Viljelijän vieraskynä, osa 1/3
Katri Popov (katri.popov
vyr.fi
Viljelijätyöryhmä kokoontui pääsiäisen jälkeen viljaketjun muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työpajaan. Viljelijän vieraskynä on juttusarja, jossa viljelijät kertovat omin sanoin työpajan herättämistä ajatuksista.
Kannattavasti huomiseen
Osallistuin pääsiäisen jälkeen Vilja-alan yhteistyöryhmän kannattavuutta käsittelevään työpajaan. Paikalla oli VYR:in jäsenistön edustajia sekä kymmenkunta viljelijäedustajaa. Päivän anti oli kattava ja ajatuksia herättävä. En pyri tässä tekstissä referoimaan päivän antia, vaan jakamaan sen minussa herättämiä ajatuksia.
Vaikka kannattavuutta tarkastellaankin usein tilatasolla, uskon että laajempi katsantokanta voi myös olla tervetullut. Tilatason lisäksi parannettavaa löytyy yhteistyön kehittämisestä sekä koko ketjun toiminnan ymmärtämisestä ja tukemisesta.
Seuraavaksi avaan ajatuksiani muodostamastamme ketjusta, alamme yhteistyön mahdollisuuksista, sekä itseanalyysista. Kirjoitan ajatuksiani viljelijän näkökulmasta, mutta uskon, että muutkin alan toimijat voivat asettua samojen kysymysten ääreen.
Jokaisen alaotsikon loppuun olen kirjannut myös muutaman muistiinpanoistani nousseen kysymyksen, joita pyrin omassa toiminnassani miettimään.
Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki
Meillä kaikilla toimijoilla on yhteinen vastuu miettiä, miten koko ketju voisi paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Alana me tarvitsemme toinen toisiamme, myös jatkossa. Toimijoiden avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys myös muille ketjun osapuolille lisäisi luottamusta.
Lisäksi meidän tulisi olla aidosti kiinnostuneita siitä, mitä muut toimijat tekevät ja miten voimme yhdessä luoda euroiksi muuntuvaa lisäarvoa ketjun eri portailla.
- Minkälainen osa minä olen suomalaista ruoantuotantoketjua? Mitä lisäarvoa minä voin tuoda tähän ketjuun? Mitä tiedän muista ketjun toimijoista? Mitä haluaisin tietää lisää? Miten ketjua tulisi kehittää?
Yhteistyössä on voimaa
Yhteistyöllä voi olla monenlaisia muotoja. Se voi olla kahdenvälistä tai monta osapuolta yhteen tuovaa, laajaa tai pienimuotoista, hetkellistä tai jatkuvaa. Joskus tarvitaan sopimuksia, toisinaan riittää vain kädenpuristus. Yhteistyötä voidaan tehdä tilojen välillä, maaseudun eri elinkeinojen kesken tai ketjun tasolla. Mielestäni myös omien parhaiden käytäntöjen jakaminen on oiva kädenojennus yhteistyön suuntaan. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat!
Parhaimmillaan yhteistyöstä voi muodostua pitkäaikainen suhde, joka luo turvaa ja on hyvä pohja yhdessä kehittymiselle ja oppimiselle.
Yhteistyöstä saatavat edut pitää siis nähdä laajemmin kuin vain rahallisina etuina. Yksinkertaisesti kysymällä ja keskustelemalla voisimme löytää yhteisiä uusiakin etuja.
- Miten voisin edistää yhteistyön mahdollisuuksia ja sen syntymistä? Minkälaisia ennakkoluuloja ja asenteita voin havaita yhteistyöni tiellä? Miten nämä olisivat ylitsepäästävissä? Olenko valmis luopumaan omistamisen ja itse tekemisen kulttuurista?
Katse peiliin
Muutos lähtee ennen kaikkea itsestä. Ennen muutosta on tärkeää tuntea ja arvioida nykytila – mitata, vertailla ja analysoida. Tarvitaan rohkeutta esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja. Tässä tärkeänä tukena ja apuna ovat muut ihmiset ympärillämme. Keskity muutoksessa asioihin, joihin voit itse vaikuttaa ja aloita isoimmista epäkohdista, joilla saat muutoksen vauhtiin.
Tarvitaan rohkeutta esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja.
Tärkeää on myös kysyä itseltään: mikä tässä toiminnassa on minulle tärkeintä? Talous ja kannattavuus ovat toki tärkeitä, mutta eivät välttämättä tärkeimpiä arvoja, jotka ohjaavat toimintaamme. Kun suunta on selvä, tarvitaan päätös ja määritellään tavoitteet. Nykytila on piste, josta lähdetään töitä tehden tavoitteiden osoittamaan suuntaan.
- Missä tilallani mättää? Mitkä ovat kriittisimmät asiat, joihin on tartuttava ensitilassa ja mitkä korjaamalla saadaan vipuvartta muutokseen? Minkälaisia tavoitteita asetan tilani kannattavuudelle tai tulevaisuuden yhteistyölle? Minkä arvojen haluan ohjaavan toimintaani?
Loppuun tarvitaan ripaus tulevaisuudenuskoa ja rohkeutta. Otan vastuun tulevaisuudesta ja ryhdyn sanoista tekoihin!
Tekstin takana
Sirkku Puumala
Kirjoittaja on päätoiminen maatalousyrittäjä, luonteeltaan tarkka ja pyrkii löytämään omasta toiminnastaan juuri ne olennaiset kehityskohteet. Työryhmältä topakka kauppatieteilijä on kertonut odottavansa erityisesti avointa ajatustenvaihtoa ja ideointia.
Viljelijän vieraskynä on juttusarja
Juttusarjassa viljelijät kertovat omia ajatuksiaan ja näkemyksiään työryhmän ensimmäisestä työpajasta. Työpajaan osallistuivat viljelijätyöryhmäläisten lisäksi myös sektorin muut toimijat. Päivän aikana käytiin läpi viljatilojen kannattavuutta, viljamarkkinoiden toimintaa ja kartoitettiin uusia mahdollisuuksia viljaketjun kehittämiseksi.
Lue myös aiemmat uutiset työryhmästä
VYR:n viljelijätyöryhmään kuuluu noin tusinan verran viljelijöitä eri puolelta Suomea. He ovat kiinnostuneita kehittämään tilansa kannattavuutta, omaa osaamistaan ja koko viljaketjua yhdessä muiden sektorin toimijoiden kanssa. Työryhmä perustettiin maaliskuussa 2016 ja se on luonteva osa VYR:n toimintaa, joka tähtää koko viljaketjun toimintaedellytysten kehittämiseen.
Viljelijätyöryhmä pyrkii erityisesti löytämään uusia tapoja ja keinoja viljaketjun kehittämiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Samalla työryhmäläiset saavat lisätietoa oman tilansa kannattavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Työtä tehdään yhdessä VYR:n muun jäsenistön kanssa, joka koostuu viljaketjun toimijoista aina panossektorista jatkojalostajiin saakka.
Viljelijätyöryhmä tuo arvokkaan lisän VYR:n toimintaan ja mahdollistaa entistä paremmin viljelijöiden näkemysten, kehitysehdotusten ja uusien ajatuksien huomioimisen. Työryhmän lisäksi VYR:ssä on myös neljä muuta työryhmäkokoonpanoa (viljamarkkina-, luomu-, turvallisuus- ja viljelynkehittämistyöryhmät), jotka koostuvat VYR:n jäsenistön asiantuntijoista.
Viljelijätyöryhmässä tavoitellaan avoimen keskustelun avulla oman viljelytoiminnan kehittämistä ja työryhmän jäsenet jakavat myös julkisuudessa omia kokemuksiaan sekä hyväksi havaitsemiaan toimintatapoja. Viljelijätyöryhmän toimintaa kannattaa seurata VYR:n kotisivuilla Uutisia-palstan kautta. www.vyr.fi