Kevätvehnän pinta-ala jatkoi vuoden 2018 laskevaa trendiä jääden 166 000 hehtaariin. Kevätvehnä lajikkeitta on tänä vuonna viljelyssä 63. Quarna pysyy yhä suosituimpana kevätvehnänä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kyseisen lajikkeen osuus kevätvehnän kokonaispinta-alasta on 14 %. KWS Mistral nousi toiseksi suosituimmaksi lajikkeeksi. Vuoden 2018 toisella ja kolmannella sijalla olleet Demostrant ja Anniina tippuivat pykälän alemmas kolmanneksi ja neljänneksi suosituimmiksi lajikkeiksi.

Syysvehnän pinta-alan ennustettiin olevan kasvukaudella 2019 huomattavasti vuotta 2018 suurempi, mutta alkukevään alueellisten haastavien olosuhteiden takia syysvehnäpeltoja jouduttiin uudestaan kylvämään kevätviljoilla. Ero vuosien välillä on silti huomattavat. Vuonna 2018 syysvehnää oli kylvössä 11 000 ha ja vuonna 2019 kylvössä oli huimat 40 000 ha. Vuonna 2017 syysvehnää oli lähes yhtä paljon 35 000 ha. Kolme suosituinta lajikettä ovat tänä vuonna samat kuin viime vuonna. Suosituin lajike on Ceylon 28 % osuudella syysvehnän kokonaispinta-alasta. Toisena on Skagen ja kolmantena SW Magnifik.

Vuoden 2018 otollisen syksyn ansiosta syysviljojen suosio nousi. Rukiin pinta-ala kasvoi vuodesta 2018 yli puolella ja vuodesta 2016 lähes 7 000 hehtaarilla. Suosituin lajike on ylivoimaisesti populaatiolajike Reetta 35 % osuudella syysrukiin pinta-alasta. Toiseksi eniten viljeltiin hybridilajike KWS Livadoa. Populaatiolajike Dankowskie Agat nousi kolmanneksi. Kevätruislajikkeista viljellyin oli jälleen Juuso, jota kylvettiin vajaalle 500 hehtaarille.

Rehuohra-ala nousi 378 000 hehtaariin. Viime vuonna rehuohra-ala oli 374 00 hehtaaria. Brage pitää yhä paikkansa viljellyimpänä lajikkeella 11 prosentin osuudella. Seuraavaksi eniten viljeltyjä lajikkeita olivat Kaarle, Aukusti ja Toria. Vuonna 2019 rehuohra lajikkeita oli viljelyssä 142. Viisi viljellyintä rehuohralajiketta kattaa 40 prosenttia Suomen rehuohra-alasta.

Mallasohran viljelyala laski 76 000 hehtaariin. Viime vuonna mallasohraa oli viljelyssä 88 000 hehtaarilla. RGT Planet pysyy yhä suosituimpana lajikkeena Harbingerin pitäen tiukasti kakkossijaa. Seuraavaksi eniten viljelyssä oli Propinoa ja NCF Tippleä. Trekker oli tänä vuonna viidenneksi viljellyin lajike. Viisi viljellyintä mallasohralajiketta kattaa 76 prosenttia mallasohra-alasta.

Kaura-ala jatkaa laskuaan. Tänä vuonna kauraa viljeltiin 319 000 hehtaarilla. Suosituin lajike on viime vuoden tavoin Niklas 21 % pinta-alan osuudella. Toiseksi suosituin on samoin viime vuoden kakkonen Meeri. Seuraavaksi suosituimmat lajikkeet ovat Belinda, Matty ja Akseli. Viisi viljellyintä kauralajiketta kattaa 46 % kauran pinta-alasta.

Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala laski radikaalisti 36 600 hehtaariin. Viime vuonna öljykasviala oli 58 300 hehtaaria ja edellisvuonna 67 000 hehtaaria. Kevätrapsiala (17 500 ha) peittosi kevätrypsialan (16 400 ha) myös tänä vuonna. Syysöljykasvien viljelyala on hienoisessa kasvussa: syysrypsiä viljellään 1 100 hehtaarilla ja syysrapsia 1 600 hehtaarilla.

Kevätrypsilajikkeista viljellyimmät ovat samoin kuin viime vuonna Synthia, Cordelia ja Aurea CL. Kevätrapsilajikkeista kärkeen ylsivät Proximo, DK 7130 CL ja Drago. Syysrypsilajikkeista viljellyin oli Largo ja syysrapsilajikkeista Pioneer Maximus. 

Härkäpavun pinta-ala laski viime vuodesta 18 000 hehtaariin. Ylivoimaisesti suosituin lajike on Kontu 65 % osuudella härkäpavun kokonaispinta-alasta. Ruokaherneen suosio on laskussa, mutta rehuherneen suosio on noussut. Ruokaherneen suosituimmat lajikkeet ovat Karita, Rokka, Ingrid ja Astronaute. Rehuherneen suosituimmat lajikkeet ovat Astronaute, Ingrid ja Rocket.

Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin.

Viljelyalat lajikkeittain 2019

290 kt, päivitetty 19.7.2019