderintama keskeyttäisi puinnit pahasti ja heikentää peltojen kantavuutta. Maanantaina ja tiistaina pyritään puimaan mahdollisimman paljon.

Pohjanmaalla puituna on 60 % pinta-alasta. Heikoista kasvustoista huolimatta viljan hehtolitrapainot ovat olleet lähellä normaalia, johtuen myös pitkistä kuivausajoista, jolloin vilja on ehtinyt hioutua ja puhdistua kuivurissa pitkään. Kiinnostus syysvehnän viljelyyn on lisääntynyt ja kiinnostus rukiiseen on vähentynyt. Olosuhteet syyskylvöille ovat tähän asti olleet erinomaiset ja oraat ovat hyviä, tästä eteenpäin sateet ja maan märkyys alkavat haitata kylvötöitä. Normaalia heikompi sato on nopeuttanut puinnin edistymistä, kun kuivattavat ja käsiteltävät viljamäärät hehtaaria kohti ovat normaalia pienempiä. Tämä on myös vähentänyt puintiaikana kauppaan tulevan viljan määrää, kun tilojen varastot ovat riittäneet sadolle.

Pohjois-Pohjanmaalla puituna on 45 % pinta-alasta. Sato vaikuttaa määrällisesti normaalilta. Kauran ja ohran jyväpainot ovat olleet normaalilla tasolla. Hometoksiinipitoisuudet ovat olleet vielä alhaiset, eikä vihreistä jyvistä ole ollut ongelmaa.

Keski-Suomessa puituna on noin puolet pinta-alasta. Kauran hehtolitrapainot ovat olleet hyvät. Lajittelussa on ollut kevätviljoilla paljon pieniä ja vihreitä jyviä. Puintikosteudet ovat olleet melko korkeita, mikä tarkoittaa kuivauskustannusten kasvua. Syysviljoja on kylvetty hyvin ja ne ovat alkaneet jo orastumaan. Pellot kantavat sateiden seurauksena huonosti.

Pohjois-Savossa puituna on suurin piirtein puolet pinta-alasta. Sato jää noin neljänneksen normaalista. Laatu on heikentynyt sateiden seurauksena.

Pohjois-Karjalassa vihantaviljaksi arvioidaan menevän jopa 25 % pinta-alasta. Tähän vaikuttaa runsas jälkiversonta, sekä alueellisesti merkittävän ostajan lopettaminen. Puintikelit ovat olleet tähän asti tyydyttävät. Pieniä sateita on tullut viime päivinä. Satotasot ovat tavallisella tasolla. Tilakohtaiset vaihtelut ovat jälleen tällä kaudella suuria.

Etelä-Karjalassa sato vaikuttaa määrällisesti normaalilta. Tähän mennessä puitujen viljojen laatu on ollut hyvä. Myöhäisemmät vehnälajikkeet valmistuvat epätasaisesti jälkiversonnan takia, minkä takia sakoluvut ovat tipahtaneet. Kaura on myös epätasaisia, mikä pitkittää korjuuta. Mustaruostetta esiintyy jonkin verran. Suklaalaikku on lopettanut härkäpavun kasvun eli se puidaan viimeistään lokakuussa. Viikonvaihteen sateet (40 - 60 mm) lakoonnuttivat herneen ja sen korjuu on paikoin hankalaa.