2019 viljasadon laatu oli hyvä
Hanna Helkkula (hanna.helkkula
vyr.fi
Vuoden 2019 sato oli kokonaisuudessaan määrältään ja laadultaan hyvä. Pienten jyvien määrä oli vähäinen ja hehtopainot olivat kaikilla viljoilla korkeat.
Korkeat hehtopainot niin rukiilla kuin vehnällä
Vehnän hehtaarisadot nousivat n. 4 500 kiloon, mutta laadussa oli toivomisen varaa. Proteiinipitoisuudet olivat selvästi matalammat kuin vuonna 2018.
Rukiin ja kevätvehnän hehtopainot olivat korkeat. Syysvehnän ja rukiin keskimääräiset hehtopainot olivat 30 vuoden seurantajakson korkeimmat. Vehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus laski viime vuodesta peräti kaksi prosenttiyksikköä. Kevätvehnän keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 13,5 prosenttia ja syysvehnän 11,6 prosenttia. Syysvehnäsato oli seurantajakson suurin (noin 222 miljoonaa kiloa), mutta matalan proteiinipitoisuuden vuoksi siitä alle kolmannes (60 miljoonaa kiloa) täytti kaikki seurannan vehnän laatutavoitteet.
DON (deoksinivalenoli) –hometoksiinipitoisuus oli pikamenetelmällä mitattuna alle elintarvikevehnälle EU-lainsäädännössä asetetun raja-arvon lähes kaikissa näytteissä (vehnän raja-arvo 1 250 mikrogrammaa kilossa käsittelemätöntä viljaa).
Ruissadosta lähes 90 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120 sekuntia. Kun myös rukiin kylvöala ja hehtaarisadot olivat suuria, oli rukiin seurannan laatutavoitteet täyttävää viljaa ennätykselliset 163 miljoonaa kiloa.
2019 kaurasato oli suuri ja hehtopainot olivat erinomaiset
Kaurasadossa oli pieniä jyviä edellisvuotta vähemmän. Kauran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 12,8 prosenttia. Kauran hehtopainot olivat erinomaisia: keskimääräinen hehtopaino 56,5 kiloa oli lähes neljä kiloa korkeampi kuin 2018. Kaurasadosta noin 90 prosenttia eli 1,1 miljardia kiloa täytti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtopainotavoitteen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vastaava osuus vuonna 2018.
Vuonna 2019 DON –hometoksiinit eivät aiheuttaneet ongelmia kauralla. Tutkituista näytteistä vain noin kaksi prosenttia ylittää pikamenetelmällä mitattuna DON raja-arvon 1 750 mikrogrammaa/kilo.
Ohra oli suurijyväistä
Rehuohrasadosta 80 prosenttia oli hehtopainoltaan vähintään 64 kiloa. Rehuohran keskimääräinen proteiinipitoisuus oli 11,7 prosenttia. Rehuohrassa pieniä jyviä oli keskimäärin 1,6 prosenttia, joka on matalin osuus 20 vuoden seurantajaksolla. Mallasohranäytteistä 99 prosenttia täytti mallasteollisuuden käyttämän lajitteluasteen laatutavoitteen.
Mallasohran laatua heikensi korkea proteiinipitoisuus (ka 11,7 %). Noin puolet näytteistä ja sadosta täytti mallasteollisuuden laatutavoitteista proteiinipitoisuuden ja lajitteluasteen laatutavoitteet.
Viljan laatu ja satotiedot on koostettu yhdistämällä Ruokaviraston kasvianalytiikan viljasadon laatu- ja turvallisuusseurannan tiedot ja Luken keräämät satotiedot.
