UUTISIA VILJAKETJUSTA

Komissio julkaissut kasvivalkuaismarkkinoista selvitystyön

Hanna Helkkula (hanna.helkkula a vyr.fi), 26.2.2019

Euroopan komissio julkaisi selvitystyön EU:n valkuaiskasvimarkkinoista, jonka tavoitteena oli arvioida tulevan kauden CAP:n toimenpiteitä EU:n kasvivalkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi. Selvitystyössä tarkasteltiin korkeaproteiinisia (> 15 % raakaproteiinia) kasveja: palkokasveja (pellolla viljeltävät pavut ja herneet, lupiinit, kikherne ja linssi) öljykasveja (rapsi, auringonkukka ja soija) sekä rehuksi tarkoitettuja palkoviljoja (sinimailainen, apilat ja esparsetti).

Rehumarkkinat käyttävät EU:ssa määrällisesti yli 94 % proteiinirikkaista kasveista ja niiden jalosteista. EU:n rehukulutuksessa öljykasviperäistä raakaproteiinia käytetään 56 % koko kasvivalkuaismäärästä, mutta tästä tuontivalkuaista on 74 %. Palkokasveja käytetään vähän, vain 3 % koko valkuaiskulutuksesta, mutta niiden EU omavaraisuusaste on 96 %. Palkoviljarehu tuotetaan yleisesti tilan omaan käyttöön. Tämä sektori tuottaa 15 % EU:n kasvivalkuaisesta.

Vaikka elintarvikemarkkinat valkuaiskasveille vaikuttavat rehumarkkinoihin verrattaessa pieniltä, on se silti tärkeä osa EU:n valkuaisomavaraisuutta.Tuotteet ovat korkeasti arvostettuja, jolloin myös niiden hinnat ovat korkeita. Proteiinikasvien elintarvikemarkkinat jaettiin kolmeen osaan: kokonaisina myytävät (tuoreet, kuivatut, säilötyt ja pakastetut), prosessoidut (esikypsennetyt, välipalat yms.) sekä funktionaaliset elintarvikkeet (lihankorvikkeet yms.). Suosituimpia näistä kolmesta ovat ensimmäisenä mainitut kokonaisina myytävät palkokasvit, sisältäen ¾ elintarvikepalkokasvien kokonaisvolyymistä. Funktionaaliset (etenkin B2B kaupassa käytetty) soijajalosteet tulevat lähes kaikki EU:n ulkopuolelta.

Viljelijät valitsevat valkuaiskasveja viljelykiertoonsa kolmen taloudellisen syyn takia: oletettu käyttökate verrattaessa vaihtoehtoisiin viljelykasveihin, poliittinen tuki ja tuottoisa, vetävä markkina, jonne tuotteet saa vaivatta myytyä. Öljykasveilla, etenkin rapsilla, kate on varsin korkea, kun taas pavuilla, herneellä ja sinimailaisella kate jää pieneksi. Tämä ajattelumalli ei kuitenkaan ota huomioon kyseisten kasvien tuomia etuja viljelykierrossa, kuten vähentynyttä typpilannoituksen tarvetta.

Selvitystyön loppusuositukset EU:n valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi ovat mm. elintarvikemarkkinoiden edistäminen, kuivaus ym. investointien tukeminen sekä tekniikan kehityksen edistäminen, paikallisten ja pienten yksiköiden tukeminen, politiikan ja viestinnän kautta valkuaiskasvienvalinnan edistäminen viljelyyn ja julkisiin keittiöihin. Myös mm. terveysvaikutuksista tiedottaminen, kasvinsuojelututkimuksen ja jalostustoiminnan tukeminen nostettiin esille.

Lue koko raportti komission sivuilta

New opportunies for the EU plant protein market

Suomessa on jo olemassa elintarvikepuolella hienoja proteiinituotteita härkäpavuista ja herneistä. Myös viljojen proteiineja pystytään hyödyntämään, ja niitä onkin jalostettu upeiksi valkuaisrikkaiksituotteiksi mm. kaurasta. Viljojen lisäksi Suomessa osaamista löytyy myös perunaproteiinineristyksestä ja -jalostuksesta. Uusia kasvisvalkuaistuotteita tulee nopealla tahdilla kotimaanmarkkinoille ja toivotaan todella, että ne vakiinnuttavat paikkansa suomalaisten kuluttajien lautasilla. 

Ei pidä myöskään unohtaa, että Suomesta löytyy jo nyt hyviä valkuaisrehukasveja. Öljypuristeet soveltuvat hyvin kotieläinten ruokintaan, ja rehupalkokasveilla on saatu viljelykiertoon monimuotoisuutta sekä tasattua työhuippuja. Valkuaiskasvit ovat tulleet osaksi EU:n ja Suomen kasvivalikoimaa ja tulevaisuudessa peltopinta-alasta yhä laajempi osa tulee olemaan näitä kasveja.