Viljelyalat lajikkeittain 2018
Katariina Mattila (katariina.mattilavyr.fi
Ohra-ala kasvoi viime vuodesta, mutta kauran, vehnän ja rukiin viljelyalat laskivat. Viljeltyjen vilja-, öljy- ja valkuaiskasvilajikkeiden lukumäärä pysyi melko vakaana viime vuoteen verrattuna. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemuksien lajiketietoihin on ilmoitettu 131 eri ohralajiketta ja 65 kauralajiketta.
Tilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin.
Kevätvehnän viljelyala laski 178 000 hehtaariin. Viime vuonna kevätvehnää kasvoi 181 000 hehtaarin alalla. Tänä vuonna viljelyssä on 63 eri kevätvehnälajiketta, joista Quarna on viljellyin toista vuotta peräkkäin. Quarnan osuus kevätvehnäalasta on pysyi 15 prosentissa. Demonstrant nousi kakkossijalle ja viime vuoden kakkonen Anniina putosi kolmanneksi. Zebra piti paikkansa neljäntenä. KWS Mistral kipusi viidenneksi. Neljä suosituinta lajiketta kattavat puolet kevätvehnän viljelyalasta.
Syysvehnänviljelyala kutistui rajusti 10 900 hehtaariin, kun viime vuonna yllettiin 35 400 hehtaariin. Ceylon kipusi viljellyimmäksi lajikkeeksi kattaen 28 prosenttia syysvehnäalasta. Viime vuoden ykkönen Skagen jäi toiselle sijalle ja SW Magnifik sijoittui kolmanneksi.
Syys- ja kevätrukiinyhteenlaskettu ala jäi 17 400 hehtaariin. Viime vuonna ruisala ylsi 31 700 hehtaariin. Perinteinen populaatiolajike Reetta on pitänyt ykköspaikkansa ja kattaa 16 400 hehtaarin syysruisalasta 37 prosenttia. Toiseksi eniten viljelyssä on hydridilajike KWS Livadoa. Populaatiolajike Dankowskie Agat nousi kolmanneksi. Kevätruislajikkeista viljellyin oli jälleen Juuso, jota kylvettiin vajaalle 700 hehtaarille.
Rehuohra-ala nousi 374 800 hehtaariin. Viime vuonna ala oli 359 900 hehtaaria. Brage piti paikkansa viljellyimpänä lajikkeella vajaan 13 prosentin osuudella. Seuraavaksi eniten viljelyssä oli Wolmaria, Kaarlea ja Toriaa. Viisi viljellyintä rehuohralajiketta kattaa 48 prosenttia Suomen rehuohra-alasta.
Mallasohran viljelyala nousi 87 900 hehtaariin. Viime vuonna mallasohraa oli viljelyssä 75 200 hehtaarilla. RGT Planet nappasi viljellyimmän lajikkeen tittelin viime vuoden suosikilta Harbingerilta, joka jäi tänä vuonna kakkoseksi. Seuraavaksi eniten viljelyssä oli Propinoa ja NCF Tippleä. Trekker oli tänän vuonna viides. Viisi viljellyintä mallasohralajiketta kattaa 72 prosenttia mallasohra-alasta.
Kaura-ala jäi tänä vuonna 324 400 hehtaariin, kun viime vuonna yllettiin 331 700 hehtaariin. Niklas kipusi viljellyimmäksi lajikkeeksi ja Meeri nousi kakkoseksi. Viime vuosien suosikki Akseli tippui kolmannelle sijalle. Seuraavaksi eniten kylvettiin Belindaa ja Avantia. Viisi viljellyintä kauralajiketta kattaa 43 prosenttia kaura-alasta.
Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala laski 58 300 hehtaariin. Viime vuonna ala öljykasviala oli 67 000 hehtaaria. Kevätrapsiala (29 800 ha) peittosi kevätrypsialan (26 700 ha) myös tänä vuonna. Syysöljykasvien viljelyala on yhä melko pieni: syysrypsiä viljellään 700 hehtaarilla ja syysrapsia 1 000 hehtaarilla.
Kevätrypsilajikkeista viljellyimmiksi nousivat Synthia, Cordelia ja Aurea CL. Kevätrapsilajikkeista kärkeen ylsivät Proximo, DK 7130 CL ja Majong. Syysrypsilajikkeista viljellyin oli Largo ja syysrapsilajikkeista Pioneer Maximus.
Katso koko tilasto:
- Vanhemmat tilastot löytyvät täältä