UUTISIA VILJAKETJUSTA

Öljykasvisektorilla tapahtuu

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 2.12.2015

Poikkeuslupa neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön, Tukes tiedottaa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut poikkeusluvan käyttää Elado FS 480- ja Cruise OSR -valmisteita öljykasvien siementen peittaukseen. Lupa koskee keväällä 2016 kylvettäviä siemeniä. Valmisteiden tehoaineet ovat neonikotinoideja, joiden käytön Euroopan komissio on väliaikaisesti kieltänyt mehiläisille mahdollisesti haitallisina. Kevätöljykasvien kirppojen torjuntaan ei ole vieläkään käytettävissä korvaavia peittausaineita tai muita tehokkaita keinoja.

EU:n jäsenmaat saavat myöntää valmisteiden käyttöön hätälupia enintään 120 vuorokaudeksi, jos torjunta ei ole hallittavissa muilla kohtuullisilla keinoilla.

Suomessa pääosa öljykasviviljelystä perustuu pohjoisten olojemme vuoksi kevätkylvöisiin lajikkeisiin. Kevätöljykasvit ovat syksyllä kylvettäviä lajikkeita alttiimpia kirppatuhoille, ja pahimmillaan ilman peittausta vain pieni osa siemenistä kehittyy taimiasteelle.  Öljykasvien viljely ilman peittausta lisää kasvinsuojeluaineruiskutuksia kylvön jälkeen, eivätkä ne kuitenkaan pelasta jo vaurioitunutta taimikasvustoa. Lisäksi peittauskäsittelyä korvaavat synteettiset pyretroidit ovat erittäin myrkyllisiä pölyttäjille, muille niveljalkaisille ja vesieliöille.

Neonikotinoidien haitallisuuden arviointia jatketaan

Neonikotinoidien käyttörajoitusten taustalla on epäily siitä, että ne ovat haitallisia mehiläisille. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on vuodesta 2013 kerännyt tutkimustuloksia aiheesta. Kun EFSA on arvioinut tutkimukset, komissio tarkastelee rajoitusta uudelleen. EFSA ei ole antanut tarkkaa arviota aikataulusta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (nykyisin Luonnonvarakeskus Luke) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käynnistivät vuonna 2013 kaksivuotisen hankkeen, jossa tutkitaan öljykasvien peittauksessa ja ruiskutuksessa käytettävien neonikotinoidivalmisteiden vaikutuksia mehiläisiin. Syyskuussa 2014 julkaistun väliraportin mukaan pölyttävät hyönteiset altistuvat lähellä riskirajoja oleville pitoisuuksille. Neonikotinoideilla ei kuitenkaan havaittu vaikutuksia mehiläisyhdyskuntien talvehtimiseen. Hankkeen loppuraportti julkaistaan joulukuussa 2015.

Taustaa käyttökiellon takana

Euroopan komissio kielsi keväällä 2013 neonikotinoideihin kuuluvia imidaklopridia, tiametoksaamia ja klotianidiinia sisältävien valmisteiden ja niillä käsiteltyjen siementen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäiltiin aiheuttavan mehiläiskuolemia. Viljelykasveista mm. rypsi ja rapsi katsotaan mehiläisiä houkutteleviksi.

Suomen mehiläishoitajien liitto (SML ry) on käsitellyt asiaa eikä vastusta poikkeuslupaa edellyttäen, että kylvö tehdään muilla kuin pneumaattisilla kylvökoneilla. Huoltovarmuuskeskus on toimittanut Tukesille kannanoton, jossa todetaan rypsiöljyllä ja valkuaisrouheella olevan keskeinen osuus elintarvikehuollon ja rehuteollisuuden raaka-aineina. Näiden huoltovarmuus korostuu erityisesti poikkeusoloissa.

Rypsin ja rapsin viljelyala kasvoi tänä vuonna

Luken ennakkosatotilastosta (26.11.) käy ilmi, että sekä rypsiä että rapsia viljeltiin tänä vuonna viime vuotta enemmän. Rypsin pinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla, ollen yhteensä 36 800 hehtaaria. Rapsia puolestaan viljeltiin yhteensä 19 300 hehtaarilla, mikä on noin 4 600 hehtaaria viime vuotta enemmän.

Tänä vuonna rypsin keskisato asettui tasolle 1 300 kg/ha, mikä on viimeisen 10 vuoden keskiarvon tasoa (1 310 kg/ha) ja selvästi viime vuotta parempi (2014: 1 170 kg/ha). Rapsin keskisato puolestaan hieman pieneni viime vuodesta, ollen tänä vuonna 1 830 kg/ha (2014: 1 970 kg/ha). Tämän vuoden rapsin keskisato on kuitenkin viimeisen 10 vuoden keskiarvoon (1 660 kg/ha) nähden paremmalla tasolla.

Kasvaneiden viljelypinta-alojen ja hyvien keskisatojen ansiosta rypsin kokonaissato kasvoi viime vuoteen verrattuna jopa 44 prosenttia, ollen yhteensä 47 800 tonnia. Rapsia sen sijaan tuotettiin tänä vuonna yhteensä 35 300 tonnia, mikä on noin 22 prosenttia viime vuotta enemmän.

Kotimaassa rypsin ja rapsin hinnat lähtivät marraskuussa laskuun. VYR:n hintaseurannan mukaan lokakuun viimeisellä viikolla (vko 44) hinta Kirkkonummelle toimitettuna oli 367 euroa/tonni, kun taas kuukautta myöhemmin marras-joulukuun vaihteessa (vko 49) oli hinta asettunut tasolle 357 euroa/tonni.

Rypsin ja rapsin hintoja verrattaessa viljan hintojen kehitykseen, on kotimaassa leipävehnän hinta ollut marraskuussa vahvistumaan päin. Lokakuun lopussa leipävehnän hinta (Raisio) oli 166 euroa/tonni, kun taas marraskuun viimeisellä viikolla (vko 48) leipävehnän hintanoteeraus oli noussut tasolle 170 euroa/tonni. Rehuvehnän hinta (Raisio) pysyi tasaisena läpi marraskuun tasolla 134 euroa/tonni, mihin hinta nousi lokakuun puolivälissä.

Rapsin lähimmän futuurin hintanoteeraus Pariisin pörssissä (Matif) on liikkunut marraskuussa välillä 372 – 386 euroa/tonni. Alhaisimmillaan hintanoteeraus käväisi marraskuun puolessa välissä ja kuun viimeisenä päivänä se oli asettunut tasolle 384 euroa/tonni. 

Hintoja vahvisti marraskuun lopulla ennusteet Ukrainan heikoista vuoden 2016 rapsin satonäkymistä. Hintoja tukivat myös arviot siitä, ettei EU:n rapsintuotanto kasvaisikaan ensi kaudella tämän vuoden alhaiselta tasolta. Komission arvion mukaan EU:ssa tuotettiin rapsia tänä vuonna 21,3 milj. tonnia, kun kaudella 2014/15 tuotantoa oli vielä 24,3 milj. tonnia. 

Rapsin hintanoteeraus NYSE Euronext

Tekstin lähde: