Ranskan kevätviljojen satoennusteet ovat historiallisen matalat. Heinäkuun alusta lähtien Ranskassa on ollut erittäin kuivaa. Ranskassa on saatu alueittain jopa 30 % vähemmän sateita kuin tavallisesti. Ranskan yli on mennyt kaksi kovaa helleaaltoja kasvukaudella, ensimmäinen kesäkuun lopussa ja toinen heinäkuun loppupuolella. Heinäkuun helleaalto vaikutti negatiivisesti kukkiviin maissikasvustoihin sekä maan kosteuteen. Kaikkien Ranskan kevätviljojen satoennusteet ovat todella pienet, lähennellen ennusteita vuosilta, jolloin kärsittiin selkeästi kuivuudesta.

Saksan pohjois-, keski- ja itäosissa on saatu todella vähän sateita. Myös näillä alueilla helleaalto vahingoitti kukkivia maissikasvustoja. Maissipeltojen kosteus on kriittisen alhainen etenkin Brandenburgissa. Syysviljojen puinnit on saatu päätökseen loppupuinteja häirinneistä sateista huolimatta.

Puolassa sadanta on ollut tavallista huomattavasti vähäisempää. Lämpötilat ovat heiluneet pitkän ajan keskiarvon molemmin puolin, mutta etenkin Pohjois-Puolassa on ollut tavallista lämpimämpää. Vähäiset sateet ovat yhä köyhdyttäneet maan vesivarantoja. Syys- ja kevätviljojen puinti alkoi tavallista aikataulua noin kaksi viikkoa aikaisemmin. Puinnit ovat valmiit suuremmitta ongelmitta. Yleisesti ottaen viljat ovat olleet kevyitä, johtuen kuumasta ja kuivasta ajanjaksosta jyvien täyttymisen aikana.

Tanskassa ja Ruotsissa on saatu sateita riittävästi. Lämpötilat ovat pysyneet kohtuullisina. Syysviljat ovat hyvässä kunnossa ja sadon odotetaan olevan keskimääräistä korkeampi, mutta silti pienempi kuin ennätysvuonna 2017. Syysviljojen puintia ovat häirinneet sateet. Toisaalta, kevätviljat ovat hyötyneet samoista sateista. 

Baltiassa lämpötilat ovat pysyneet tavallista matalampina. Sadantaa on ollut keskimääräistä enemmän. Matalat lämpötilat hidastivat lehtien vanhenemista ja näin pitkittivät jyvien täyttymisvaihetta. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut satoon. Puinnit ovat täydessä vauhdissa Baltian maissa.

• Lähde: JRC MARS Bulletin