UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kotimaan viljamarkkinakatsaus: 1/2016

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 29.1.2016

Markkinointikausi 2015/16 alkoi kotimaassa hieman viime vuotta hiljaisemmissa tunnelmissa viennin osalta. VYR:n kotimaan hintaseurannan perusteella hintanoteeraukset tipahtivat tammikuussa vehnällä ja ohralla.

Huom. Kuvaajia klikkaamalla ne aukeavat suurempina uudelle välilehdelle

Vienti käynnistyi viime vuotta hitaammin

Markkinointikausi 2015/16 alkoi kotimaassa hieman viime vuotta hiljaisemmissa tunnelmissa viennin osalta. Tullin ulkomaankauppatilast ot paljastavat, että ohralaivat pysyttelivät satamassa lokakuussa, vehnän laivaukset sen sijaan päästiin hiljaisen kesän jälkeen aloittamaan.

Ensimmäiset laivat lähtivät Saksaan (9 000 tn) ja Iso-Britanniaan (4 000 tn). Kauraa puolestaan on viety lähes viime vuoden tahdissa lokakuun loppuun mennessä. Suurin kauralasti lähti Saksaan (17 000 tn), pienempiä eriä lähetettiin mm. Belgiaan ja Alankomaihin.

VYR:n laatiman viljatasearvion mukaan tällä satokaudella kauraa vietäisiin 230 000 tn, vehnää 346 000 tn ja ohraa 150 000 tn. Viljatasearvion voi katsoa täältä: Viljatasearvio 2015/16

  • Tulli julkaisee marraskuun vienti- ja tuontitilastot tänään. Tuoreimmat tiedot voi tarkistaa ensi viikolla VYR:n kotisivujen Viikkokatsauksesta.
Viljojen vienti ja tuonti satokausittain

Lokakuun jälkeen vientitodistuksia on viikkoon 3 mennessä haettu vehnäjauhoille (264 tn), kauralle (15 000 tn) ja rukiille (63 tn). Nämä eivät vielä näy Tullin tilastoissa. 

Tuontitodistuksia haettiin vuonna 2015 yhteensä 215 000 tonnille, mikä jakaantui melko tasaisesti ohralle (66 000 tn), vehnälle (66 000 tn) ja kauralle (81 000 tn). Ainoastaan vehnälle haettiin aiempaa vuotta enemmän vientitodistuksia. 

Vientitodistus tarvitaan, kun viljaa viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Todistusten voimassaolo vaihtelee haettavan tuotteen CN koodin (tullinimike) mukaan ja sen mukaan onko kyseessä pikalupa vai ei. Voimassaoloaika on joko 60 päivää tai neljä kuukautta (hakemuskuukausi + neljä seuraavaa). Todistukset haetaan Mavilta. 

Katso myös kuvaaja: Viljojen vienti satokausina 2013/14 - 2015/16

Hintakehitys

Kotimaan hintanoteeraukset

Katso myös kuvaajat: 

VYR:n kotimaan hintaseurannan perusteella hintanoteeraukset tipahtivat tammikuussa eniten leipävehnällä (-9 €/tn) ja mallasohralla (-7 €/tn). Myös rehuvehnän (-4 €/tn) ja ohran (-3 €/tn) hinnat tulivat alas joulukuun vertailuhetkestä. Termiinihintojen hintakehitys on mukaillut ostohintoja melko täsmällisesti.

Luomuviljojen ostajien lukumäärä on melko vähäinen, joten niille ei ole laskettu keskiarvoa. Ostohintojen vaihteluvälien kehityksen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että luomupuolella hintakehitys on ollut tammikuussa tavanomaisesti tuotettuihin viljoihin verrattuna hieman maltillisempaa.


Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa laski viikolla 3 tasolle 158,67 e/tn. Hintataso lähentelee nyt leipävehnän pörssinoteerausta (Matif), joka viikolla 3 oli 164 e/tn (hinta torstaina pörssin sulkeutuessa). Hintojen erotus eli Basis oli näin ollen 5,33. Vielä viime vuoden puolella (viikko 53) Basis oli tasolla 10,50. 

Basis kuvaa toimijan kotimarkkinan käteishinnan (ns. spothinta) ja pörssin futuurihinnan välistä eroa. Tämä hintaero ei ole vakio ja se voi vaihdella merkittävästi ilman, että se on etukäteen tiedossa.

Hintaeron vaihteluun liittyvää epävarmuutta kutsutaan basisriskiksi.
Basisriski on suuri myyjän näkökulmasta silloin, kun hintaero on pieni hinnan kiinnitysajankohtana ja se on kasvanut, kun kauppa suljetaan. Kasvanut hintaero huonontaa viljelijän futuurisuojauksesta saama nettohintaa suhteessa kiinnitysajankohdan spothintaan.

Suojaustoimi muuttuu vielä epäedulliseksi tilanteessa, jossa futuurihinnat kohoavat, mutta samaan aikaan käteishinnat myyjän kotimarkkinoilla alenevat.