UUTISIA VILJAKETJUSTA

Huomio kylvösiemenen terveyteen hometoksiiniriskin pienentämiseksi

Katariina Mattila (katariina.mattila a vyr.fi), 10.3.2017

Tänä keväänä on erityisen tärkeää huolehtia kylvösiemenen laadusta, koska takana on hometoksiinien suhteen vaikea kasvukausi. Hometoksiinien aiheuttajat, punahomeet leviävät tehokkaasti kylvösiemenen mukana. Lisäksi ne heikentävät siemenen itävyyttä ja elinvoimaa.

Korkeiden hometoksiinipitoisuuksien takia hylättyjä eriä ei tule käyttää kylvösiemeneksi, ainakaan ilman tehokasta kunnostusta. Toksiinitulos osoittaa, että siemenessä on myös punahometta. Käyttämällä tällaista siementä on vaarana siirtää ongelma ensi kesän satoon. Punahome pääsee silloin leviämään suoraan kylvösiemenestä kehittyvään kasviin, jos olosuhteet ovat suosiolliset kasvukauden aikana. 

Punahomeen riskin pienentäminen alkaa kylvösiemenestä

Oman siemenen lajittelu ja peittaus, tai uuden, tarkastetun ja peitatun siemenen käyttö vähentävät punahomeen leviämisen riskiä merkittävästi. Jos tilan omaa siementä käytetään kevään kylvöihin, on tärkeää tehdä siemenerien huolellinen kunnostaminen, itävyystestaus sekä peittaus. Kevyet ja pienet jyvät usein pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois.  

Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön. Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat itävyyttä alentaviin homeisiin, ja tehoista punahomeisiin tehdään parhaillaan tarkentavia tutkimuksia. 

Hajauta hometoksiiniriskiä lajikevalinnalla

Vaikka kauralla on ollut viljoistamme eniten hometoksiiniongelmia, sitä ei kannata jättää kylvämättä hometoksiinien pelossa. Valitsemalla eri kasvuajan lajikkeita sekä rytmittämällä kylvöaikaa, voidaan hajauttaa toksiiniriskiä. Aikaiset lajikkeet päästään korjaamaan hyvissä olosuhteissa, jolloin varmistetaan sadon hyvä laatu ja pienennetään poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa toksiiniriskiä. Toisaalta, ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita voidaan jakaa kukinnan aikaisten sääolosuhteiden riskiä. Viljanostajilta saa lisätietoa suositelluista, käyttötarkoitukseen sopivista lajikkeista.  

Viljelykierto vähentää riskiä

Jos viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsevät olkijätteessä säilyvät punahomeet leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella. Hyvä viljelykierto vähentää merkittävästi punahomeen tartuntariskiä. Samalla myös muidenkin kasvijätteissä säilyvien taudinaiheuttajien riski pienenee. Jos viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan, olkijätteiden muokkaus maahan tai kyntö vähentävät punahomeen tartuntariskiä. 

Kaura on hyvä välikasvi muille kasveille, myös muille viljoille, joten kauraa kannattaisikin siirtää tilan sisällä eri lohkoille. Erityisesti elintarvikekäyttöön suunniteltu kaura ansaitsee paikkansa tilan parhaille lohkoille.   

VYR seuraa aktiivisesti punahomeen riskiä ja tiedottaa tilanteesta kasvukauden aikana. 


Tietoa ja välineitä hometoksiinien hallintaan

Viljan hometoksiinien hallinnan tärkeimmät työkalut on koottu VYR:n ohjeisiin (www.vyr.fi/fin/viljelytietoa/huoneentaulut/suomeksi/). Kaikilla viljoilla on riski punahometartuntaan ja kohonneisiin toksiinipitoisuuksiin, mutta kauralla on ollut viljoistamme eniten näitä ongelmia. Tämän vuoksi etenkin kauran viljelyssä tulisi ottaa käyttöön kaikki ne viljelytekniset toimenpiteet, joilla hometoksiiniriskiä voidaan pienentää. 

Koko ajan tehdään lisäselvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla haetaan lisäymmärrystä punahomesienen biologiasta ja sitä kautta uusia ratkaisuja hometoksiiniriskien vähentämiseen viljasadossa. Keskeisessä roolissa on ammattitaitoinen viljely ja hometoksiiniriskin pienentäminen jo kasvukauden alkumetreiltä lähtien. 

Teksti: Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto  

Lisätietoja:

Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi

Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi

Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 534 5510, mirja.kartio a evira.fi