UUTISIA VILJAKETJUSTA

Hyväkuntoisissa viljakasvustoissa on nyt punahomeen torjunta-aika

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 6.7.2018

Vaikka kasvukausi on ollut poikkeuksellisen kuiva, ovat juhannuksen aikaiset sateet riittäneet herättämään punahomeen leviämisen. Punahome kannattaa torjua hyväkuntoisista viljakasvustoista fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylletulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, jos sää on kostea viljan kukinnan aikaan ja sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia. Riskiä lisää myös viljavaltainen viljelykierto.

Punahomeen tartunta tapahtuu viljan kukintavaiheessa, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen. Punahomeen riskiä voidaan arvioida kukinta-aikana tarkkailemalla sademäärää ja kosteuden viipymää kasvustossa. Riski kasvaa merkittävästi, mikäli kostea, lämmin ja sateinen sää jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä hometoksiineille lisää myös se, jos lohkolla on viljelty viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti.  

Torjunnassa tärkeintä on oikea ajoitus  

Punahomeen torjunta tulee tehdä oikeaan aikaan heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan valitseminen kauralla on haasteellista, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.  

Punahomeen torjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Laatuvaatimukset täyttävän viljan tuottamiseen niissä kasvustoissa, joissa siihen on vielä mahdollisuus, kannattaa satsata nyt tänä kasvukautena, kun on tiedossa, että paljon on heikkokasvuista viljaa pelloilla. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin, mutta se ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Torjunta antaa suojan lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella.  

Torjuntaan tulee valita punahomeen torjuntaan tarkoitettuja valmisteita kuten Delaro, Juventus, Librax, Maatilan Metkonatsoli, Maatilan Tebukonatsoli Duo, Proline, Proline Xpert ja Prosaro korkeimmilla käyttömäärillä.  

VYR seuraa viljojen punahometilannetta sadonkorjuun lähestyessä, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti. Seuraava tiedotus ja ensimmäinen ennuste punahomeriskistä annetaan elokuun alussa.    


  • Miksi hometoksiineja seurataan?
    Hometoksiinien raja-arvot tulivat voimaan vuonna 2006 EU:n elintarviketurvallisuuslainsäädännön uudistuessa, jonka jälkeen teollisuus on seurannut vastaanottamiensa viljaerien laatua myös hometoksiinien osalta. Elintarvikeviljalle on määritetty enimmäismäärät toksiineille ja rehuviljoilla ne ovat suosituksina. Raja-arvojen noudattamisen kautta varmistetaan viljan laatu ja turvallisuus elintarvike- ja rehukäytössä.

  • Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen, jonka löydät täältä. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.


Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 050 341 4406, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 531 7211, veli.hietaniemi a luke.fi; Elina Sieviläinen, Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi; Mirja Kartio, Evira, p. 040 5345510, mirja.kartio a evira.fi  

kauran kukinta Saara Liespuu 1

Kauran kukinta. Kuva: Saara Liespuu