Varsinais-Suomessa valtaosa kasvustoista on erittäin epätasaisia. Samalla lohkolla on sekä kylvöjen jälkeen kasvuun lähteneitä että kesäkuun lopulla, juhannuksen sateiden jälkeen oraalle tulleita kasvustoja. Muutamia lohkoja onkin äestetty syyskylvöjä varten huonon kasvuun lähdön vuoksi.

Sadon valmistuminen on ollut epätasaista ja jyvät ovat pieniä. Vehnäsato jää arviolta 50-70 prosenttiin ja ohrasato 60-80 prosenttiin normaalista. Kaurasato jäänee reiluun puoleen ja öljykasvisato 50-70 prosenttiin tavanomaisesta.   

Syyskylvöjä valmistellaan, mutta kuivuus vaivaa edelleen. Jos sateita ei lähiaikoina tule, vaikeuttaa se syyskylvöjen alkuunlähtöä. Epätasaisimpia kasvustoja ei saada puitua vielä elokuussa, jolloin kaikki lohkot eivät ole valmiina syyskylvöjä varten. Karjatilat ovat korjanneet viljaa myös säilörehuksi.

Uudellamaalla puidun rukiin ja syysvehnän laatu on kohtuullisen hyvä. Ruissato jäänee 70-80 prosenttiin ja muiden viljojen sato 50-70 prosenttiin normaalivuodesta. Tänä vuonna on hyvä mahdollisuus syyskylvöille, koska aikaisemmat kasvit saadaan puitua hyvissä ajoin pois alta. Syyskylvöjen onnistuminen vaatii kuitenkin runsaita sateita myös Uudellemaalle. Läntisellä Uudellamaalla syysvehnällä on hyvä hehtopaino, valkuainen ja sakoluku.

Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä sadonkorjuuta on starttailtu kuminan, syysviljojen sekä nurmisiementen puinnilla jo heinäkuussa. Puidut sadot ovat olleet kuiviin olosuhteisiin nähden kohtuullisella tasolla. Kevätviljojen puinnit lähtevät kunnolla käyntiin ensi viikolla.

Gammayökkösen toukat tehneet tuhojaan

Kymenlaaksossa kevätviljojen puinnit alkavat luultavasti viikon loppupuolella. Osa ohrasta kärsinyt kuivuudesta niin pahasti, että ne on ajettu kesantomurskaimella, sillä puinti niiden puinti olisi kannattamatonta. Kuivuus on pakkotuleennuttanut kasvustoja. Jyvät jäävät melko pieniksi ja hehtolitranpainot tulevat olemaan tavanomaista matalammalla tasolla.

Syysöljykasvien kylvöt ovat jo alkaneet. Kuivuus ja tuholaiset tuovat epävarmuutta syyskylvöjen onnistumisesta ja kasvien menestymisestä. Gammayökköset ovat tehneet tuhoja myös Kymenlaaksossa. Rukiin, vehnän ja öljykasvien sato jäänee 70 prosenttiin ja ohra- ja kaurasato 60 prosenttiin tavanomaisesta.

Satakunnassa puinnit ovat vielä aivan alussa. Ensimmäisiä näytteitä on kuitenkin jo tutkittu ja niissä rukiin hehtopainot ovat hyviä. Ensimmäisissä kauraerissä sen sijaan jyväkoko on pieni ja hehtopainot kevyitä. Ruissato jäänee 70 prosenttiin tavanomaisesta. Vehnä-, ohra- ja kaurasadot kutistuvat arviolta 65-70 prosenttiin normaalista. Öljykasvien osalta sato jäänee 80 prosenttiin tavanomaisesta.

Paikoin saadaan jopa kohtuullisia satoja 

Etelä-Pohjanmaalla puinnit alkoivat lauantaina mittavammin, litistykseen on jo puitu muutama päivä aikaisemmin. Kuminaa on puitu jo merkittäviä aloja. Sadosta näyttäisi tulevan neljänneksen tavanomaista heikompi. Läntisellä Etelä-Pohjanmaalla näyttää siltä, että täydellinen katastrofi vältettiin ja paikoin tulee kohtuullinen sato. Laadultaan viljasato on melko kevyttä ja pientä, mutta yllättäviä onnistumisiakin löytyy. Ohrien hehtopainot ovat vaihtelevia. Hyviä ja huonoja havaittu. Rukiissa hehtopainot ovat hyvät eikä torajyvää juuri ole havaittu. Syyskylvöjä ehditään tehdä paljon.

Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että sato päästään puimaan kuivana, mikä mahdollistaisi viime vuotta paremman tuloksen. Varmuus asiasta saadaan kuitenkin vasta sitten, kun sato on kuivattu ja markkinoitu.

Keski-Pohjanmaalla sadonkorjuuta on aloiteltu litisteviljan puinnilla. Kaura- ja ohrasadot jäänevät 80 prosenttiin tavanomaisesta, kun öljykasvisato saattaa yltää 90-100 prosenttiin normaalista.

Pohjanmaalla viljojen ja öljykasvien sato jää 75 prosenttiin tavanomaisesta. Gammayökkösen toukat ovat syöneet öljykasvilohkot Pohjanmaan eteläisillä alueilla.

Pohjois-Pohjanmaalla kevätviljojen puinnit aloiteltiin jo viime viikolla, mutta vielä ollaan alussa. Hehtopainot jäänevät alhaisiksi ja puiduissa ohrissa jyväkoko on pieni.  Kokonaissato jää arvion mukaan 80 prosenttiin tavanomaisesta. Ylä-Savossa kuminan puinti alkanee tällä viikolla. Kainuussa viljasato yltää 90 prosenttiin normaalista. Laadultaan sato on pienijyväistä, mutta kuivaa.

Keski-Suomessa ensimmäisiä ruispeltoja on puitu ja kuminoista puolet. Keski- Suomen kokonaissato jäänee 70-80 prosenttiin tavanomaisesta.

Etelä-Savossa puinteja on aloitettu erityisesti kuminan, syysrapsin ja rukiin osalta. Osa tiloista on puinut kuminansa jo kokonaan, toiset ovat vielä alussa. Paikoin myös kauran ja ohran puinteja on aloitettu. Ruissato jäänee 65 prosenttiin normaalivuodesta. Vehnäsato jää arvioiden mukaan 60 prosenttiin, ohrasato 55 prosenttiin ja kaurasato puoleen normaalista.

Pieni jyväkoko heikentää sadon laatua

Pohjois-Savossa kuivuus on verottanut etenkin kaurakasvustoja. Alueelliset vaihtelut satonäkymissä ovat isoja maakunnan sisällä ja jopa tilatasolla. Osa viljasta on tehty kokoviljana säilörehuksi, koska nurmirehun määrä jää normaalia pienemmäksi. Laatua heikentää lähinnä pieni jyväkoko sekä rikat. Ruis-, vehnä- ja ohrasato sekä öljykasvien sadot jäävät arviolta 70 prosenttiin tavanomaisesta. Kaurasato jää 60 prosenttiin normaalivuodesta.

Etelä-Karjalassa syysviljojen ja kuminan puinnit ovat pitkällä, kevätviljojen valmistumista vielä odotellaan ainakin ensi viikkoon. Ruissato sekä öljykasvien sato yltää arviolta 90 prosenttiin normaalista, vehnäsato 80 prosenttiin ja ohra- ja kaurasadot 70 prosenttiin normaalivuodesta.

Pohjois-Karjalassa päästään tositoimiin viikonloppuna. Pohjois-Karjalassa ei viime vuonna juurikaan kylvetty ruista eikä syysvehnää, koska maat eivät ennättäneet kylvöille märkyydestä johtuen. Gammayökkönen tuhosi monet härkäpapukasvustot. Kauran jyvä on normaalia pienempää ja kevyttä. Viljan satonäkymät vaihtelevat eri puolilla maakuntaa ja paikallisestikin. Alueen kokonaisviljasato jäänee kolmanneksen normaalista.

• Lähde: VYR-puintiseurannan asiantuntijaraati 2018