UUTISIA VILJAKETJUSTA

Valtaosa viljasta säästyi hometoksiineilta

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 4.11.2015

Alustavat tulokset sekä viljan turvallisuustietoseurannasta että viljakaupan ja –teollisuuden vastaanotosta näyttävät, että sadon DON-toksiinipitoisuudet ovat pääosin selvästi alle elintarvikeraja-arvojen.

Alustavat tulokset sekä viljan turvallisuustietoseurannasta että viljakaupan ja –teollisuuden vastaanotosta näyttävät, että sadon DON-toksiinipitoisuudet ovat pääosin selvästi alle elintarvikeraja-arvojen. Keskimäärin analysoidut pitoisuudet ovat olleet alle 500 µg/kg, kun raja-arvot elintarvikekäyttöön ovat 1 750 µg/kg kauralla ja 1 250 µg/kg muilla viljoilla sekä rehukäyttöön 8 000 µg/kg kaikilla viljoilla. Yksittäisiä raja-arvoja ylittäviä DON-pitoisuuksia on kuitenkin havaittu Uudenmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen kaura- ja vehnänäytteissä. Tiedot perustuvat syyskuun puinteihin, ja tilannetta seurataan näyteanalysointien edetessä.

Vaikka kasvukausi oli haasteellinen sadontuotannolle ja kesän sääolosuhteet suosivat yleisesti taudinaiheuttajien leviämistä, näyttää nyt siltä, että punahomeet heikkoina kilpailijoina jäivät muiden taudinaiheuttajien jalkoihin eivätkä aiheuttaneet merkittävää haittaa viljasadon laadulle. Myös kasvukauden viileys ja voimakkaat sateet saattoivat rajoittaa punahomeiden kasvua. Hyvät viljelykäytännöt ja tehokas kierrätys kuivurissa ovat osaltaan myös vähentäneet toksiiniriskiä.

Kasvukauden poikkeuksellisten sääolosuhteiden ja sadonkorjuun viivästymisen takia Luonnonvarakeskus Luke teki punahomeen riskiennusteen ulottuen 10.10.2015 saakka. Ennusteen mukaan DON toksiiniriski on alhainen Varsinais- ja Kaakkois-Suomessa. Kohtalaisen suuri riski painottuu pienelle alueelle Uuttamaata, Keski-Suomeen, osaan Satakuntaa, Etelä- ja Pohjoispohjanmaalle sekä Kainuuseen. Kohtalaisen suuri riski koskettaa tärkeimpiä viljan viljelyalueita, mikäli sadonkorjuu on tapahtunut lokakuun alkuun mennessä. Sitä vastoin riski alenee merkittävästi siirryttäessä lokakuulle ja ennusteen mukaan lokakuun alun kylmät yöt ja alhainen päivälämpötila ovat pysäyttäneet homemyrkkyjen muodostumisen. Ennustetieto pohjautuu Ilmatieteen laitoksen toimittamiin kasvukauden aikaisiin lämpötilan ja suhteellisen kosteuden arvoihin aikavälillä 1.3. - 10.10.2015.

Varmista lokakuun puintien sadon laatu

Tiloilla, joilla sadonkorjuu jäi pitkälle lokakuuhun, kannattaa varmistaa sadon laatu niin oman tilan kotieläinten ruokintaan käytettäessä kuin teollisuuteen myytäessä. Myös lakokasvustoissa tai tilanteissa, joissa kerääjäkasvit ovat kasvaneet kasvustojen yli, kannattaa varmistaa viljan laatu.

Sadon teknistä ja turvallisuuslaatua voidaan merkittävästi parantaa lajittelulla ennen kaupan tai teollisuuden vastaanottoon viemistä tai käyttöä kotieläinten ruokinnassa. Lisäksi näytteenotto kannattaa tehdä huolellisesti. Koska punahomeet voivat esiintyä pesäkkeinä puidussa sadossa, on viljaerästä otettava riittävä määrä osanäytteitä ja sekoitettava ne huolellisesti näytteen edustavuuden varmistamiseksi. Mikäli laaturiskiä epäillään on erät hyvä säilyttää erillään.

Huomio jo ensi kauteen

Alueilla, joissa vilja kasvoi hyvin, sadonkorjuutähteitä, olkea ja pahnaa on nyt paikoitellen jäänyt runsaasti pelloille. Myös puinti on voitu tehdä tavallista korkeampaan sänkeen kasvuston rehevyyden, vihreyden tai kerääjäkasvien takia. Lisäksi talviaikaisen kasvipeitteisyyden optimoinnin kannalta saatetaan nyt jättää normaalia enemmän peltoja muokkaamatta. Tässä on hyvä tiedostaa taudinaiheuttajien lisääntyvä riski. Monet lehtilaikkutautien aiheuttajista sekä punahome talvehtivat kasvijätteissä, mikä on syytä ottaa huomioon suunnitellessa ensi kauden viljelykiertoja tai muokkaustoimenpiteitä. Jo viljalajin vaihto toiseen pienentää tautien riskiä, mutta paras vaikutus viljelykierrolla saadaan vaihtamalla lohkolla kokonaan kasvilaji. Monipuolinen viljelykierto tuo myös muita hyötyjä viljelyyn esimerkiksi edullisten esikasvivaikutusten, maan rakenteen kohentumisen sekä hinta- ja satoriskien tasoittumisen myötä.

Ensi vuoden kylvösiemenen laatu kannattaa varmistaa syksyn ja alkutalven kuluessa. Jos puintikosteudet olivat korkeita, kylvösiemenen itävyys on voinut vaarantua. Kosteissa kasvustoissa esiintyy usein myös itävyyttä alentavia homeita jyvien pinnoilla. Kylvösiemenen kunnostus ja peittaus ovat tärkeitä tekijöitä hometoksiinien hallinnassa.

Koska punahome säilyy siemenessä, voidaan peittauksen avulla merkittävästi vähentää tartuntaa kehittyvään oraaseen. Peittaus suojaa myös kasvijätteistä tulevalta tartunnalta. Sertifioitua siementä ostettaessa kannattaa varmistaa, erityisesti kauran osalta, että siemen on peitattua. Peittauskustannus on hyvin pieni kustannuserä verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Peittausaineiden valinnassa kannattaa varmistaa niiden laaja teho eri taudinaiheuttajiin

EU-lainsäädännössä on asetettu raja-arvot hometoksiinien enimmäismäärille elintarvikeviljassa sekä suositusarvot rehuviljalle. Erityisesti siat ja hevoset sekä yleisesti nuoret eläimet ovat herkkiä hometoksiineille. Nautaeläimistä lypsylehmät ovat lihanautoja herkempiä toksiineille. Viljan hometoksiinianalyysejä tekevät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, Eurofins Scientific Finland Oy sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

Lisätietoja:
Sari Peltonen, VYR turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto, p. 020 747 2477, sari.peltonen a proagria.fi
Veli Hietaniemi, Luonnonvarakeskus Luke, p. 029 531 7211, veli.hietaniemi a luke.fi
Mirja Kartio, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 534 5510,  mirja.kartio a evira.fi
Elina Sieviläinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, p. 040 848 6094,  elina.sievilainen a evira.fi