UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kotimainen kasvivalkuainen avainasemassa huoltovarmuuden takaamisessa

Hanna Helkkula (hanna.helkkula a vyr.fi), 1.4.2020

VYR on ollut jo pitkään huolissaan kotimaisen kasvivalkuaisen saatavuudesta. Etenkin nyt huoltovarmuudesta ja kotimaisuudesta puhuttaessa kysymys nousee jälleen ajankohtaiseksi. Kuluttajat olisivat valmiit ottamaan kotimaista alkuperää olevia kasviproteiinituotteita osaksi ruokavalioitaan. Meillä on käsissämme seuraavan kasvibuumin tähdet, joten kotimaisuutta ja suomalaista elintarvikeosaamista tulisi nyt hyödyntää.

Suomeen tuodaan rehujen raaka-aineeksi noin 120 000 tonnia soijarouhetta vuosittain, täyttämään lisävalkuaistarvetta rehuseoksissa.  Rehutehtaat ovat toimineet valkuaisketjussa esimerkillisesti kehittämällä soijattomia rehureseptejä sekä sitoutuessaan tulevaisuudessa soijattomaan tuotantoon. Pidetään silti mielessä, että Suomessa käytetty soija on ympäristösertifioitua.

VYR:n teettämästä ja Kantar TNS Agrin tekemästä kylvöaikomuskyselystä nähdään, että herneen ja härkäpavun pinta-alat ovat kasvussa. Hernettä aiotaan kylvää 18 000 ha ja härkäpapua 19 000 ha. Vaikka kasvua tapahtuisi ennusteen mukaisesti (+ 26 % ja + 6 % viime vuodesta), on se aivan liian hidasta ja pientä korvatakseen soijan käyttömäärät rehutuotannossa. Kummallekin kasville olisi jo nyt 25 000 hehtaarin tuotantomäärille käyttöä. Useamman vuoden tähtäimellä herneen tuotantomäärät voitaisiin vielä tästäkin tuplata ja härkäpavun jopa viisinkertaistaa.

Syys- ja kevätöljykasvien yhteenlaskettu pinta-ala jumittaa paikoillaan 37 000 hehtaarissa, mikä tarkoittaa hyvälläkin satotasolla vain noin 2/3 Suomen öljykasvien puristuskapasiteetista.  Suomen öljykasvien puristuskapasiteetti on reilu 130 000 tn siemeniä, eli puristamot pystyisivät käyttämään huomattavasti enemmän kotimaisten öljykasvien siemeniä. Suomen rypsi/rapsipuristetarve on vuosittain yli 300 000 tn.

Haasteita tuovat heikko viljelyvarmuus. Viljelijät kokevat etenkin sallitun kasvinsuojeluainevalikoiman riittämättömäksi. Jos toimivaa ainetta olisikin, sitä ei voi kriittisellä hetkellä luvallisesti käyttää. Tämä nostaa kustannuksia sekä luo epävarmuutta myyntituloista

Tärkeänä ratkaisuna haasteiden yli pääsemiseksi on neuvonnan viljelyteknisen osaamisen vieminen tiloille. Kasvustojen tuholais- ja tautitilanteen seuranta ja ennakoiminen sekä tarkka suunnittelu ovat avainasemassa. Unohtaa ei myöskään pidä sopimustuotantoa, jolla viljelijä varmistaa satonsa myyntihinnan.

Herne, härkäpapu ja öljykasvit tuovat vaihtelua maalaismaisemaan. Kukkivat kasvit luovat pölyttäjille paremmat mahdollisuudet selvitä sekä lisäävät biodiversiteettiä. Nämä uusvanhat kasvit olennaisesti luovat myös muita mahdollisuuksia monipuoliseen viljelykiertoon sekä erikoistumiseen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry pyrkii toiminnallaan edistämään suomalaisen viljaketjun toimivuuden ja kannattavuuden yleisiä edellytyksiä. Viljaketjulla tarkoitetaan vilja-, öljy- ja valkuaiskasvisektoreita. Vuonna 2020 toiminnan erityisiä painopisteitä on kasvivalkuaisketjun toimivuuden edistäminen. Yhdistyksen jäsenkunta (55 organisaatiota) kattaa laajalti suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun toimijat.

Muutettu soijan määrä 2.4. 120 000 tonniin