UUTISIA VILJAKETJUSTA

Punahomeen oireita viljassa

Päivi Tähtinen (paivi.tahtinen a vyr.fi), 17.8.2016

Punahomeen oireita eli tummuneita jyviä tai lohenpunaista kasvustoa on näkynyt yleisesti tähkissä. Kostea sää on suosinut punahomeiden leviämistä ja erityisesti DON-toksiinin tuottajia. Puitaessa viljan laadun turvaaminen huolellisella kuivauksella ja sadon lajittelulla on nyt erityisen tärkeää.

Kostea, paikoin hautovakin sää sadekuuroineen on ollut otollinen punahomeiden leviämiselle. Tämän kesän olosuhteet ovat suosineet erityisesti DON-toksiinin tuottajia. Puintien käynnistyessä on nyt tärkeää kiinnittää huomiota huolelliseen kuivaukseen sekä sadon lajitteluun viljan laadun turvaamiseksi.

Punahomeriskin ennuste alueittain

Luonnonvarakeskus Luken kehittämän punahomeen ennustemallin mukaan DON toksiiniriski kauralla on korkein (>50 %) Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja hyvin pienellä alueella Uuttamaata. Alhaisen riskin (<25 %) aluetta on Varsinais-Suomi, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Hieman kohonnutta riskiä (25-50 %) on havaittavissa Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Aikaisin kylvetyillä ohrilla DON -toksiinin riski on koko maassa alhainen (<25 %). Myöhäisillä ohralajikkeilla kohtalaista riskiä (25-50 %) esiintyy Kaakkois-Suomessa mutta muualla maassa riski on alhainen. Ennuste pohjautuu Ilmatieteen laitoksen toimittamiin kasvukauden aikaisiin lämpötila- ja suhteellisen kosteuden arvoihin aikavälillä 1.3. - 9.8.2016. Ennustetta tarkennetaan syyskuun alussa. 

Kevyet ja pienet surkastuneet jyvät kannattaa lajitella pois

Puinnissa kannattaa varmistaa puimurin säädöillä, että kevyitä ja surkastuneita pieniä jyviä ei joudu viljaerään, koska korkeat toksiinipitoisuudet ovat yleensä niissä.

Tärkeää on, että puitu viljaerä kierrätetään huolellisesti kuivurissa niin, että kevyet jyvät, roskat, homepöly ja muut epäpuhtaudet lähtevät tehokkaasti pois. Myös puitaessa kuivalta vaikuttavat viljaerät on hyvä kuivata huolellisesti alle 14 %:n kosteuteen. Mikäli vilja on laossa ja laaturiskiä epäillään, kannattaa huonot kohdat puida erikseen ja säilyttää erät erillään.

Sadon laatua voidaan merkittävästi parantaa lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa. Näytteenotto viljaerästä ennakkonäytteen lähettämistä varten on tehtävä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi.

 Varmista myös rehuviljan laatu

EU-lainsäädännössä on asetettu raja-arvot hometoksiinien enimmäismäärille elintarvikeviljassa sekä suositusarvot rehuviljalle. Myös käytettäessä omaa viljaa kotieläinten ruokinnassa on tärkeää selvittää sen laatu. Erityisesti siat ja hevoset sekä yleisesti nuoret eläimet ovat herkkiä hometoksiineille. Nautaeläimistä lypsylehmät ovat lihanautoja herkempiä toksiineille. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, Eurofins Scientific Finland Oy sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

VYR seuraa viljojen punahometilannetta sadonkorjuun aikana, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti. Ensimmäisiä kattavia tuloksia viljasadon hometoksiinitilanteesta saadaan syyskuun puolivälissä, mikä antaa lisätietoa riskin suuruudesta.

Mitä ovat hometoksiinit?

Toksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joiden muodostumisen laukaisevat erilaiset ympäristötekijät joko pellolla tai varastossa. Hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. Akuutit myrkytystapaukset ovat harvinaisia. Pitkäaikainen altistuminen on haitallista, eikä sen kaikkia vaikutuksia tunneta. Eläimille toksiinit aiheuttavat pitkäaikaisessa altistuksessa tuotoksen laskua, vastustuskyvyn heikkenemistä ja hedelmällisyyshäiriöitä. Punahomeiden (Fusarium -sienten) tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T-2 ja HT-2 toksiinit ja tsearalenoni. Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävän viljan hometoksiinipitoisuuksille on lainsäädännössä asetettu enimmäisrajat. Rehuksi käytettävälle viljalle on asetettu suositusarvoja.

Tietoa viljan hometoksiiniseurannasta

Vilja-alan yhteistyöryhmän Turvallisuustyöryhmä yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja ProAgrian kanssa on toteuttanut säännöllistä viljojen hometoksiiniseurantaa Suomessa vuodesta 1999 alkaen. Seurantaa varten on kehitetty järjestelmä viljanäytteiden keräykseen, analysointiin, tulosten tarkasteluun sekä riskin arviointiin viljelyn taustatietoja vasten koskien kattavasti koko Suomen viljantuotantoaluetta. Vuosittain analysoidaan 170 viljanäytettä eri puolilta Suomea. Näytteet kerätään Eviran viljan laadunseurannan aineistosta. Analyysit tehdään Luonnonvarakeskus Luken laboratoriossa akkreditoiduilla kromatografisilla menetelmillä. Seuranta on tuottanut punahomeiden hallitsemiseksi viljantuotannossa ohjeiston ja huoneentaulun, joita päivitetään uusien tutkimustulosten myötä (www.vyr.fi).

Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 531 7211, veli.hietaniemi a luke.fi; Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 534 5510, mirja.kartio a evira.fi; Elina Sieviläinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi

 Ohjeet edustavaan viljan näytteenottoon ja hometoksiinien hallintaan: www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljelyoppaat/