UUTISIA VILJAKETJUSTA

Sateet keskeyttäneet puinnit – syksystä tulee pitkä

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 12.9.2017

Puinnit ovat edistyneet viikon takaisesta jonkin verran, vaikka sateet keskeyttivät sadonkorjuun. Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, jos se saadaan puitua. Erityisesti myöhäisten kevätvehnien osalta näyttää siltä, ettei kaikkea satoa saada korjattua. Kevätöljykasvien sadonkorjuu venyy pitkälle syksyyn. Laatu on tähän mennessä ollut tavanomainen, mutta heikkenee kasvukauden edetessä. Syyskylvöala jää viimevuotisesta. Ruista on saatu kylvöön vain vähän.

11.9.2017 Puintien eteneminen alueittain (ks. taulukko)

Uudellamaalla puintiaikaa on vielä reilusti jäljellä. Myöhäinen syksy ja haastavat kelit ovat vaikeuttaneet syyskylvöjä, joten ala jää viime vuodesta. Syysvehnän kylvöille on kuitenkin vielä mahdollisuuksia. Peltoja onkin muokattuna odottamassa suotuisia kylvösäitä.

Ensimmäisissä ohraerissä hehtolitranpainot ovat olleet paikoitellen matalat, syysvehnillä normaalitasoa. Itäisellä Uudellamaalla on saatu korkeita hehtolitranpainoja. Sadot vaikuttavat määrällisesti hyviltä, mutta laatu tulee muuttumaan korjuun edetessä.

Öljykasveista puituna on ainoastaan syysöljykasveja. Kevätöljykasvien puinnit venyvät pitkälle syksyyn, sillä kasvustot ovat vielä vihreitä ja raakoja. Rapsia ja myöhäisiä kevätvehnälajikkeita voi jäädä korjaamatta, jos kelit jatkuvat sateisina.

Hämeessä ja Pirkanmaalla puinnit etenivät ennen sateita tuleentumaan ehtineiden kasvustojen osalta. Puintikosteudet laskivat sateettomien päivien myötä nopeasti. Nyt on kuitenkin taas märkää. Myöhäisten lajikkeiden osalta kypsymistä joudutaan odotella. Poutaa kaivattaisiin kipeästi.

Tulevat säät ratkaisevat korjuun onnistumisen

Kymenlaaksossa tähän mennessä puitujen erien laatu on ollut tavanomainen. Jyvät ovat täyttyneet hyvin ja hehtolitranpaino on ollut kohtuullinen tai jopa hyvä. Syysvehnien valkuaispitoisuus on ollut kohtuullisella tasolla. Ainoastaan muutamalla tilalla valkuaiset ovat jääneet poikkeuksellisen alhaiseksi, vaikka lannoitus on ollut riittävä eli ympäristökorvauksen maksimilannoitus satotasokorjausten kanssa. Rukiissa on ollut torajyviä poikkeuksellisen paljon.

Tulevat sääolosuhteet ratkaisevat, jääkö satoa puimatta. Jotkut rapseista vielä vihreitä, suurin osa on kuitenkin vaihtanut jo väriä. Luvassa on lisää sateita, joten syysvehnänkin kylvöala tulee jäämään tavanomaista pienemmäksi. Pellot ovat jo melko märkiä ja osalle lohkoista jää puimureista jäljet. Painavien viljakuormien ajeluttamista ympäri peltoa on syytä välttää, vaikka jälkiä ei näkyisikään.

Varsinais-Suomessa tähän mennessä puitu sato on ollut runsas myös laadultaan silmämääräisesti hyvä. Laatutietoja ei vielä ollut saatavilla, paitsi syysvehnien alhainen valkuainen on tiedossa. Rukiissa on esiintynyt paikoin torajyviä. Toistaiseksi pellot kantavat, mutta kuivaa jaksoa tarvitaan pian. Vilja on osin tuleentumatonta ja nyt myös sateen kastelemaa. Osa rapseista edelleen huolestuttavan vihreitä. Kevätvehnät alkavat hiljalleen valmistua.  Jos sateet jatkuvat, satoa saattaa jäädä jonkin verran puimatta. Nyt tarvitaan pidempi poutajakso ja lämpöä.

Syyskylvöt ovat jääneet varsinkin rukiin osalta vähäisiksi. Tästä eteen päin kylvetään syysvehnää, jos kylvökelejä tulee ja sato saadaan ensin korjattua. Kylvöaikaa on onneksi vielä jäljellä.

Satakunnassa erityisesti ohran laadut vaihtelevat melkoisesti. Aikaisin lakoutuneissa ohrissa on heikohkot hehtopainot. Pystykasvustoista korjatuissa ohrissa painot ovat sen sijaan melko hyvät. Osa vehnäkasvustoista on vielä todella vihreitä ja raakoja. Ensimmäisissä kauranäytteissä vihreitä jyviä joukossa melko paljon. Syyskylvöt ovat jääneet vähäisiksi myös Satakunnassa.

Myös Keski-Suomessa tähän mennessä puitu sato on tyydyttänyt määrän suhteen. Rypsi saatetaan puida ennen kevätvehnää. Pohjois-Pohjanmaalla jaKainuussa satoa todennäköisesti jää puimatta, jos aurinkoisia päiviä ja sateetonta jaksoa ei tule. Litisteviljojen osalta puinnit ovat pisimmällä. Harva tila on päässyt puimaan kuivattavaa viljaa.

Puintikosteudet korkealla 

Etelä-Pohjanmaalla laatu on pysynyt toistaiseksi hyvänä.  Hehtopainot ovat olleet paikoitellen melko korkeita verrattuna tavanomaisiin puintien aloituspainoihin. Yleensä ongelmana on, saadaanko tuleentuneet viljat puitua kelien puolesta. Nyt puolestaan se, valmistuvatko viljat puitaviksi. Suurin osa viljoista ei ole vielä tuleentunut Etelä-Pohjanmaalla. Puintikosteudet ovat olleet erittäin korkeita.

Halla on paikoitellen aiheuttanut ongelmia ja heikentänyt laatunäkymiä. Puimatta jää näillä näkymin rapsia, hernettä, härkäpapua ja todennäköisesti myös kevätvehnää.

Keski-Pohjanmaalla puinnit aloitettiin viime viikolla. Työt kuitenkin keskeytyivät lähes alkuun, kun saderintama saapui alueelle. Arvioiden mukaan kasvustoja jää puimatta. Nyt vain odotellaan lämpöä, poutaa ja auringonpaistetta, jotta vilja valmistuisi ja pellot kuivuisivat.

Pohjanmaalla sadon laatu ja määrä on ollut hyvää, yllättävää kyllä. Puintien kanssa tulee tekemään tiukkaa, mutta edelleen on uskoa siihen, että suurin osa sadosta saadaan puitua. Ruista on saatu maahan todella vähän. Puintikosteudet ovat korkealla.

Etelä-Karjalassa syysrukiit lienee puitu juuri ennen viime viikolla alkaneita sateita. Jäljellä on enää rippeitä. Myös syysvehniä on saatu puitua, samoin syysöljykasveja. Kauraa ja ohraa on ehditty paikoin aloitella, mutta sateet keskeyttivät puinnit. Osa ei ole myöskään valmistunut ja osa valmistuu nyt sateessa. Ensimmäiset merkit tähkäidännästä ovat jo näkyvissä. Sademäärät eivät ole olleet kovin suuria, mutta nyt lämmenneessä säässä kasvustot ovat jatkuvasti kosteana. Kasvustoja voi jäädä puimatta jonkin verran, jopa 20 prosenttia.

Etelä-Savossa sadon laatu vaihtelee kohtalaisesta heikkoon. Näillä näkymin jää puimatta jää erityisesti valkuaiskasveja. Tilakohtaisesti vaihtelu on suurta. Kuminasta on puitu arviolta puolet. Ohran puinnissa on päästy alkuun ja vähän myös aikaisia kauroja on puitu. Myöhemmät kaurat, vehnä, härkäpapu sekä rapsit ja rypsit käytännössä aloittamatta ja osa jää korjaamatta, elleivät säät parane merkittävästi. Laatutappioita jo nyt nähtävissä. Viljoihin liittyy myös kuivikkeiden saanti karjatiloille, mikä uhkaa muodostua ongelmaksi.

Pohjois-Savossa sateet ovat estäneet puinnit niillä alueilla, missä sato olisi puitavissa. Määrä ja hehtolitranpaino olisivat hyvällä tasolla, kunhan sato saataisiin pois pellosta. Laadut olleet vielä hyvällä tasolla, mutta heikkenevät sateessa. Kaikki kasvustot eivät ehdi valmistua eivätkä pellot kanna, jos sateet jatkuvat. Tälle viikolle on luvattu sadetta. Puimaan voi päästä aikaisintaan ensi viikolla. Puinnit ovat nelisen viikkoa jäljessä normaalista.  

Pohjois-Karjalassa tähän mennessä puitu sato on laadultaan keskimääräistä. Vielä on vaikea arvioida, paljonko sadosta jää puimatta. Kasvukausi on 3–4 viikkoa jäljessä. Kesä on ollut viljojen suhteen huonoin sitten katovuoden 1987. Vettä sataa liki päivittäin ja sademäärät ovat huomattavia. Pellolle pääsy viivästyy jo märkyyden vuoksi.

11 9 2017 Puintien eteneminen alueittain

HUOM.: Taulukkoa tarkasteltaessa on muistettava myös alueiden sisäinen vaihtelu.

  • Vihreistä viljoista ruiskutusurissa, joista pääsee kätevästi eroon ajamalla ne traktorilla nurin. Ruiskutusurien jyvät jäävät väkisin vihreiksi heikentäen sadon laatua ja vihreät jyvät lisäävät myös kuivauskustannuksia.

Lähde: VYR puintiseurannan asiantuntijaraati 

Lue myös: 5.9.2017 - Viljojen puinnit vielä alkutekijöissä

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.