Suomen valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi tarvitaan koko valkuaisketjun yhteistyötä
Hanna Helkkula (hanna.helkkula
vyr.fi
Proteiinisektorilla on tapahtunut viime vuosina paljon. Erityisesti kasviproteiinituotteiden elintarvikekulutus on ollut kasvussa, hyönteistuotteita on tullut markkinoille ja rehupuolella yhä useammat toimijat ovat alkaneet korvata soijaa kotimaisilla raaka-aineilla. Yleisesti ottaen ruoantuotantoketjun paineet vähentää ympäristökuormitusta ovat nousseet ajankohtaiseksi, ja toimenpiteitä on aloitettava toteuttaa ripeästi myös Suomessa.
Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjesti vuonna 2018 työpajoja, joissa tarkasteltiin Suomen näkökulmia ja tarvittavia toimenpiteitä proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi kestävällä tavalla. Työpajat keskittyivät kuuteen teemaan: 1) viljakasveihin, 2) palkokasveihin, 3) öljykasveihin, 4) nurmeen, 5) vesitalouteen (keskittyen kalatalouteen) sekä 6) hyönteistuotantoon ja solumaatalouteen. Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi -raportissa esitetään koostetusti näiden työpajojen johtopäätökset ja peilataan niitä VTT:n 2015 tiekartan toimenpide-ehdotuksiin.
Uuden tiedon ja osaamisen valossa raportti esittää myös uusia toimenpide-ehdotuksia toimijaverkostolle (päättäjille, maataloussektorille, teollisuudelle) Suomen proteiiniomavaraisuuden lisäämiseksi. Puitavien kasvien osalta yhteisiä toimenpidekokonaisuuksia olivat viljelyvarmuuden ja satoisuuden kehittäminen ja proteiinipitoisuuden kasvattaminen jalostuksen ja viljelytekniikoiden keinoin, sekä koko ketjun yhteistyön edistäminen. Erityisesti alkutuottajien kouluttaminen ja sopimusviljelyn edistämine nousivat selkeiksi tulevaisuuden toimenpiteiksi. Elintarvikekäytössä ingredienttiteollisuuden kasvattaminen Suomessa olisi tärkeää, ja tutkimuksen osalta painotettiin erityisesti rehukäytön osalta ravitsemuksellisen laadun ymmärtämistä.
Yleisesti ottaen, kun keskustelussa esiin nousseita asioita verrattiin aiemmin julkaistussa tiekartassa (2015) listattuihin, monet samat toimenpide ehdotukset nousivat yhä esiin syksyllä 2018. Toisaalta alalla on myös tapahtunut paljon viimeisten muutaman vuoden aikana sekä liiketoiminnassa että tutkimuksessa. Lähtökohtaisesti Suomella on erinomaisen mahdollisuudet nostaa proteiiniomavaraisuutta ja samalla siirtyä kohti kestävän kehityksen mukaista, hiilineutraalia ruokaketjua. Tämä vaatii kuitenkin toimijaverkoston aktiivista, tiivistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä sekä kokonaisvaltaista ja pitkänäköistä tarkastelua Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi.
VYR on perustanut toimenpiteiden viemiseksi käytäntöön proteiinityöryhmän, jonka puheenjohtajana toimii Emilia Nordlund. Proteiinityöryhmä keskittyy ensisijaisesti viljoihin, palko- ja öljykasveihin sekä nurmiin, ja se pyrkii nostamaan Suomen asemaa proteiiniomavaraisuuden ja kestävän ruoantuotannon mallimaana ja esimerkillisenä toimijana EU:n alueella. Ryhmään kutsutaan mukaan toimijoita koko tuotantoketjusta.
Lisätietoja:
Emilia Nordlund, VTT tutkimustiimin päällikkö
Hanna Helkkula, VYR asiantuntija
Raportti: Toimeenpanosuunnitelma Suomen proteiiniomavaraisuuden nostamiseksi