UUTISIA VILJAKETJUSTA

Viljan punahomeet leviävät rehevissä ja kosteissa kasvustoissa

Päivi Tähtinen (paivi.tahtinen a vyr.fi), 30.6.2016

Kostea ja lämmin sää erityisesti viljan tähkälletulovaiheessa lisää riskiä punahomeen tartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle. Riskiä punahomeelle on lisännyt myös kuiva alkukesä, joka suosii erityisesti DON-toksiinin tuottajia. Jos tilalla on aiempina vuosina esiintynyt toksiiniongelmia, kannattaa tehdä kukintavaiheen torjuntaruiskutus.

Huomioi riskitekijät

Suosiollisin ajankohta tartunnan tapahtumiselle on viljan kukintavaihe, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen. Punahomeen riskiä voidaan arvioida kukinta-aikana tarkkailemalla sademääriä ja kosteuden (yli 80 %) viipymää kasvustossa. Riski kasvaa merkittävästi, mikäli kostea ja sateinen sää jatkuu pari viikkoa kukinnan alun jälkeen. Riskiä hometoksiineille lisää myös se, jos lohkolla on viljelty viljaa useina peräkkäisinä vuosina, kylvösiemen on ollut peittaamatonta ja kunnostamatonta, tai edellisvuoden kasvijätettä on lohkon pinnalla runsaasti. Rehevissä kasvustoissa laontorjunta on myös tärkeää, sillä lakokasvustoissa punahomeet leviävät nopeasti. Laontorjunta ohralla ja vehnällä voidaan tehdä vielä lippulehtivaiheessa.

Torjunnan oikea-aikaisuus tärkeää

Punahometorjunta ei anna täyttä suojaa, mutta voi parhaimmillaan alentaa toksiinipitoisuuksia merkittävästi. Tärkeintä on ajoittaa torjunta oikeaan aikaan, heti kun ensimmäiset merkit kukinnasta, eli kellertävät heteet, näkyvät. Torjuntaan tulee valita punahomeen torjuntaan tarkoitettuja valmisteita kuten Delaro, Juventus, Maatilan Metkonatsoli, Maatilan Tebukonatsoli Duo, Proline, Proline Xpert ja Prosaro korkeimmilla käyttömäärillä. Strobiluriineja sisältävien valmisteiden, kuten Delaron kohdalla on huomioitava niiden viherryttämisvaikutus, joka voi pidentää tuleentumisaikaa.

Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla, jolla punahomeen aiheuttamia toksiiniongelmia on esiintynyt sadossa yleisimmin. Oikean torjunta-ajankohdan valitseminen kauralla on haasteellista, koska kauran kukinta ei ole näkyvää. Kauran kukinnan voi todeta muutama päivä röyhylle tulon jälkeen, röyhyn ollessa täydessä koossaan. Kukinta alkaa röyhyn yläosista ja etenee röyhyn alaosaan. Kukinta kestää kauralla jopa 10-15 vrk, mutta torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen. 

Kukintavaiheessa tehty torjunta ehkäisee myös muiden tautien etenemistä kasvustoissa. Se antaa esimerkiksi samalla suojan tänä vuonna yleisille lehtilaikkutaudeille sekä ruosteille, jotka ilmaantuvat kasvustoihin yleensä myöhemmin kasvukaudella.

VYR seuraa viljojen punahometilannetta pitkin kasvukautta ja sadonkorjuun lähestyessä, ja tiedottaa tilanteesta säännöllisesti. Seuraava tiedotus ja ensimmäinen ennuste punahomeriskistä annetaan elokuun alussa.

Punahomeen aiheuttaman hometoksiiniriskin hallintakeinot on koottu VYR:n sivuilla olevaan esitteeseen:www.vyr.fi. Esitteen riskitaulukosta voi tarkistaa, mitkä tekijät lisäävät hometoksiiniriskiä viljan viljelyssä.


Lisätietoja: Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi; Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 531 7211, veli.hietaniemi a luke.fi; Mirja Kartio, Evira, p. 040 534 5510,  mirja.kartio a evira.fi; Elina Sieviläinen, Evira, p. 040 848 6094, elina.sievilainen a evira.fi