UUTISIA VILJAKETJUSTA

Hehtolitrapainot korkeita, valkuainen alhaalla

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 8.12.2015

Leipä- ja rehuviljan yleistä kuntoa kuvaava hehtopaino oli kaikilla viljalajeille korkea, mutta valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi.

Myöhään jatkuneet puinnit laskivat kevätvehnän sakolukua merkittävästi heikentäen leivontalaatua matalan valkuaisen lisäksi.  Rukiin laatu vastaa teollisuuden tarpeita, kertoo Eviran ennakkotieto viljasadon laadusta 2015.

Kevätvehnän ongelmana valkuainen ja sakoluku

Erityisesti syysvehnästä korjattiin tänä syksynä korkeita hehtaarisatoja, mutta laatu jäi heikoksi. Syksyn 995 miljoonan kilon vehnäsadosta 158 miljoonaa kiloa oli hehtopainolta vähintään 78 kiloa, sakoluvultaan vähintään 180 ja valkuaispitoisuudeltaan vähintään 12,5 prosenttia. Sadosta kevätvehnää oli 785 ja syysvehnää 210 miljoonaa kiloa.

Vehnäsadon laatua heikentää matala valkuaispitoisuus. Kevätvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus on 12,0 prosenttia ja se oli viiden vuoden keskiarvoa matalampi. Syysvehnän keskimääräinen valkuaispitoisuus ei ole jäänyt alle 11 prosentin 20 vuoden seuranjakson aikana.

Valkuaispitoisuuden lisäksi kevätvehnän laatua heikentää sakoluku. Pitkälle venyneet puinnit laskivat kevätvehnän sakolukua. Syyskuun puoleen väliin mennessä puitujen näytteiden keskimääräinen sakoluku oli 302, kun se syyskuun viimeisellä viikolla puiduilla näytteillä oli enää 198. Noin 35 prosenttia näytteistä oli sakoluvultaan alle 180. Syysvehnän keskimääräinen sakoluku (317) säilyi korkeana.

Rukiista suuri sato

Rukiin 109 miljoonan kilon sadosta 92 prosenttia oli hehtolitrapainoltaan yli 71 kiloa ja sakoluvultaan yli 120. Rukiin keskimääräinen hehtopaino (77,2 kiloa) oli korkea ja 12 prosenttia näytteistä oli sakoluvultaan alle 120.

Kauran ja ohran hehtopainot korkeita

Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino 57,7 kiloa oli yli kaksi kiloa korkeampi kuin viime vuonna. Kaurasadosta 99 prosenttia eli 980 miljoonaa kiloa ylitti laatuseurannan käyttämän 52 kilon hehtolitrapainon vähimmäisvaatimuksen. Elintarvikekauran yleisen 58 kilon hehtopainovaatimuksen täytti kaurasadosta 425 miljoonaa kiloa, mikä on kahta edellistä vuotta suurempi määrä.

Kauranäytteistä noin 10 prosenttia ylitti pika-analyysillä mitattuna deoksinivalenoli (DON) –hometoksiinien  raja-arvon 1750 µg/kg, joka on elintarvikekauralle asetettu raja-arvo.  Näytteiden analysointien edetessä raja-arvon ylityksiä mitattiin enemmän kuin viime vuonna ja korkeampia yksittäisiä pitoisuuksia. Alueellista vaihtelua esiintyi. Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa sekä Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa on suurin riski, että elintarvikekäytön raja-arvo ylittyy. Kauran laatu on hyvä varmistaa ennen käyttöä.

Mallasohrasadosta 62 prosenttia eli noin 202 miljoonaa kiloa täytti mallasteollisuuden käyttämistä laatutavoitteista lajitteluasteen ja valkuaispitoisuuden vaatimukset. Keskimääräinen valkuaispitoisuus oli 10,3 prosenttia ja lajittelutulos 88 prosenttia. Jyväkoko paransi sadon laatua viime vuodesta. Eviran laatuseurannassa ei määritetä mallasohran itävyyttä.

Rehuohrasadosta 81 prosenttia eli 1013 miljoonaa kiloa oli hehtolitrapainoltaan vähintään 64 kiloa, alueellista vaihtelua esiintyi.

Tekstin lähde: Viljasadon laatu, ennakkotieto Evira (26.11.)