UUTISIA VILJAKETJUSTA

Viljantuotanto taas tappiollista

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 15.12.2015

Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljy- ja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien pohjalta lasketuista ennakkotuloksista vuodelle 2015.

Viljan tuotanto tekee kolmatta vuotta peräkkäin tappiollisen tuloksen

Tulos on tappiollinen, jos viljan satotaso on korkeintaan valtakunnallisten keskisatojen mukainen, noin 4 000 kiloa hehtaarilta. Heikon tuloksen taustalla on viljan hintakehitys, joka on viimeisen 2–3 vuoden ajan ollut laskusuuntainen samalla, kun viljelyn kustannukset ovat kuitenkin säilyneet korkealla tasolla. Satojen tulisi olla 5 000–6 000 kiloa hehtaarilta, jotta viljely saadaan kannattavaksi näillä hinta- ja kustannussuhteilla.

Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljy- ja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien pohjalta lasketuista ennakkotuloksista vuodelle 2015. Kasvikohtaiset kannattavuustulokset tarkentuvat alkuvuodesta, kun tilakohtaiset laskelmat toteutuneista tuotoista ja kustannuksista valmistuvat ProAgrian ViljelyKasvu -ryhmissä.

Ruis, rapsi, härkäpapu ja kumina tuottivat parhaiten

Viljelykasvien sato saattoi yllättää positiivisesti tai toisena ääripäänä epäonnistua täydellisesti viime kesän poikkeuksellisena kasvukautena.  Ennakkotulokset osoittavat, että tämän hetken viljan markkinahinta ei kata viljelystä aiheutuneita kustannuksia. Keskimäärin viljat tekevät näillä hinta- ja kustannussuhteilla tappiota noin 250 euroa ja öljykasvit ja härkäpapu 145 euroa hehtaarilta. Ainoastaan kuminan tulos 239 euroa hehtaarilta, on selvästi positiivinen. Kuminan noussut maailmanmarkkinahinta ja viime kesän kuminalle hyvät kasvuolot ja pieni tuhoojapaine tukevat kuminan hyvää tulosta.

Viljoista ruis tekee parhainta tulosta, mutta se edellyttää viime vuoden sopimushinnan, 200 euroa tonnilta toteutumista. Plussan puolelle rukiin viljelyssä päästään 4 300 kilon hehtaarisadoilla. Rehuviljat sen sijaan tekevät viljoista heikointa tulosta ja niillä tappio voi kasvaa yli 300 euroon hehtaarilta. Kevätrapsi tekee rypsiä paremman tuloksen ja se johtuu rapsin noin 500 kiloa rypsiä paremmasta sadosta hehtaarilta.

Viljelykiertojen monipuolistamisella tasataan viljelyn riskejä

Tulokset osoittavat, että pelkkiin kevätviljoihin tai rehuviljoihin pohjautuva viljelystrategia sisältää tämän hetken markkinatilanteessa paljon riskejä. ”Viljelyn monipuolistamisella, jossa viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja, tasataan sato- ja hintariskejä. Öljy- ja palkokasvien sekä erikoiskasvien, kuten kuminan kannattavuus on nykyisillä sato- ja hintatasoilla viljoja parempi,” toteaa palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien tulosten mukaan parhaan neljänneksen tuloksen taustalla vaikuttavat keskiarvosatoja parempi sadon määrä ja muita pienemmät kiinteät kustannukset. Jos tuotantokustannukset ovat korkeat eikä niiden alentamiseen ole mahdollisuuksia, tarvitaan lisää kiloja jakamaan kustannuksia. Satotasojen on noustava, jos halutaan säilyttää nykyinen kiinteiden kustannusten taso. Katseet suunnattava kiinteiden kustannusten karsimiseen tavalla tai toisella, jos satotasojen nosto ei onnistu.

Lisätietoja:
Sari Peltonen, palveluryhmäpäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto, 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi
www.proagria.fi/kasvi
Tekstin lähde: ProAgrian tiedote 14.12.