UUTISIA VILJAKETJUSTA

Huomio kylvösiemeneen ja viljelykiertoon punahomeen riskin pienentämiseksi

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 29.4.2016

Kylvösiemenen kunnostus ja peittaus sekä viljelykierto ovat tärkeitä toimenpiteitä viljan hometoksiinien riskin pienentämiseksi.

Punahometta aiheuttavat Fusarium-sienet säilyvät talven yli kylvösiemenessä ja maassa kasvinjätteissä. Tartuketta eli sienen rihmastoa on kylvösiemenen pinnalla ja kasvijätteissä viime kesän ja syksyn märkien olosuhteiden jälkeen todennäköisesti runsaasti, vaikka hometoksiineja olikin sadossa pelättyä vähemmän. Viime kesänä viileä sää rajoitti toksiinien muodostumista, vaikka hometta oli näkyvästi kasvustoissa.

Peittaus turvaa oraiden alkukehityksen

Punahomeen riskin pienentäminen alkaa kylvösiemenestä. Jos tilan omaa siementä käytetään kevään kylvöihin, on tärkeää siemenerien huolellinen kunnostaminen, itävyystestaus sekä peittaus. Kevyet ja pienet jyvät eivät ole elinvoimaisia. Ne ovat usein myös pahiten taudinaiheuttajien ja homeiden tartuttamia, joten ne on syytä lajitella pois. Peittaus varmistaa siemenen terveyden ja turvaa oraiden alkuunlähdön. Kaikki markkinoilla olevat viljan peittausaineet tehoavat punahomeisiin. Erityisesti kauran siemenen peittaukseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska kauran alttius punahometartuntaan ja kohonneisiin toksiinipitoisuuksiin on viljoistamme suurin.

Oman kylvösiemenen kunto on syytä testata ensi tilassa, jotta varmistetaan sen laatu. Jos oman viljasadon laatu arveluttaa, turvallisinta on hankkia kylvöihin uusi, sertifioitu ja peitattu siemen.

Viljelykierto ja lajikevalinta huomioon

Kun viljaa kylvetään viljan perään samalle lohkolle, pääsevät olkijätteessä säilyvät punahomeet leviämään kasvaviin oraisiin jo varhain kasvukaudella. Hyvä viljelykierto vähentää siten merkittävästi punahomeen tartuntariskiä. Samalla myös muidenkin kasvijätteissä säilyvien taudinaiheuttajien riski pienenee. Lehtilaikkutautien hallinnassa jo viljalajin vaihto vähentää merkittävästi tautiriskiä, mutta punahomeen hallinnassa ei viljalajin vaihtaminen riitä, koska punahome pystyy tartuttamaan kaikkia viljoja. 

Viljelyn suunnittelussa kannattaa miettiä pellon käyttö ja kasvilaji- tai lajikevalinta niin, etteivät kasvit valmistu korjuukuntoon yhtä aikaa vaan sadonkorjuu voidaan rytmittää sujuvaksi. Tämä vähentää riskiä sadonkorjuun viivästymiseen, mikä on usein syynä lisääntyneisiin hometoksiinipitoisuuksiin. Aikaiset lajikkeet päästään korjaamaan hyvissä olosuhteissa ja niillä voidaan siten varmistaa sadon laatu ja pienentää poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuvaa riskiä. Toisaalta, viljelemällä eri kasvuajan lajikkeita voidaan jakaa myös kukinnan aikaisten sääolosuhteiden riskiä. Jos toisen lajikkeen tähkälle/röyhylletulovaiheeseen ajoittuu punahometartuntaa suosiva kostea ja sateinen sää, voi toisen kasvuajan lajike välttyä näiltä olosuhteilta, jolloin punahomeen riski on paljon pienempi. 

Kukinta-ajan riskin tiedostamisella voidaan varautua kukintavaiheen punahomeen kemiallisen torjuntaan ja toisaalta ennustaa myös sadon lopullista toksiiniriskiä. Sadon käsittelyssä voidaan vielä vaikuttaa toksiiniriskiin kiinnittämällä erityishuomiota sadon korjuun ajankohtaan sekä tehokkaaseen kuivaukseen ja lajitteluun. Kukintahetken määrittelyssä voi hyödyntää tehoisan lämpötilasumman seurantaa. Esimerkiksi kaura kukkii, kun tehoisaa lämpötilasummaa on kertynyt 400-450 astetta kylvöstä.

VYR seuraa kasvukauden aikaista punahomeen riskiä ja tiedottaa asiasta tarpeen mukaan heinä- ja elokuussa. Toimiala valvoo systemaattisen seurannan avulla, että toksiinit eivät pääse elintarvikkeisiin.

Tietoa ja välineitä hometoksiinien hallintaan

Viljan hometoksiinien hallinnan tärkeimmät työkalut on koottu VYR:n ohjeisiin (www.vyr.fi/www/fi/tuotanto_ja_viljelytietoa/viljelyoppaat/). Koko ajan tehdään lisäselvityksiä ja tutkimuksia, joiden avulla haetaan lisäymmärrystä punahomesienen biologiasta ja sitä kautta uusia ratkaisuja hometoksiiniriskien vähentämiseen viljasadossa. Keskeisessä roolissa on ammattitaitoinen viljely ja hometoksiiniriskin pienentäminen jo kasvukauden alkumetreiltä lähtien.

Lisätietoja:

Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi

Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 5326126, veli.hietaniemi a luke.fi

Mirja Kartio, Evira, p. 040 534 5510, mirja.kartio a evira.fi