Tiedot viljasadon laadusta vuonna 2019 ovat tässä vaiheessa vielä ennakkotietoja. Keskiarvotiedot perustuvat noin 400 analysoituun näytteeseen

Ruokavirasto kertoo hometoksiinipitoisuuksien pysyneen tänä vuonna alhaisina. Vain yksi prosentti tähän asti tutkituista näytteistä on ylittänyt DON raja-arvon 1750 mikrogammaa/kilo. Kyseinen raja on elintarvikekauran EU-lainsäädännössä asetettu raja-arvo, jota ei saa ylittää, jos mielii kauraa käyttää elintarvikkeeksi. Kauran keskimääräinen hehtopaino 56,6 kiloa on neljä kiloa korkeampi kuin 2018.

Vehnän ja rukiin hehtopainot ovat korkeita. Kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino on 82,2 kiloa, syysvehnällä 82,9 kiloa ja rukiilla 79,0 kiloa. Edellisen kerran kevätvehnän keskimääräinen hehtopaino ylitti 82 kiloa vuonna 2006 ja syysvehnällä 1992.

Syyskuun loppuun mennessä tutkituista kevätvehnänäytteistä noin 60 prosenttia on hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan 180  ja valkuaispitoisuudeltaan 12,5 prosenttia. Yleisin laatua haittaava tekijä kevätvehnällä on ollut tutkituissa näytteissä alle 12,5 % valkuaispitoisuus.

Rukiin keskimääräinen sakoluku on 184.  Sakoluvultaan yli 120 on lähes 80 prosenttia tutkituista näytteistä. Rukiin keskimääräinen hehtopaino 79,0 on korkein 30 vuoden seurantajaksolla.

Rehuohranäytteistä hehtopainoltaa 64 kiloa on ollut n. 80 % näytteistä. Keskimääräinen valkuaispitoisuus on ollut 11,5 %, mikä on noin prosentin alhaisempi kuin viime vuonna. Kaikki mallasohra näytteet ovat tähän asti täyttäneet mallasteollisuuden lajitteluasteen laatutavoitteet.

Lisää tietoa aiheesta täältä sekä Ruokaviraston analytiikkaportaalista