UUTISIA VILJAKETJUSTA

Punahomeen torjunnan aika käsillä

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 10.7.2017

Punahometta on mahdollista torjua viljakasvustoista fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylle tulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, joilla punahomeen aiheuttamia toksiiniongelmia on esiintynyt sadossa yleisimmin. Jos sää on kostea ja päivälämpötilat 20 °C tai enemmän viljan kukinnan aikaan, ja jos sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia sekä lohkon viljelykierto on viljavaltainen, kannattaa tehdä kukintavaiheen torjuntaruiskutus. Näin riski kohonneille toksiinipitoisuuksille pienenee. Samalla varmistetaan sadon laatu ja kelpoisuus sekä elintarvike- että rehukäyttöön.

Kostea sää tähkälle- tai röyhylle tulovaiheessa lisää riskiä punahomeen tartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle kevätviljoilla. Otollisin ajankohta tartunnalle on viljan kukintavaihe, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen.

Punahomeen riskiä voidaan arvioida kukinta-aikana tarkkailemalla sademäärää ja kosteuden viipymää kasvustossa. Riski kasvaa merkittävästi, mikäli kostea, lämmin ja sateinen sää jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä hometoksiineille lisää myös se, jos lohkolla on viljelty viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvintähteitä on pellon pinnalla runsaasti. Viileä sää kukinnan aikaan puolestaan vähentää punahomeen tartuntaa. 

Rehevissä kasvustoissa myös laontorjunta on tärkeää, sillä lakokasvustoissa punahomeet leviävät nopeasti. Laontorjunta ohralla ja vehnällä voidaan tehdä vielä lippulehtivaiheessa. Syysviljat välttyvät erilaisen kasvurytminsä takia toksiiniongelmilta Suomessa. 

Torjunnassa tärkeintä on oikea ajoitus  

Punahomeen torjunta tulee tehdä oikeaan aikaan heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta eli kellertävät heteet näkyvät. Oikean torjunta-ajankohdan valitseminen kauralla on haasteellista, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen.  

Punahomeen torjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia selvästi alle raja-arvojen. Torjunta vaikuttaa vain DON-toksiiniin. Kukintavaiheessa tehty torjunta ehkäisee samalla myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa, mikä voi näkyä merkittävinä sadonlisinä. Se antaa suojan lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella.  

Torjuntaan tulee valita punahomeen torjuntaan tarkoitettuja valmisteita kuten Delaro, Juventus, Librax, Maatilan Metkonatsoli, Maatilan Tebukonatsoli Duo, Proline, Proline Xpert ja Prosaro korkeimmilla käyttömäärillä. Strobiluriineja sisältävien valmisteiden, kuten Delaron kohdalla on huomioitava niiden viherryttämisvaikutus, joka voi pidentää tuleentumisaikaa. Tämä on tärkeä huomioida nyt kun kasvukausi on jäljessä ja lämpösummaa kertyy hitaasti. 

VYR seuraa viljojen punahometilannetta pitkin kasvukautta ja sadonkorjuun lähestyessä, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti. Seuraava tiedotus ja ensimmäinen ennuste punahomeriskistä annetaan elokuun alussa.  

Miksi hometoksiineja seurataan?

Hometoksiinien raja- ja suositusarvot tulivat voimaan vuonna 2006 EU:n elintarviketurvallisuuslainsäädännön uudistuessa, jonka jälkeen teollisuus on seurannut vastaanottamiensa viljaerien laatua myös hometoksiinien osalta. Elintarvikeviljalle on määritetty enimmäismäärä DON -toksiinille ja rehuviljoilla ne ovat suosituksina. Lainsäädännön noudattamisella varmistetaan viljan laatu ja turvallisuus elintarvike- ja rehukäytössä.  

Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen: www.vyr.fi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi; Elina Sieviläinen, Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi   

Kauran  kukinta

Kauran kukinta (Kuva: Saara Liespuu)