UUTISIA VILJAKETJUSTA

Puinteja sateiden lomassa – kuivatuskustannukset kipuavat korkealle

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 19.9.2017

Toistuvat sateet ovat kiusasivat myös menneellä viikolla, joten puinnit eivät ole edenneet toivottuun tahtiin. Kasvustoja jää todennäköisesti puimatta koko lähes koko maassa, myös eteläisissä Suomessa. Korjaamatta jäävän alan laajuutta on vielä vaikea määrittää. Sato näyttäisi olevan määrällisesti hyvä, mutta laatu heikkenee koko ajan.

Puintien eteneminen, tilanne 18.9.2017 (ks. taulukko)

Uudellamaalla on saatu määrällisesti hieman keskimääräistä parempia satoja. Hehtolitranpainot ovat olleet hyvällä tasolla. Kevätviljojen valkuaiset ovat vaihdelleet tavanomaisista mataliin. Tähkäidäntää on löytynyt jopa pystykasvustoista. Puintikosteudet ovat pysyneet korkeina jatkuvien sadekuurojen takia, mikä tarkoittaa korkeita kuivatuskustannuksia. Arvioiden mukaan puimatta jää viitisen prosenttia, josta valtaosa on rapsia. Länsi-Uudellamaalla ainoastaan syysöljykasveja on puitu. Syksyn sääolosuhteet näyttävät, saadaanko muut kasvit puitua. 

Kymenlaaksossa ja Itä-Uudellamaalla mallasohrat ovat laadultaan keskimääräistä tasoa, valkuaispitoisuus noin 10–10,5 %. Syysvehnät ovat pääosin leipälaatua valkuaispitoisuuden ollessa 11,5–12,5 %. Ensimmäiset kevätvehnät ovat olleet valkuaispitoisuuden osalta noin 12 %. DON-lukemat ovat hieman kohonneet tällä viikolla. Alueella satanut todella paljon reilun viikon sisällä, 80–120 mm. Sakoluvut huolestuttavat. Rukiissa on tavallista enemmän torajyviä.

Kymenlaaksossa sadot ja hehtolitranpainot ovat olleet keskimääräistä parempia. Rypsistä puituna on viitisen prosenttia, rapsin osalta korjuuta ei ole vielä aloitettu. Puimatta ei jää ainakaan isompia aloja, tosin jotkut pehmeämmät mutamaat saattavat jäädä korjaamatta.

Kuivauskapasiteetti rajoittaa puintien etenemistä 


Varsinais-Suomessa syysvehnien valkuainen on alhainen, mutta yltää kevätvehnillä leipäviljan vaatimuksiin. Nyt vehnien sakoluvut alkavat kuitenkin laskea. Jos sateinen sää jatkuu, rapsia ja myöhäisiä kevätvehniä voi jäädä puimatta. Puinteja tehdään aina poutapäivänä, vaikka kasvustot eivät ole ehtineet kuivua sateesta tai valmistua riittävästi. Maan märkyys voi kuitenkin pian aiheuttaa ongelmia isojen koneiden kanssa liikuttaessa. Puintikosteudet ovat korkeita, pääosin yli 20 %. Näin ollen kuivatusajat ovat pitkiä, joten nyt myös rajallinen kuivauskapasiteetti hidastaa puintien etenemistä.  Edelleen odotetaan pitkää poutajaksoa!


Satakunnassa satotasot ovat olleet hyvällä tasolla, mutta laatuvaihtelut suuria. Syysvehnien valkuaispitoisuudet ovat olleet melko alhaisia. Osa kevätvehnistä sekä kauroista saattaa jäädä puimatta, sillä ne eivät ehdi valmistua.  Koska puitava vilja ei ole kaikilta osin täysin kypsää, kuivausvaiheessa viljat jäävät nyt helposti liian kosteiksi varastointia ajatellen. Kuivaus vaatii nyt siis erityistä tarkkuuta ja huolellisuutta. Ruiskutusjäljissä monin paikoin vihreitä. Nopein sekä ehkä paras vaihtoehto on tallata ne ennen puintia maahan.


Päijät-Hämeessä viime viikko oli erittäin sateinen ja aiheutti huomattavia laatutappioita. Puinnit eivät juuri edistyneet. Kasvustoja jää todennäköisesti puimatta. Kanta-Hämeessä sadosta tulee todennäköisesti keskimääräinen. Lakoontumista on paikoin paljonkin ja homeitakin on kasvustoissa havaittavissa. Jos nyt olisi pari viikkoa kuivaa ja pellot kuivuisivat, suurin osa saataisiin puitua. Härkäpavun osalta sato on vielä arvoitus. 


Keski-Suomessa sato näyttäisi olevan keskimääräisesti tavanomaista parempi. Punahometta alkaa olla lakokohdissa ja paikoitellen tähkät ovat itäneet. Rukiin sakoluku on romahtanut. Satoa jää puimatta arvion mukaan jopa yli 20 %. Jos tuuliset ja kuivat kelit eivät pian ala, niin tilanteesta tulee katastrofaalinen.

Sääriski kasvaa


Etelä-Pohjanmaalla viljojen sadot ovat olleet keskimääräisiä tai hieman parempia. Tähkäidäntä alkaa olla ongelma. Hehtolitranpainot ovat vaihdelleet, mutta pääosin paino on ollut korkea ja valkuainen matala. Nyt alkaa olla ensimmäisiä viitteitä siitä, että hehtolitranpaino kääntyy laskuun sateiden ja korjuun viivästymisen myötä. Puimatta jää rapsia, härkäpapua, hernettä, myöhäisiä kevätvehniä ja myöhään kylvettyjä kauroja.


Keski-Pohjanmaalla ei viime viikolla juurikaan päästy puimaan, sillä joka välissä on satanut. Harvoina poutapäivinä kasvustot eivät ehtineet kuivua puintikuntoon. Osa pelloista on niin märkiä, ettei niille ole puimurilla asiaa. Ohran sato on ollut keskimääräinen, paikoin keskimääräistä parempi. Hehtolitranpainot ovat ohralla olleet suhteellisen korkeat.

Pohjanmaalla puintikelit ovat olleet kortilla – viime maanantaista lähtien on puitu vain sunnuntaina sekä tämän viikon maanantaina vähän. Puintikosteudet ovat olleet jopa 35 % luokkaa, joten polttoöljyä kuluu paljon. Maakunnan pohjoisosissa sadonkorjuu on tuskin alkanut. Vettä on tullut niin paljon, että alkaa olla kantavuusongelmia. Valkuaiset ovat alhaalla. Viljaa on alkanut itää ja tähkissä näkyy paikoin hometta. Myös hometoksiinit ovat paikoitellen olleet koholla. Kasvustoja tulee jäämään puimatta paikoitellen melko paljonkin. Sato on keskimääräinen niiden lohkojen osalta, jotka ennätetään puida. 


Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa puinnit ovat vasta alkutekijöissä. Näkymissä on määrän suhteen normaali sato. Hehtolitranpainot ovat olleet tähän mennessä puiduissa erissä korkealla, mutta laatu heikkenee sateiden jatkuessa. Kasvustoja jää luultavasti korjaamatta, ellei lokakuu ole erityisen lämmin. Ensimmäiset tähkäidännät ohrissa on havaittu. Kasvustot ovat pääsääntöisesti pysyneet pystyssä. Suurin osa tähän mennessä puiduista viljoista on mennyt litisteeksi. 


Pohjois-Savossa korjaamatta jää paljon kasvustoja, joissa on jälkikasvua. Sateiden jatkuessa puimatta jää myös sellaisia lohkoja, jotka eivät kanna. Kaikki kasvustot eivät ehdi valmistua, joten viljaa voidaan korjata tuoreena tai paalata kokoviljaksi. Vehnällä ja ohralla on ollut tähkäidäntää ja kasvustot ovat paikoin laossa. Viljan laatu heikkenee koko ajan. Vaarana onkin, että alueelle tulee rehuviljan osalta katovuosi. 


Pohjois-Karjalassa sadosta jää tämänhetkisen arvion mukaan puimatta 15–20 %. Viljelijät koettavat puida sateiden välissä ja puidun viljan kosteus on yli 30 %. Viljalle etsitään kiireesti säilöntävaihtoehtoa. Hankala tilanne on erityisesti luomutiloilla, joilla kotieläintuotanto on riippuvainen oman tilan viljarehusta, koska luomurehua ei ole markkinoilla saatavana kohtuuhintaan. Kaikkien tilojen kustannukset tulevat kasvamaan erittäin suuriksi, mikä vaarantaa tilojen kannattavuutta entisestään. 

Puintien eteneminen, tilanne 18 9 2017

Lähde: VYR puintiseurannan asiantuntijaraati 

VYR seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.