UUTISIA VILJAKETJUSTA

Vuoden 2015 viljasato pienin kolmeen vuoteen

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 26.2.2016

Luonnonvarakesksen tilastot kertovat, että viljasato oli jopa 10 % edellisvuotta pienempi. Pääosin vähennys johtuu pienentyneestä kylvöalasta ja ennätyssuuresta tuoreviljana korjatusta vilja-alasta.

Ohrasato pieneni eniten

Ohrasato (1, 57 milj. tn) väheni eniten, lähes 300 000 tonnia, eli 15 % edellisvuoteen verrattuna. Kaurasato (980 000 tn) väheni 6 % eli 60 000 tn. Viime vuonna noin kymmenesosa koko vilja-alasta korjattiin tuoreviljana. 

Syysviljoista saatiin viime vuonna ennätyssadot huippuhyvien hehtaarisatojen myötä, tosin syysviljasadon osuus alle kymmenesosa koko viljasadosta. Ruissato, 108 000 tn, takaa ensimmäistä kertaa 15 vuoteen kotimaisen leipärukiin riittävyyden. Syysrypsista ja –rapsista tilastoitiin nyt ensimmäistä kertaa hehtaarisato, lähes 3 tn/ha, eli reilusti korkeampi kuin kevätkylvöisillä öljykasveilla.

Sekä herneen (25 000 tn) että härkäpavun (27 000 tn) sato nousi edellisvuodesta peräti 25–75 prosenttia. Satomäärien nousua siivitti hernealan kaksinkertaistuminen ja härkäpapualan kasvu yli 50 prosentilla. Molempien valkuaiskasvien viljelyala kasvoi sokerijuurikkaan tasolle eli yli 10 000 hehtaariin. 

Viljaa riittää vientiin

Luken mukaan 3,7 milj. tonnin sadosta riittää 3,2 milj. tonnin kulutuksella vielä 500 000 tonnia vientiin. Suomeen on viime vuosikymmeninä tuotu viljoista merkittävästi vain ruista, jonka tuotanto on kattanut kotimaisen kulutuksen ani harvoin. Viime syksy oli poikkeus, sillä ruissato, noin 108 000 tonnia, kattaa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen kotimaisen tarpeen.

Reilusti yli puolet viljasta eli noin 2,3 milj. tonnia käytetään maatiloilla pääosin kotieläinten rehuksi. Loput viljasadosta eli arviolta 1,4 milj. tonnia jää muuhun käyttöön – kotimaan ruoka- ja juomateollisuuteen sekä vientimarkkinoille.

Luomutuotanto edelleen vain muutamia prosentteja

Luomuviljojen kokonaissato (83 000 tn) on viidenneksen pienempi kuin vuonna 2014 ja edustaa 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta.

Suhteellisesti eniten viljoista viljellään luonnonmukaisena ruista, vuoden 2015 ruissadosta noin kahdeksan prosenttia(hieman yli 5 000 tn) oli luomua. Luomuviljoista määrällisesti eniten tuotettiin kauraa eli noin 45 000 tn. Myös herneellä, härkäpavulla sekä nurmi- ja seosviljarehuilla luomutuotannon osuus oli muita kasveja suurempi, noin 10–20 prosenttia. 

Vehnää reilusti – laadussa toivomisen varaa

Lähes miljoonan tonnin vehnäsato oli vuonna 2015 määrällisesti hyvä ja lähes satavuotisen tilastointihistorian toiseksi suurin. Vehnän leivontalaatu jäi kuitenkin heikoksi, sillä vain noin 18 prosenttia sadosta ylittää leivontalaatukriteerit. Määrällisesti vähemmän leivontalaatuista vehnää oli viimeksi seitsemän vuotta sitten.

Viljan tuottajahintojen lasku pysähtyi

Viljojen tuottajahinnat kääntyivät nousuun vuoden 2015 aikana, viljalajista riippuen hieman eri aikaan vuodesta. Keskimäärin vuonna 2015 maksettiin tuottajille peruslaatuisesta leipävehnästä 167 euroa ja rehuvehnästä 138 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuvehnän hinta kolme prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014.

Mallasohran keskimääräinen perushinta oli 159 ja rehuohran 137 euroa tonnilta. Mallasohran hinta oli edellisvuoden tasolla ja rehuohran hinta kolme prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.  Kauran keskimääräinen hinta oli viisi prosenttia edellisvuotta korkeampi (133 euroa). Rukiin keskimääräinen tuottajahinta jatkoi laskuaan loppuvuoteen, mutta alkoi sitten nousta. Rukiin tuottajahinta oli keskimäärin 175 euroa tuhannelta kilolta, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta alhaisempi.

Tekstin lähde: Luken tiedote 24.2.2016  

Tekstin lähde: Luken tiedote 25.2.2016