UUTISIA VILJAKETJUSTA

Puinnit puolivälissä

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 26.9.2017

Sateet ovat vihdoin väistyneet. Koko maan tasolla puinnit ovat noin puolessa välissä. Kevätöljykasvien osalta puintisesonki ei vielä ole alkanut. Tämän viikon poutajakson odotetaan pelastavan paljon ja arviot korjaamatta jäävän alan laajuudesta ovat laskeneet. Tähkäidäntä sekä korkeat kuivatuskustannukset aiheuttavat edelleen huolta. Kuivauskapasiteetti onkin monin paikoin se suurin pullonkaula, sillä puintikostean viljan seisottaminen kuormassa ei ole suositeltavaa.

25.9.2017 Puintien eteneminen alueittain (ks. taulukko)

Uudellamaalla puinnit ovat edenneet pitkälle. Jos hyvä sää jatkuu, viljat saadaan pääsääntöisesti korjattua. Tulevan viikon sää on kuitenkin ratkaiseva. Puimatta jää mahdollisesti rapseja, jotka eivät ehdi valmistumaan. Hehtopainot ovat korkealla ja kevätviljojen valkuaiset suhteellisen matalalla. Sakoluvut ovat laskussa ja kaurassa on havaittu hieman kohonneita DON-pitoisuuksia.

Myös Kanta- ja Päijät-Hämeessä puinnit etenevät tällä viikolla vauhdilla. Kaikki puidaan, mikä on vähänkin valmista ja missä puimuri pysyy pellon pinnalla. Sakoluku on tippunut leipäviljoilla ja rukiilla esiintyy huomattavasti torajyvää. Sato ja hehtopaino ovat keskimääräisellä tasolla. Puimatta jää todennäköisesti vain yksittäisiä lohkoja, arvioiden mukaan 1-10 % kasvustoista ja enimmäkseen laon takia.

Varsinais-Suomessa viljat saadaan pääosin korjattua. Joitain satunnaisia hernekasvustoja ja pahoin lakoontuneita kasvustoja jätetään puimatta. Pääsääntöisesti kaikki kuitenkin puidaan. Sakoluvut ovat vehnillä laskussa. Härkäpavusta noin 30-50 % on puitu. Syysvehnän kylvöjä jatketaan vielä poutasään jatkuessa. Ruista saatiin paikoitellen kylvöön lähes viimevuotinen määrä, osa kauniilla oraalla. Salon seutukunnassa rukiin ohella myös syysvehnän kylvöala jää pieneksi.

Kymenlaaksossa kauran DON-arvot ovat hieman kohonneet. Kevätvehnien sakoluvut ovat pääosin normaalia alhaisempia, mutta jotkut ovat kyllä yltäneet leipävehnän vaatimuksiin. Kevätvehnien hehtolitrapainot ovat olleet keskimääräistä hieman alhaisempia. Itäneitä jyviä on jonkin verran.

Pirkanmaalla tilanne on edelleenkin haasteellinen, sillä pelloille päästiin kunnolla vasta viikonvaiheessa. Esimerkiksi kauraa tulee määrällisesti hyvinkin, mutta laadusta ei ole tietoa. Puimatta olevat ohrat itävät pellossa. Myös rukiissa sekä kaurassa on havaittu tähkäidäntää. Kevätvehnä ei vieläkään täysin valmista, mutta puinnit on silti aloitettu. Öljykasveista ensimmäisiä syysrapseja on puitu.

Kuivaus on kallista ja hidasta, joten kuivuri on nyt suurin pullonkaula. Isot viljatilat tekevät jo valintaa ja korjaavat sen, mikä on kannattavinta. Esimerkiksi ohria on jätetty peltoon ja on siirrytty kauran puintiin. Puimatta jää arviolta 10-30 % syysrukiita, ohria, tattaria ja lakoisia kohtia kaikissa viljoissa.  Toki myös peltoon murskaus ja hävitys maksavat, joten vielä yritetään. Jos karjatiloja on lähistöllä, on niiden kanssa tehty yhteistyötä ja löydetty vaihtoehtoja korjuuseen ja säilöntään. Tämän poutajakson pituudella on huomattava vaikutus siihen, paljonko saadaan puimatta.

Etelä-Pohjanmaalla puinnit ovat vilkastuneet kuluneen viikon aikana. Aikaisten lajikkeiden väri on alkanut hiukan muuttua ja itäneitä yksilöitä löytyy erityisesti lakopaikoista. Hehtopaino on laskenut viime viikosta. Mallas sekä leipävehnä ovat vähissä. Puimatta jää myöhäisiä kauroja, rapsia ja myöhäisiä kevätvehniä.

Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla hehtopainot ovat olleet hyviä, mutta paikoitellen kääntyneet laskuun. Pohjanmaalla puimatta näyttäisi jäävän jonkin verran vehnää ja rypsiä, arviolta 10-15 prosenttia kasvustoista. Tilanne kuitenkin paranee huomattavasti, jos lämmin ja kuiva sää jatkuu. Polttoainetta kuluu kuivauksessa paljon. Lakoiset kaurat jo tummia. Kauran DON-pitoisuudet eivät kuitenkaan ole ylittäneet raja-arvoja.

Pohjois-Pohjanmaalla kasvustot saadaan suurimmaksi osin puitua, vaikka maakunnan itäosissa lakopaikat itävät paikoitellen. Kauran DON-pitoisuudet ovat nousussa.

Keski-Suomessa puidaan nyt kelien suosiessa kovaa vauhtia. Kuivuri on merkittävin hidaste, sillä puintikosteudet ovat edelleen korkeita. Ohran ja kauran hehtopainot ovat viime vuotta matalampia. Puimatta jää arviolta 15 %. 

Etelä-Savossa sadon laatu huononee joka viikko. Osa viljoista on paalattu ja koetetaan hyödyntää sillä tavoin. Osa on murskattu maahan tähkäidännän, homeiden ja muiden ongelmien takia. Murskesäilönnällä on korvattu kuivaamista. Kosteudet ovat 22-40 % välillä. Kuivauskustannukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna viime vuoteen. Korjaamatta myöhäisiä viljoja sekä huomattava osa valkuaiskasveista.

Pellot eivät kanna, vaikka puintikelejä olisikin. Tarvittaisiin ainakin kahden viikon poudat, jotta tilanne korjaantuu. Leipäviljan osalta tilanne on huolestuttava. Kuivikepula tulee olemaan myös iso ongelma kotieläintiloilla. 

Pohjois-Savossa homeet, itäminen ja suuri kosteus pelloilla on heikentänyt laatua. Viljaa puitu tuoresäilöntään niin paljon kuin mahdollista. Korjaamatta voi jäädä noin viidennes sadosta. Korkeapainetta on luvattu tälle viikolle, mikä voi pelastaa paljon. Puintiaika on kuitenkin päivässä lyhyt. Ylä-Savossa oireita tähkäidännästä on kaikilla viljoilla. Puimatta jää 10-15 %. Toiveissa on pidempi lämmin ja kuiva jakso, viikko ei vielä riitä.

Myös Pohjois-Karjalassa kelit ovat olleet puintien kannalta epäsuotuisat. Puintikosteudet ovat olleet 30 % paikkeilla. Puimatta jää maakunnassa arviolta 15 prosenttia kasvustoista. 

25 9 2017 Puintien eteneminen alueittain (ks  taulukko)
  • Lähde: VYR-puintiseurannan asiantuntijaraati 

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tuttuun tapaan puintien etenemistä eri puolilla Suomea. Tämä epävirallinen seuranta toteutetaan kootun asiantuntijaraadin voimin. Raatilaisilta kysellään arvioita puintien etenemisestä kunkin viikon alussa ja niiden pohjalta kirjoitettu uutisjuttu julkaistaan VYR sivuilla tiistaisin. Raatilaisina on mm. keskusliikkeiden, viljakaupan ja tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.