Rehevissä viljakasvustoissa hyvä muistaa punahomeen torjunta
Hanna Helkkula (hanna.helkkulavyr.fi
Vaikka kasvukausi on jälleen ollut yleisesti kuiva, on alueita, joilla sateita on saatu ja kasvustot ovat reheviä. Näissä kasvustoissa punahome kannattaa torjua fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylletulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, ja jos sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia. Riskiä lisää myös viljavaltainen viljelykierto.
Punahomeen tartunta tapahtuu viljan kukintavaiheessa, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen. Punahomeen riskiä voidaan arvioida kukinta-aikana tarkkailemalla sademäärää ja yli 80 % kosteuden viipymää kasvustossa. Riski kasvaa merkittävästi, mikäli kostea, lämmin ja sateinen sää jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä hometoksiineille lisää myös se, jos lohkolla on viljelty viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti.
Oikea ajoitus torjuntaan
Punahomeen torjunta tulee tehdä oikeaan aikaan heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan havaitseminen kauralla on haasteellista, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.
Punahomeen torjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Laatuvaatimukset täyttävän viljan tuottamiseen niissä kasvustoissa, joissa siihen on vielä mahdollisuus, kannattaa nyt satsata. Torjunta vaikuttaa vain don-toksiiniin, mutta se ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojan lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella.
Torjuntaan on käytettävissä useita punahomeen torjuntaan tarkoitettuja valmisteita kuten artina, delaro, juventus, elatus era, librax, priaxor power pack, proline, proline xpert ja prosaro sekä näiden rinnakkaistuontivalmisteet.
Vyr seuraa viljojen punahometilannetta sadonkorjuun lähestyessä, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti. Seuraava tiedotus ja ensimmäinen ennuste punahomeriskistä annetaan elokuun alussa.
Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: www.vyr.fi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.
Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR laatutyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria
Keskusten Liitto, p. 0503414406, sari.peltonenproagria.fi
luke.fi
ruokavirasto.fi