UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kasvukausi 2015 koetteli

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 9.12.2015

Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti loka-marraskuun vaihteessa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa kyselyn, jossa kartoitettiin viljasadon määrän lisäksi mm. sadon myyntiaikomuksia, sopimusviljelyn yleisyyttä, kylvöaikomuksia ja kannattavuutta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla yhteensä 554 viljelijää aikavälillä 23.10.–9.11.2015.

Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti loka-marraskuun vaihteessa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa kyselyn, jossa kartoitettiin viljasadon määrän lisäksi mm. sadon myyntiaikomuksia, sopimusviljelyn yleisyyttä, kylvöaikomuksia ja kannattavuutta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla yhteensä 554 viljelijää aikavälillä 23.10.–9.11.2015.  


Takana vaikea ja vaihteleva kasvukausi

Kasvukausi 2015 oli olosuhteiltaan hyvin haasteellinen. Ensimmäiset kylvöt saatiin tehtyä jo hyvissä ajoin huhtikuun puolella, mutta kaiken kaikkiaan kylvökausi venyi sateiden ja peltojen märkyyden vuoksi vielä pitkälle kesäkuun puolelle. Keväällä arvioitiin Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa kylvöjen olevan viikon myöhässä tavanomaisesta aikataulusta, muualla Suomessa viivettä arvioitiin olevan kahdesta kolmeen viikkoon.
Kylvöjen myöhästymisestä johtuen viljelijät joutuivat muuttamaan suunnitelmiaan jonkin verran ja ainakin myöhäisiä palkokasveja sekä vehnä- ja kauralajikkeita korvattiin aikaisemmilla vaihtoehdoilla kuten ohralla ja rypsillä. 
  
Alkukesän sää jatkui kylmänä ja sateisena eikä vielä heinäkuussakaan hellepäiviä kuulunut. Elokuussa säät alkoivat lämmetä, mutta kiirettä ei puimaan vielä ollut. Sadonkorjuuta päästiinkin aloittelemaan tänä vuonna useita viikkoja tavanomaisesta aikataulusta myöhässä ja sesonki jatkui vielä pitkälle lokakuun puolelle.

Kuvissa keskilämpötila ja sademäärä prosentteina vertailukaudesta 1981-2010 toukokuussa 2015. Kuvat: Ilmatieteenlaitos

kasvukausi kartta

Sadonkorjuuta paljolti pelasti loppukesän ja alkusyksyn lämmin ja tuulinen sää. Vaikka ei satovahingoilta täysin säästytty, jäi peltoihin kuitenkin korjaamatonta alaa vähemmän kuin kesällä ehkä oletettiin.
Vaikeuksista huolimatta viljan laatu vaikuttaisi tänä vuonna olevan kuitenkin hyvä. Selväksi ongelmaksi on noussut kevätvehnän valkuaispitoisuus ja viimeisenä puitujen erien alentunut sakoluku. Sen sijaan hehtolitrapainot ovat olleet kaikilla viljoilla hyvällä tasolla. Lisää sadon laadusta on luettavissa Eviran kotisivuilta (linkki jutun lopussa). 

Miten sato jakautui alueellisesti?

Viljantuotannon alueellista jakaumaa on pyritty hahmottamaan oheisen kartan avulla. Kartalle on laskettu ohran, kauran, vehnän ja rukiin kokonaissadot alueittain. Tulokset on otettu VYR satokyselyn tuloksista ja laskelmat eivät sisällä seosviljaa. 


Koko maan sadosta Etelä- ja Lounais-Suomen alueella tuotettiin 65 %. Kolmanneksi suurin tuotantoalue on Pohjanmaa (20 %), joka käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueet. 


Etenkin vehnän tuotannossa Etelä- ja Lounais-Suomen alueiden sato käsitti valtaosan koko maan tuotannosta (85 %). Ruissadosta noin 70 % tuotettiin tällä alueella samoin kuin öljykasveistakin. 

kartta sato


Mikä onnistui ja mikä epäonnistui kasvukaudella 2015?

VYR kyselyn avoimissa vastauksissa viljelijöiltä kysyttiin mikä onnistui hyvin ja mikä meni huonosti. Tänä vuonna viljelijöiden vastauksista on havaittavissa suuri alueellinen ja jopa lohkokohtainen vaihtelu sääolosuhteissa ja siten myös sadon onnistumisessa.

”Mikä onnistui” kohdassa vastaajat olivat tyytyväisiä mm. loppukesän säihin, rukiin viljelyyn ja viljojen hehtolitrapainoihin. Eniten vastauksissa toistui se, että joiltakin lohkoilta oli tänä vuonna saatu paras sato kuin koskaan aiemmin. Useimmin toistui myös ajatus siitä, että kaikki oli tänä vuonna onnistunut. 

”Mikä meni huonosti”?  -kohta sisälsi paljolti samoja vastauksia kuin osio ”mikä onnistui”. Tyytymättömyyttä aiheuttivat mm. rypsi, hintapolitiikka ja oma aktiivisuus sadonkorjuuaikana. Eniten vastauksissa toistui maininnat huonoista sääolosuhteista; vaikkakin osa vastaajista korosti runsaita sateita ja osa puolestaan liikaa kuivuutta. Esille nousi vahvasti myös kokemus siitä, ettei mikään ollut onnistunut. 


VYR:n teettämässä viljelijäkyselyssä selvitettiin kotimaan vilja- ja öljykasvisadon määrää. Tulokset julkaistaan uutisjuttuina VYR:n kotisivuilla. Ensimmäinen uutinen käsitteli viljanviljelyn kannattavuutta ja toinen kotimaan viljasatoarviota.

Luonnonvarakeskus Luke julkaisi 26. marraskuuta satotilastosta, minkä satomäärien laskemiseen on käytetty Luken maatiloilta keräämiä satotietoja. Tilasto julkaistaan lopullisena 25.2.