UUTISIA VILJAKETJUSTA

Britit hakivat suorakylvötietoa Suomesta

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 8.6.2018

VYR sai touko-kesäkuun vaihteessa vieraita Britanniasta, kun AHDB:n edustajat tulivat hakemaan tietoa suorakylvöstä. Britanniassa Brexit aiheuttaa uusia haasteita maataloudelle ja tuotantokustannuksia on tarve saada alas. Suorakylvö on yksi keino tähän.

Saarivaltion EU-eron myötä viljelijätuet tulevat mitä ilmeisemmin laskemaan. Suuri osa tuista tulee luultavasti kohdistumaan vuoristoalueiden ja pienempien saarten viljelijöille, jolloin taloudellinen tilanne tiukentuu viljantuotantoalueilla. Lisäksi pelkona on, että Britanniaan valuu entistä enemmän viljaa maista, jotka pystyvät tuottamaan sitä halvemmalla. Samalla edulliset tuontielintarvikkeet voivat korvata paikallisia tuotteita. Britannian tulee laskea tuotantokustannuksiaan pärjätäkseen kilpailussa. Suorakylvö on yksi keino tähän.

Britanniassa suorakylvön osuus on arviolta 5 prosenttia, kun se meillä Suomessa se on noin 13 prosenttia kylvöalasta. Argentiinassa suorakylvön osuus on peräti 96 prosenttia. Suomi on kuitenkin nostettu suorakylvön esimerkkimaaksi, ja Suomen sääolosuhteet ja haasteet ovat lähempänä Britanniaa. Britanniassa keskimääräinen tilakoko on huomattavasti suurempi kuin Suomessa ja valtaosa viljelijöistä on päätoimisia.

Suomessa vierailulle osallistuivat Dr Martin Grantley-Smith, joka vetää AHDB:n vilja- ja öljykasvipuolta sekä Harry Henderson, jonka tehtävänä on lisätä viljelijöiden tietoutta eri viljelymenetelmistä. Brittiläisen AHDB:n (Agriculture and Horticulture Development Board) tehtävänä on tukea viljelijöitä ja edistää maatalousalan menestystä. Organisaatio tarjoaa viljelijöille markkinatietoa, viljely- ja taloustietoutta sekä teettää ja rahoittaa maatalouteen liittyvää tutkimusta. 

Suorakylvö vaatii pitkäjänteisyyttä

Vierailun aluksi professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta esitteli tutkimustuloksia sekä kertoi suorakylvön vaikutuksista maaperään. Suorakylvön hyödyt maaperälle realisoituvat vasta usean vuoden kuluessa, joten pitkäjänteisyyttä vaaditaan eikä pikavoittoja kannata odottaa. Tänä kuivana keväänä suorakylvetyt kasvustot ovat orastuneet hieman tasaisemmin, sillä kosteus on säilynyt sänkimaassa paremmin.

Dometal Oy:ssä Loimaalla tutustuttiin suomalaisen konevalmistajan toimintaan ja koneisiin vientijohtaja Mikko Saarikallion johdolla. Dometal Oy valmistaa Multiva-kylvökoneita, jotka olivat ennen VM-tuotemerkin alla.

Loimaalainen viljelijä Tuomas Levomäki esitteli Koneviestin suorakylvökoetta, joka tehdään tänä vuonna jo 13. kertaa. Suorakylvö on menetelmänä joustava ja säästää sekä työtä että polttoainetta. Levomäki kuitenkin painottaa, ettei yhteen kylvömenetelmään kannata ”hirttäytyä”, vaan valita menetelmä maalajin ja tilanteen mukaan. Brittivieraat kokivat, että Britanniaan tulisi saada samantyyppinen koejärjestely.

Sari Peltonen ProAgria keskusten liitosta kertoi suomalaisesta viljelyneuvonnasta, viljelyn haasteista kannattavuudesta sekä suorakylvön kehityksestä Suomessa. Suorakylvössä paljon on kiinni maalajista. Vierailun päätteeksi käytiin vielä katsomassa oraita Jussi Myyrinmaan tilalla Nurmijärvellä, jossa lähes 100 prosenttia kylvöalasta on suorakylvössä.  

IMG 4030