VYR viljelijäseminaarin esitykset ovat nyt katsottavissa YouTubesta!
Katariina Mattila (katariina.mattilavyr.fi
VYR:n perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 13.2.2018. Mukana oli kolmisen sataa eturivin viljelijää ja alan ammattilaista. Tapetilla oli muun muassa kasvintuotannon kilpailukyky ja markkinanäkymät.
Seminaaria pystyi seuraamaan myös etänä ja mukana oli parhaimmillaan 70 etäosallistujaa. Puheenvuorot ovat nyt katsottavissa YouTubesta.
Alla lyhyet tiivistelmät päivän esityksistä sekä linkit, joista esitykset voi katsoa videolta kokonaisuudessaan.
Uuden CAP:in linjaukset
Ahti Hirvonen, MMM
EU-koordinaattori ja neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi valmistella olevan uuden CAP:in eli EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoista. Rahoitus on suurin, vielä avoinna oleva kysymys. Iso-Britannian EU-eron myötä myös maatalousbudjetti pienenee. Yleinen tavoite yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja jäsenmaiden aikaisempaa suuremmasta päätäntävallasta on saanut kannatusta. Suomen yhtenä tavoitteena on tuotannon jatkuminen koko EU:n alueella. Haastaviin luonnonoloihin ja korkeisiin kustannuksiin tarvitaan kompensaatiota sekä sopivia välineitä ja joustoa.
Katso Hirvosen esitys
Miten Suomen maatalous pärjää kilpailussa?
Kyösti Arovuori, PTT
PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti
Arovuoren mukaan Suomen maatalous pärjää mainettaan paremmin. Markkinat ovat
integroituneet ja markkinasignaalit tulevat maailmalta. Kotimarkkinat kuitenkin
pyörivät pääsääntöisesti kotimaisella tuotannolla, vaikka myös tuontipaine on
kovaa. Suomen kovimmat kilpailijat tulevat lähialueilta. Itämeren alueella on
tehokkaita ja nousevia maita. Suomi ei kuulu näistä kumpaakaan ryhmään.
Katso Arovuoren esitys, osa 1 Katso Arovuoren esitys, osa 2
Kasvinviljelytilan riskienhallinta
Janne Mäkikalli,
OP
OP:n maa- ja metsätalouspuolen yksikönpäällikkö
Janne Mäkikalli painotti puheenvuorossaan hallittujen ja harkittujen investointien
merkitystä kasvinviljelytilan riskienhallinnassa. Koneiden yhteiskäyttö ja
urakoinnin hyödyntäminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja konekannan
uudistamiselle. Tilan todellista kustannus- ja tuottavuuskehitystä on tärkeää
seurata. Maatalousyrityksen toiminnan selkeä visio helpottaa myös investointien
jaksottamista. Tämänhetkisillä pellon hinnoilla tilan peltopinta-alan
kasvattamista tulee harkita tarkoin.
Katso Mäkikallin esitys
Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoihin
Sam Tallberg, Avena
Nordic Grain
Avenan trade manager Sam Tallberg
kertoi, että viime syksy oli ristiriitainen. Suomessa sato oli pieni,
maailmalla ei. Leipävehnää ei liikene Suomesta vientiin, rehuviljojakin vain pieniä
määriä. Kotimaan hinnat ovatkin voimakkaassa nousussa vientimarkkinaan nähden.
Maailmalla tapahtuu aina. Tallberg listasikin asioista, joita vilja- ja
öljykasvimarkkinoilla kannattaa seurata. Baltian vaikutus kasvaa edelleen,
sillä siellä sadot olleet lähes jatkuvassa kasvussa.
Katso Tallbergin esitys
Miten kannattavuutta kasvinviljelytilalle?
Mika
Lehtinen, viljelijä
Viljelijä Mika Lehtinen
Kemiönsaarelta on onnistunut parantamaan tilansa kannattavuutta. Lehtinen
painottikin, että se mitä tehdään, tehdään aina mahdollisimman hyvin. Tilalla
investoidaan tuotantoresurssiin eli maahan salaojitusten keinoin. Uusien
lohkojen kasvukunnosta huolehditaan muun muassa kalkituksella. Lehtinen painotti
myös sopimustuotannon, hintakiinnitysten sekä tuotantopanosten ostojen
ajankohdan merkitystä. Lisäksi hän kehotti tiloja liittymään Luken ilmaiseen
kannattavuuskirjanpitoon – se on Lehtisen mukaan maatalouden ilmainen ämpäri!
Katso Lehtisen esitys
Kotimaisen valkuaistuotannon näkymät
Tarmo Kajander, Hankkija
Vilja- ja raaka-ainekaupan
johtaja Tarmo Kajander Hankkijalta kertoi, että Suomen rehuntuotanto on yhä riippuvainen
tuontivalkuaisesta. Kotimaisen valkuaisen eteen on kuitenkin viime vuosina
tehty paljon töitä. Valkuaiskasvien viljelyssä niin maatila- kuin teollisessa
käytössä onkin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kirittävää on kuitenkin yhä. Vaikka
myös valkuaisen hinta määräytyy suurelta osin kansainvälisten markkinoiden
mukaan, tukee Suomen tuontitilanne valkuaisten hintaa kotimaassa. Tänä keväänä
haasteena on heikko siementilanne sekä kasvinsuojelutoimenpiteiden kielto
EFA-alalla, mikä hankaloittaa lähinnä herneen tuotantoa.
Katso Kajanderin esitys
Viljan laatu käyttäjän näkökulmasta
Heikki Saarinen,
Helsingin Mylly
Tuotantojohtaja Heikki Saarinen Helsingin
Myllyltä havainnollisti, ettei alhaisemman sakoluvun vehnän sekoittaminen
korkeamman sakoluvun eriin ole ongelmatonta. Saarinen myllärin näkemyksestä
myös muita viljan laatuun liittyviä seikkoja. Suomalaisen kauran viennissä
ongelmana on lajikekirjon runsaus. Esimerkiksi Ruotsista on mahdollista saada lajikepuhdasta
tavaraa, Suomesta ei. Saarinen painotti myös markkinoinnin merkitystä
viennissä. Ei riitä, että tuotetaan hyvää tavaraa, vaan myös markkinoinnin eteen
tulee tehdä töitä.
Katso Saarisen esitys
Rakennekalkki – ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin
Anne-Mari Aurola, Nordkalk
Tuotekehityspäällikkö Anne-Mari
Aurola kertoi, että rakennekalkituksella on todettu olevan yksiselitteisen
positiivinen vaikutus savimaan kemiaan, biologiaan sekä fysikaalisiin
ominaisuuksiin. Rakennekalkitus parantaa maiden rakennetta, vähentää sameutta
ja kokonaisfosforia. Rakennekalkki tulee levittää kesällä kesannolle tai
syksyllä sänkeen. Jos pellot ovat kovin märkiä tai jos salaojitus ei ole
kunnossa, kannattaa rakennekalkitus kuitenkin siirtää seuraavaan vuoteen.
Katso Aurolan esitys