UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kasvustot reheviä – varmista tauti- ja laontorjunta sekä typen riittävyys

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 5.7.2017

Kevätviljakasvustot näyttävät tässä vaiheessa kasvukautta pääsääntöisesti reheviltä ja elinvoimaisilta. Rehevillä kasvustoilla tauti- ja laontorjunta onkin tarpeen. Myös typen riittävyys tulee varmistaa. Toisaalta osa kasvustoista on kellastunut liiallisen märkyyden seurauksena. Odotuksissa on kuitenkin VYR:n kasvutilanneseurannan asiantuntijaraadin mukaan määrän suhteen tavanomainen viljasato.

Kevätviljat ovat pääsääntöisesti reheviä ja tiheitä lähes koko maassa. Lisätypen antaminen korrenkasvuvaiheessa oleville ohrille ja kevätvehnille onkin tarpeen, jos kasvuston satopotentiaali hyvä. Osa kasvustoista on kellastunut liiallisen kosteuden seurauksena, mutta kellastuneet kohdat ovat kuitenkin paikoitellen jo alkaneet toipua. Syysviljoista ruis on jo heilimöinyt ja syysvehnä on tähkällä. Kevätöljykasvit puolestaan ovat tulossa kukkaan. Pahimmilta rapsikuoriaisvioituksilta on säästytty tällä erää.

Alla kasvukauden kuulumisia eri puolelta Suomea.

Tilauksessa lämpöä

Uudellamaalla ja Hämeessä kasvustot ovat pääsääntöisesti reheviä ja hyväkuntoisia. Lämpösummassa ollaan jäljessä tavanomaisesta. Sateet ovat kuitenkin paikoitellen aiheuttaneet kellastumia lohkoilla, joiden vesitalous on huono. Lisälannoituksia on annettu kasvustoille, joiden satopotentiaali on hyvä. Olosuhteet ovat olleet taudeille suosiollisia. Tautiruiskutuksia onkin jo tehty ja tullaan vielä tekemään.

Satonäkymät näyttävät hyviltä ainakin määrän suhteen. Syysvehnästä odotettavissa on keskimäärinen sato, kevätvehnästä jopa hieman keskimääräistä parempi. Myös rukiista odotetaan vähintään tavanomaista satoa. Mallasohrakasvustot ovat runsaita. Kevätrapsin pahimmilta tuholaisriskeiltä on vältytty, mutta satonäkymissä esiintyy vaihtelua. Nyt kaivattaisiin lämpöä!

Syysviljat kohentuneet sateista

Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kevätviljat ovat tavallista rehevämpiä, joskin joukossa on liiasta vedestä kärsineitä kasvustoja. Erityisesti toukokuun puolivälin jälkeen kylvetyt ohrat kellastuneet märkyydestä. Syysviljat kärsivät kevään ja alkukesän kylmyydestä ja jäivätkin paikoitellen harvoiksi. Syyskylvöt ovat kasvukauden edetessä yllättävästi kohentuneet, kun vettä on satanut tarpeeksi.  

Niin kevät- kuin syyskylvöistä odotetaan tässä vaiheessa keskimääräistä satoa. Tilanne vaihtelee kuitenkin lohkoittain, kasvilajeittain ja lajikkeittain. Kaurakasvustot ovat tasaisia. Ohran satonäkymät puolestaan ovat viljoista heikommat. Öljykasveilla satonäkymät ovat hyvät. Kasvustot kehittyneet hitaasti kylmästä ilmasta johtuen.

Lisälannoituksia on annettu jopa aiempaa enemmän ja niitä annetaan vielä tähkälletulovaiheessa etenkin vehnille valkuaispitoisuuden nostamiseksi. Toisilla syynä lisälannoitusten antamiseen on kasvuston hyvä satopotentiaali. Toiset puolestaan yrittävät virkistää liiasta sateesta kärsineitä kasvustoja.

Korrensääteen ja tautitorjunnan tarve tänä vuonna huomattavasti tavanomaista suurempi. Tautiruiskutukset ovatkin nyt käynnissä. Myös rypsiä on ruiskutettu pahkahomeen varalta.  Tautipaine kasvaa sään muututtua kosteammaksi. Myös hivenainepuutoksia esiintyy kasvustoissa, joten osa viljelijöistä on antanut hivenlannoitusta. Kasvukausi on lähes kaksi viikkoa normaalia jäljessä, joten puinnit näyttäisivät viivästyvän.

Ravinnepuutokset näkyvissä

Keski-Suomessa kylmä alkukausi kasvatti juuristoa ja kasvustot ovatkin parempia kuin vuosiin. Nyt ollaan vain viikon verran jäljessä tavanomaisesta.  Syyskylvöistä vehnät ja syysrypsit ovat suhteellisen harvoja. Ruis sen sijaan näyttää paremmalta. Lisälannoituksia on annettu osalle kasvustoista ja tautiruiskutuksia ajetaan parhaillaan. Verkkolaikkua esiintyy ohralla melko paljon. Eteläisessä Keski-Suomessa kuivuus vaivaa edelleen, mutta pohjoisemmassa satonäkymät näyttävät lupaavilta.

Etelä-Pohjanmaalla kevätviljakasvustot ovat vaihtelevia. Osa kasvustoista on voimakkaassa kasvustossa ja satonäkymät korkealla, osaa sen sijaan vaivaa liika vesi ja sen myötä kellastuminen. Myös eri ravinnepuutokset ovat tänä keväänä voimakkaasti näkyvissä.

Myös syyskylvöt näyttävät pääsääntöisesti hyviltä, vaikka monista lohkoista löytyy joko aukkoja tai harvuutta. Lisälannoituksia on annettu tavanomainen määrä eli vain murto-osalle kasvustoista. Lisälannoituksia on annettu sekä rakeena että nesteenä, ja myös hivenruiskutuksia on tehty paljon.

Tautiruiskutukset on aloitettu ja pääosin ne tehdään tämän ja ensi viikon aikana. Kuivan alkukesän takia jaetulle tautitorjunnalle on ollut vain vähän tarvetta.

Arvioiden mukaan satonäkymät ovat joko tavanomaisella tasolla tai hieman sen alle. Syysvehnät näyttävät paikoitellen vaatimattomilta. Rehu- ja tärkkelysohran sadossa tulee asiantuntija-arvioiden mukaan esiintymää huomattavaa vaihtelua, koska kasvustoissa on niin valtavat erot. Kauran uskotaan selvinneen alkukesän haastavista olosuhteista parhaiten. Öljykasvilohkot näyttävät pääosin hyviltä tai jopa erinomaisilta. Tuholaisia on ollut todella vähän näkyvissä, mikä osaltaan parantaa satonäkymiä. Lämpöä ja aurinkoa tarvittaisiin. Kasvustot kehittyvät vauhdilla, kunhan on muutama vuorokausi lämmintä.

Myös Keski-Pohjanmaalla on hyvinkin eri vaiheessa olevia kasvustoja. Aikaisimmat kylvöt on tehty toukokuun alkupuoliskolla ja viimeisimmät kesäkuun puolivälissä. Kevätviljat ovat korrenkasvuvaiheessa, kevätrypsi puolestaan kukinnan alussa. Keski-Pohjanmaan rannikkoalueilla on ollut kuivaa, ja kuivuus onkin jo hieman leikannut satoa. Hivenlannoitteita, etenkin mangaania, on laitettu jonkin verran. Kasvustoille ei ole tehty juuri lainkaan tautiruiskutuksia. Kasvustot ovat pääosin hyväkuntoisia ja terveitä. Pensomista on tavallista enemmän.

Satonäkymät tavanomaisella tasolla

Pohjois-Pohjanmaalla kevätviljat ja -öljykasvit näyttävät oikein hyviltä tässä vaiheessa kasvukautta. Kasvustoille ei ole annettu lisälannoituksia. Tautiruiskutuksia on tehty ja ne ovat parhaillaan meneillään. Satonäkymät riippuvat lämpösummasta, mutta tilanne on ehkä normaalia parempi. Kasvukausi on nyt tasan kaksi viikkoa myöhässä tavanomaisesta.

Pohjois-Savossa kasvustot ovat pääosin tiheitä, mutta myös isoa vaihtelua on nähtävissä. Kasvukausi on noin kaksi viikkoa myöhässä. Lisälannoituksia ei juurikaan ole tehty ja kasvinsuojeluruiskutukset ovat vasta menossa. Tautiruiskutuksiin on suurimmassa osassa aluetta liian aikainen vaihe. Satonäkymät ovat kohtuullisen hyvät, jos loppukesän säät suosivat. Ohran suhteen satonäkymistä on vielä aikaista sanoa, kun viimeisistä kylvöistä vajaat kolme viikkoa aikaa. Rukiista ja kaurasta ennustetaan normaalisatoa. Myös öljykasvien satonäkymät ovat tavanomaisella tasolla, joskin korjuun myöhäisyys huolettaa. Kasvukauden myöhäisyydestä johtuen kasvinsuojelutöitä vielä paljon tekemättä.

  •  Lähde: VYR kasvustoseurannan asiantuntijaraati

    Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kasvukauden etenemistä parin kolmen viikon välein aina puinteihin saakka, jolloin alkaa viikoittainen puintiseuranta. Tämä epävirallinen seuranta on toteutettu kylvö- ja puintiseurantaa varten kootun asiantuntijaraadin avulla. Raatilaisina on mm. viljakaupan sekä tuottaja- ja neuvontajärjestöjen edustajia sekä viljelijöitä.

rapsit