UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kylvöaikeet 2016 kartoitettu

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 16.3.2016

Kevään kylvöaloja koskevan viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Aiempien vuosien tapaan kyselyn toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

Ohran osalta pieniä muutoksia, kaura-ala nousee

Suomessa eniten viljellyn viljan, ohran, yhteenlaskettu viljelyala olisi kesällä 2016 ennusteen mukaan noin 497 000 hehtaaria eli 3 % pienempi kuin viime vuonna. Mallasohran tuotantoala on aikomusten mukaan pienenemässä noin 2 % verran ja muun ohran puolestaan 3 %.

Eniten laskua ohra-alaan tulee ennusteen mukaan Pohjois-Suomessa, missä kylvöalan arvioidaan putoavan jopa 10 % viime vuodesta. Etelä-Suomessa ennusteen mukaan tuotetaan tänä vuonna ohraa yhtä suurella alalla kuin viimekin vuonna.

Viime aikoina kaura on ollut kovassa nosteessa ja sen kysyntään ollaan ennusteen mukaan tänä vuonna vastaamassa. Kauran viljelyalaan ennustetaan koko maassa 5 % kasvua viime vuodesta, jolloin pinta-ala olisi yhteensä 321 000 hehtaaria. Eniten kylvöpinta-alaa aiotaan kyselyn mukaan kasvattaa Pohjois-Suomessa (+ 11%) ja Etelä-Suomessa (+ 9 %).

Kevätvehnän kylvöala pysyttelee muuttumattomana

Kevätvehnäala olisi kyselyn tulosten perusteella pysyttelemässä viime vuoden tasolla eli noin 207 000 hehtaarissa. Tilastojen mukaan syysvehnää on kylvetty noin 43 000 hehtaaria, ja sen talvehtimisen onnistumisen vaikutus kevätvehnän alaan jää tulevan kevään nähtäväksi.

Vehnän yhteenlaskettu pinta-ala olisi kyselyn mukaan tänä vuonna noin 244 000 hehtaaria, mikä on 2 % vähemmän kuin vuonna 2015. Vaikka Pohjois-Suomessa vehnäalan ennustetaankin tänä vuonna kasvavan (11 %), vähenee se Itä-Suomen alueella jopa 11 % viime vuoteen verrattuna.  Muualla maassa muutokset ovat maltillisempia. 

Rapsia lisää

Viime vuonna öljykasvien tuotantoala kasvoi pitkästä aikaa ja kasvu näyttäisi jatkuvan tänä vuonna ainoastaan rapsilla. Rypsialan ennustetaan kyselyn tulosten perusteella jälleen pienenevän (- 6 %), ollen yhteensä 35 000 hehtaaria. Rapsin suhteen ennuste on positiivisempi ja viljelyalan on ennustettu kasvavan 44 % vuoteen 2015 verrattuna. Kylvöala olisi tuolloin noin 28 000 hehtaaria. 

Rypsin ja rapsin viljelyalojen suhteen on aikaisempina vuosina ennusteiden osuvuus ollut heikompi kuin muilla kasveilla. Arvio viljelyalasta vahvistuu yleensä myöhemmin keväällä varatun ja saatavilla olevan siemenmäärän mukaan.

Kasvanutta kiinnostusta viherlannoitusnurmiin

Kyselyn perusteella tänä kesänä nähdään jopa 27 % enemmän viherlannoitusnurmia kuin viime vuonna, pinta-ala olisi kyselyn tulosten mukaan yhteensä 37 000 hehtaaria. Kesantoalan puolestaan ennustetaan vähenevän 8 %, ollen yhteensä 64 000 hehtaaria. Luonnonhoitopellot pysyttelevät suurin piirtein viime vuoden tasolla (+2 %) 176 000 hehtaarissa. 

Sertifioidun siemenen käyttöaikomuksissa ei suuria muutoksia

Kyselyn tulosten perusteella ei sertifioidun siemenen käyttöön ole tänä vuonna odotettavissa suuria muutoksia, vain kauran viljelyssä käyttöä aiotaan hieman lisätä.  Eniten sertifioitua siementä käytetään rukiilla (57 % kylvöalasta) ja rypsillä (93 % kylvöalasta). 

Kyselyn perusteella tänä vuonna 43 % kauran viljelyalasta käytettäisiin sertifioitua siementä, viime vuoden vastaava lukema oli muutaman prosenttiyksikön matalampi (40 % viljelyalasta). Vehnällä käyttäjien määrä pysyttelee viime vuoden tasolla ja sertifioidun siemenen käyttömäärä olisi 29 % viljelyalasta. Muilla viljoilla sertifioidun siemenen käyttö on pienessä laskussa viime vuoteen verrattuna.

Omaa siementä käytettäessä itävyyden mittaaminen on aiempaa yleisempää, tänä vuonna 78 – 95 % vastaajista ilmoitti mitanneensa itävyyden (viime vuonna vain 61-85 %). Lajittelun suoritti 86 – 96 % vastaajista ja se oli selkeästi käytetyintä myllyvehnän osalta. Vähiten lajiteltiin muun ohran omaa siementä.

Tuhannen siemenen painon mittaa viljalajista riippuen 23-59 % vastaajista. Vähiten tuhannen siemenen painoa mittailtiin kauran osalta ja eniten puolestaan mllasohran. Oman siemenen peittaa 45-81 % omaa siementä käyttävistä vastaajista. Eniten peittauksia tehdään mallasohralle ja vähiten kauralle. 

Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta tehdyn kyselyn perusteella kylvöaloista laskettu ennuste kuvastaa viljelijöiden helmikuun aikaisia suunnitelmia. Verrattaessa ennustetta lopullisiin aloihin tulee ottaa huomioon viljelijöiden päätöksiin vaikuttavat tekijät kyselyajankohdan ja kevättöiden välillä. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla helmikuussa yli 500 viljelijää.