UUTISIA VILJAKETJUSTA

Viljapörssit hintojen suojausvälineenä

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 25.4.2016

Maailman viljamarkkinat ovat kasvavan kysynnän ja voimakkaiden sääilmiöiden johdosta muuttuneet herkemmiksi tarjonnan vaihtelulle. Hintariskeiltä suojautuminen futuureilla ja optioilla on olennainen osa viljaketjun toimintaa.

Viljapörssin toimintaperiaatteet

Viljapörsseissä käydään kaikille osapuolille avoimesti ja läpinäkyvästi kauppaa mm. standardimuotoisilla futuuri- tai optiosopimuksilla, joita meklareiden välityksellä voi ostaa ja myydä. Tällainen johdannaiskauppa koskee velvollisuutta (futuuri) tai oikeutta (optio) tehdä kauppaa jollakin kohde-etuudella (esim. vilja tai rapsi) myöhempänä ajankohtana.

Pörssikauppa ja kaupankäynti viljalla fyysisillä eli reaalimarkkinoilla ovat kytköksissä toisiinsa ainakin siinä tapauksessa, että johdannaiskaupan tekijänä on viljelijä, viljakauppias, mylly tai vastaava vilja-alan ammattilainen. Tällöin pörssissä tehtävän kaupan tarkoituksena on suojautuminen markkinariskeiltä eli reaalimarkkinoiden epäedullisilta hintaheilahteluilta.

Valtaosa viljapörssien kaupankäynnistä perustuu kuitenkin erityyppisten rahastojen ja toimijoiden tekemiin spekulatiivisiin sijoituksiin ja niiden tuotto-odotuksiin, jolloin kiinnostuksen kohteena ei ole varsinaisesti käydä fyysistä kauppaa sopimuksen kohteena olevalla viljalla. Spekulatiivinen kauppa tuo pörssiin sellaisen tehtyjen kauppojen riittävän lukumäärän (likviditeetin), että pörssiä voidaan pitää luotettavana hintojen määrittäjänä. Kun pörssi on likvidi, löytyy myytävälle sopimukselle aina ostaja ja päinvastoin.

Jokaisella pörssillä on omat toimintasäännöt. Pienin kauppaerä eli yksi sopimus vastaa yleensä noin yhtä tai kahta rekallista viljaa. Esimerkiksi NYSE Euronext:in yhden myllyvehnä- ja rapsisopimuksen koko on 50 tonnia

Oras

Futuurisuojaus pörssissä

Viljan myyjä suojaa viljaeräänsä ennakoimaltaan markkinahintojen laskulta myymällä pörssissä erää vastaavan määrän futuurisopimuksia. Suojautumisen aikajänne voi olla muutamasta kuukaudesta kolmen vuoteen. Kun myyjä päättää myydä omistamansa viljaerän käteismarkkinoilla, hän samalla myös sulkee pörssissä olevan futuurisopimuksensa tekemällä sille vastakaupan.

Jos kuluneella aikavälillä futuurien hinta on odotusten mukaisesti laskenut, hän ostaa alun perin myymänsä sopimukset halvemmalla takaisin. Tällä hintaerolla eli suojausvoitollaan tuottaja kompensoi viljaeränsä hinnanlaskua käteismarkkinoilla. Mikäli viljan ja futuurien hinnat ovatkin odotuksista poiketen nousseet, futuurikaupasta tulee myyjälle tappiota, kun myydyt futuurisopimukset ostetaan vastakaupassa korkeammalla hinnalla takaisin. Toisaalta kuluneella aikavälillä tapahtunut viljan käteishinnan nousu kompensoi tämän futuurikaupassa syntyneen tappion.

Futuurisopimuksen koko ei saa ylittää sillä suojattua viljamäärää. Käytännön ohjenuorana voi pitää sitä, että futuurisopimuksella tai termiinikaupalla suojataan 20 - 50 % vilja- tai öljykasvisadosta.

Viljan ostaja suojautuu ennakoidulta hintojen nousulta ostamalla futuurisopimuksia enintään ostotarvettaan vastaavan määrän.  Mikäli viljaa hankittaessa käteishinnat ja siten myös futuurihinnat ovat kohonneet, hän tekee pörssissä futuurisopimusten vastakaupan ja myy ne alkuperäistä ostohintaa kalliimmalla pois. Saadulla tuotolla hän voi kompensoida ostamansa viljan korkeampia käteismarkkinahintoja. Mikäli viljan hinta on odotuksista huolimatta laskenut, ostetut futuurit myydään vastakaupassa pois alle alkuperäisen ostohinnan, mutta futuurikaupan menetykset kuittaantuvat käteismarkkinoilta ostettavan viljan edullisemmalla hinnalla.

Basisriski 

Basis kuvaa toimijan kotimarkkinan käteishinnan (ns. spothinta) ja pörssin futuurihinnan välistä eroa. Tämä hintaero ei ole vakio ja se voi vaihdella merkittävästi ilman, että se on etukäteen tiedossa. Hintaeron vaihteluun liittyvää epävarmuutta kutsutaan basisriskiksi. 

Myyjän näkökulmasta basisriski on suuri silloin, kun hintaero on pieni hinnan kiinnitysajankohtana ja se on kasvanut, kun kauppa suljetaan. Kasvanut hintaero huonontaa viljelijän futuurisuojauksesta saama nettohintaa suhteessa kiinnitysajankohdan spothintaan. Suojaustoimi muuttuu vielä epäedulliseksi tilanteessa, jossa futuurihinnat kohoavat, mutta samaan aikaan käteishinnat myyjän kotimarkkinoilla alenevat. Futuurisuojaus toimii parhaiten silloin, kun basis on sama sopimusta tehtäessä ja suljettaessa. Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa ja NYSE Euronextissä sekä basis

Lue lisää aiheesta

Tekstin lähde: Viljakaupan ja sopimusviljelyn opas (VYR)