UUTISIA VILJAKETJUSTA

Kannattavuus puhututti viljelijöitä Raisiossa

Katri Popov (katri.popov a vyr.fi), 27.11.2015

Luonnonvarakeskus Luke järjesti torstaina 26.11. kasvinviljelyseminaarin yhteistyössä Raisioagro Oy:n kanssa.

Seminaarin aiheena olivat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tilojen taloudelliset haasteet. Aihetta käsiteltiin niin lyhyin luennoin kuin ryhmäkeskustelunkin voimin, ja paikalla oli sekä viljelijöitä että sektorin toimijoita.

Tilaisuuden avasi Raisioagron tutkimus- ja kehitysjohtaja Ilmo Aronen, joka kertoi viljatilojen kannattavuuden ja kestävän kehittämisen olevan tärkeä osa myös Raisioagron missiota. Aronen painotti tervetulopuheessaan digitalisaation tärkeyttä ja sen tuomien mahdollisuuksien aktiivista hyödyntämistä kaikessa viljelytoiminnassa.

Seminaarin luento-osuuden avasi Luken erikoistutkija Taru Palosuo, joka luennoi ilmastonmuutoksen asettamista haasteista kasvinviljelylle Suomessa. Palosuo kertoi, että ilmastonmuutoksen eteneminen riippuu pitkälti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä ja niiden vaikutuksia on mahdollista arvioida erilaisten mallien avulla. Malleihin liittyy luonnollisesti useita epävarmuustekijöitä, joita ei pystytä ennustamaan. Suomen osalta näyttäisi kuitenkin siltä, että keskilämpötila tulee nousemaan tulevien vuosikymmenien aikana enemmän talvella kuin kesällä, mikä saattaa tehdä talvista haasteellisia syyskylvöisille kasveille ja nurmille. Suorien säävaikutusten lisäksi ilmastonmuutos voi lisätä tulevaisuudessa myös kasvintuhoojien ja -tautien riskiä. Palosuo korosti sopeutumisen muuttuviin viljelyolosuhteisiin vaativan aktiivisia toimia etenkin kasvinjalostukselta.

Luken professori Heikki Lehtonen kävi läpi kasvinviljelyn kannattavuuden avaintekijöitä ja tämän hetkistä tilannetta. Lehtosen mukaan viljoilla katetuoton vaihtelua aiheuttaa etenkin tuotteen myyntihinta, ei niinkään tuotantopanosten hintavaihtelut. Lehtonen painotti, että lopputuotteen hintaa tasoittamalla on mahdollista suojata katetuottoa ja kannustikin viljelijöitä myynnin jaksotukseen. Hän korosti liikkeenjohdon hallintaa ja satotasoihin panostamista; jokaista lohkoa ei tulisi viljellä samalla kaavalla, vaan viljelijän tulisi tehdä kohdistetumpia ratkaisuja.

Lehtosen lisäksi myös Luken professori Pirjo Peltonen-Sainio kertoi Suomessa vallitsevasta huolestuttavan suuresta satokuilusta, mikä tarkoittaa satopotentiaalin ja saavutetun satotason erotusta. Satokuilua voivat aiheuttaa monet eri tekijät kuten kasvitaudit tai ravinteiden puute. Peltonen-Sainio kertoi, että EU-jäsenyyden aikana satotasojen kehitys onkin hiipunut Suomessa ja samalla etenkin kauran ja vehnän proteiinipitoisuudet ovat lähteneet laskuun. Tuotannon kestävä ja ympäristötavoitteet huomioiva tehostaminen on tärkeässä roolissa, kun satokuilua pyritään kirimään umpeen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi onkin aloitettava pellon käytön uudenlainen optimointi; parhaiden lohkojen ei tule kärsiä keskinkertaistamisesta, vaan viljelyratkaisujen tulisi olla enemmän lohkokohtaisesti räätälöityjä. 

Luke etsiikin parhaillaan pilottitiloja hankkeeseen, jossa viljelijöillä on mahdollisuus osallistua pellon käytön optimoinnin työkalun rakentamiseen yhteistyössä OPAL-Life -hankkeen tutkijoiden kanssa. Pilottitilana toimimisesta kiinnostuneet voivat tiedustella lisätietoja tiedustella Peltonen-Sainiolta (yhteystiedot jutun lopussa).

Seminaari päätettiin ryhmäkeskusteluihin, joissa pohdittiin mm. epävarmojen markkinoiden ja tuotannon tehostamisen välistä yhteyttä, maatalouspolitiikan toimivuutta, satotasokehitystä sekä keinoja kannattavuuden parantamiseksi. Paikallaolijoita selvästi eniten puhututti viljan hintataso, pellon kasvukunnosta huolehtiminen, koneiden yhteiskäytön tarjoamat mahdollisuudet ja viljelysopimusten toimivuus.

Lisätietoja pilottitilana toimimisesta: Pirjo Peltonen-Sainio, pirjo.peltonen-sainio a luke.fi