UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kotimaan viljamarkkinakatsaus 2/2016

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 1.3.2016

Kauraa on viety viime markkinointikauden vauhdilla. Helmikuun aikana viljojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa, kertoo VYR:n hintaseuranta. Kotimaan viljasato oli pienin kolmeen vuoteen ja pitkittyneet puinnit vaikuttivat sadon laatutekijöihin.

Kauran vienti viime markkinointikauden vauhdissa

Tullin tilastoista selviää, että marraskuussa Suomesta vientiin lähti ohraa 3 500 tonnia, kauraa 40 000 tonnia ja vehnää 10 000 tonnia. Kauralaivat suuntasivat Etelä-Afrikkaan (22 000 tn) ja Saksaan (14 000 tn), pienempiä eriä vietiin myös Sveitsiin ja Latviaan. Vehnän vienti kohdistui pääosin Iso-Britanniaan (5 400 tn) ja Saksaan (4 000 tn), minne myös suurin osa ohrasta laivattiin. 

Joulukuussa vehnää vietiin 33 000 tn, ohraa 14 500 tn ja kauraa 32 600 tn. Vehnästä suurin osa lähti Alankomaihin (16 500 tn), pienempiä eriä vietiin myös Saksaan ja Portugaliin. Myös ohralaivoja lähti Portugaliin (8 000 tn) ja Alankomaihin (6 000 tn). Kauraa puolestaan vietiin USA:han (9 000 tn), Belgiaan (7 600 tn) ja Saksaan (5 900 tn), pienempiä eriä lähti mm. Kiinaan ja Etelä-Koreaan. 

Markkinointikaudella 2015/16 vehnää on joulukuun loppuun mennessä viety yhteensä 55 900 tn, ohraa 47 000 tn ja kauraa 169 000 tn. 

Vuoden 2016 alusta viikkoon 8 mennessä kauralle on haettu vientitodistuksia 4 400 tonnille, vehnäjauhoille 190 tonnille ja rukiille 63 tonnille.

Vientitodistus tarvitaan, kun viljaa viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Todistusten voimassaolo vaihtelee haettavan tuotteen CN­koodin (tullinimike) mukaan ja sen mukaan onko kyseessä pikalupa vai ei. Voimassaoloaika on joko 60 päivää tai neljä kuukautta (hakemuskuukausi + neljä seuraavaa). Todistukset haetaan Mavilta.

Hinnat laskusuhdanteessa

Kotimaan hintanoteeraukset

VYR:n kotimaan hintaseurannasta käy ilmi, että helmikuun aikana kaikkien viljojen hinnat tippuivat verrattuna tilanteeseen tammikuun lopulla. Myös futuurihintojen kehitys on ollut alamäessä helmikuun aikana. Futuurinoteeraukset ovat hyvin linjassa tämän hetken päivän hintojen kanssa. Poikkeuksena rypsin ja rapsin huhti-toukokuun noteeraus, mikä on tällä hetkellä muutamia euroja päivän hintaa korkeampi.

Luomupuolella sen sijaan hintojen vaihteluväleissä on havaittavissa jopa pientä nousua verrattuna tilanteeseen tammikuun lopulla. Etenkin kauran, mallasohran ja myllyvehnän sekä rypsin ja rapsin hinnat ovat nousseet tammikuun lopulta. Hintakehitys futuurinoteerausten puolella on vastaavasti kehittynyt positiiviseen suuntaan.  

Luomuviljojen ostajien lukumäärä on melko vähäinen, joten niille ei ole laskettu keskiarvoa.


Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa ja NYSE Euronextissä

Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa oli tammikuun viimeisellä viikolla (vko 4) 155 e/tn. Leipävehnän hintanoteeraus NYSE Euronextissä (Matif) oli samalla viikolla 164,5 e/tn (hinta torstaina pörssin sulkeutuessa). Hintojen erotus eli Basis oli näin ollen 9,5.

Viime viikolla (vko 7) leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa oli 144,33 e/tn ja pörssinoteeraus saman viikon torstaina 152,75. Basis oli siten tasolla 8,42. 

Katso kuvaaja: Leipävehnän hinta Naantalissa ja NYSE Euronextissä sekä Basis

Tuottajahinnat kääntyivät nousuun

Luonnonvarakeskuksen tilastojen perusteella viljojen tuottajahinnat kääntyivät nousuun vuoden 2015 aikana, viljalajista riippuen hieman eri aikaan vuodesta. Keskimäärin vuonna 2015 maksettiin tuottajille peruslaatuisesta leipävehnästä 167 euroa ja rehuvehnästä 138 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuvehnän hinta kolme prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014.

Mallasohran keskimääräinen perushinta oli 159 ja rehuohran 137 euroa tonnilta. Mallasohran hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuohran hinta kolme prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.  Kauran keskimääräinen hinta oli viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi (133 euroa). Rukiin keskimääräinen tuottajahinta jatkoi laskuaan loppuvuoteen, mutta alkoi sitten nousta. Rukiin tuottajahinta oli keskimäärin 175 euroa tuhannelta kilolta, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta alhaisempi. Lähde: Luken tiedote 25.2.2016

Viljasadon laatu 2015

Leipä- ja rehuviljan yleistä kuntoa kuvaava hehtopaino oli kaikilla viljalajeilla korkea, mutta valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Myöhään jatkuneet puinnit laskivat kevätvehnän sakolukua merkittävästi heikentäen leivontalaatua matalan valkuaisen lisäksi.  Rehuviljasadon valkuaispitoisuus jäi alle viiden vuoden keskiarvon. 

Syksyn 992 miljoonan kilon vehnäsadosta vain alle viidennes eli 174 miljoonaa kiloa oli hehtopainoltaan vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Määrällisesti vähemmän leivontalaatuista vehnää oli viimeksi seitsemän vuotta sitten. Sadosta kevätvehnää oli 783 ja syysvehnää 209 miljoonaa kiloa.

Lue koko uutinen: Viljasadon laatu 2015

Vuoden 2015 viljasato oli pienin kolmeen vuoteen

Luonnonvarakesksen tilastot kertovat, että viljasato oli jopa 10 % edellisvuotta pienempi. Pääosin vähennys johtuu pienentyneestä kylvöalasta ja ennätyssuuresta tuoreviljana korjatusta vilja-alasta.

Ohrasato (1, 57 milj. tn) väheni eniten, lähes 300 000 tonnia, eli 15 % edellisvuoteen verrattuna. Kaurasato (980 000 tn) väheni 6 % eli 60 000 tn. Viime vuonna noin kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana. 

Syysviljoista saatiin viime vuonna ennätyssadot huippuhyvien hehtaarisatojen myötä, tosin syysviljasadon osuus alle kymmenesosa koko viljasadosta. Ruissato, 108 000 tn, takaa ensimmäistä kertaa 15 vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden. 

Luomuviljojen kokonaissato (83 000 tn) on viidenneksen pienempi kuin vuonna 2014 ja edustaa 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta.

Suhteellisesti eniten viljoista viljellään luonnonmukaisena ruista, vuoden 2015 ruissadosta noin kahdeksan prosenttia(hieman yli 5 000 tn) oli luomua. Luomuviljoista määrällisesti eniten tuotettiin kauraa eli noin 45 000 tn. Myös herneellä, härkäpavulla sekä nurmi- ja seosviljarehuilla luomutuotannon osuus oli muita kasveja suurempi, noin 10–20 prosenttia. 

Lue koko uutinen: Vuoden 2015 viljasato pienin kolmeen vuoteen