Luonnonvarakeskus Luken kehittämän punahomeen ennustemallin mukaan kauralla DON toksiiniriski on merkittävästi korkeampi kuin kahtena edellisenä kasvukautena. Korkean riskin alue kattaa koko viljantuotannon pääalueet: Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Alhaisemman riskin alueita ovat etenkin myöhemmin kylvetyt alueet Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Riskin suuruuteen tulee vielä vaikuttamaan puintia edeltävät sääolosuhteet. Kuva hometoksiinitilanteesta tarkentuu syyskuun puolivälissä, kun ensimmäiset analyysit sadosta on saatu.

Pienet ja vihreät jyvät pois sadosta

Viljan puinnissa seulat kannattaa pitää auki, jotta vihreät ja pienet jyvät saadaan pois. Puinteja kannattaa rytmittää niin, että kuormat saadaan ilman viivytyksiä kuivuriin. Puintikosteana kuormassa odottavissa viljoissa hometoksiinit voivat lisääntyä merkittävästi. On tärkeää, että viljaerä kierrätetään kuivurissa huolellisesti alle 14 %:n kosteuteen niin, että kevyet jyvät, roskat, homepöly ja muut epäpuhtaudet lähtevät tehokkaasti pois.  

Sadon laatua voidaan merkittävästi parantaa myös lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa. Korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä kevyissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä. Mikäli vilja on laossa, kannattaa huonot kohdat puida erikseen, säilyttää erät erillään ja tehdä sadon toksiinien pikamittaus. Hyviä ja huonoja eriä ei kannata sekoittaa keskenään. 

Viljan jyvien murskesäilöntä hapolla katkaisee hometoksiinien muodostumisen samaan tapaan kuin kuivaus. Jos satoon on jo ehtinyt muodostua punahomeen toksiineita, ne eivät häviä tai tuhoudu murskesäilönnässä eli riski on samantapainen kuin kuivassa viljassa. Siksi hometoksiinien pikamittaus on niillekin suositeltavaa ennen säilöntää. Murskesäilöntää varten sato voidaan kuitenkin korjata aiemmin pellolta, mikä pienentää hometoksiinin riskien syntyä huonoissa korjuuolosuhteissa. 

Punahome ei välttämättä näy jyvissä ulospäin. Selviä tartunnan merkkejä ovat tummuneet jyvät ja lohenpunainen homekasvusto jyvien ulkopinnoilla. Vehnällä tartunnan merkki on vaalean hopeiset, kalkkimaiset jyvät. Näytteenotto viljaerästä on tehtävä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi. Viljassa, erityisesti ohrassa esiintyvä aniliininpunainen väri ei ole punahometta, vaan kasvin omaa, lajiketyypillistä antosyaani -väriainetta.

Lopuksi muistutuksena, että glyfosaatin käyttö viljan pakkotuleennuttamiseksi on kielletty. Lisäksi sekä viljan ostosopimukset että teurastamot ja meijerit kieltävät glyfosaatin käytön ennen puintia juolavehnän torjunnassa, vaikka se myyntipäällystekstien mukaan on sallittu rehuohralla ja -kauralla sekä rypsillä ja rapsilla. Elintarvikeviljassa ja siementuotannossa glyfosaatin käyttö on aina kielletty ennen puintia. 

Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät muun muassa Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Eurofins, Suomen Viljava Oy, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

Ohjeet edustavaan viljan näytteenottoon ja hometoksiinien hallintaan

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonen​proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 0295326126, veli.hietaniemi​luke.fi; Elina Sieviläinen, Ruokavirasto, p. 0295326126, ; Mirja Kartio, Ruokavirasto, p. 0405345510, mirja.kartio​ruokavirasto.fi.