Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämän ja Kantar TNS Agrin toteuttaman kylvöaikomuskyselyn 2023 tulokset kertovat viime vuoden kyselyn tapaan kevätviljojen suosion laskusta ja kesantojen, sekä syysviljojen suosion noususta vuoteen 2022 verrattuna. Suurimmat muutokset vuoteen 2022 verrattuna ilmenevät kesanto- ja ympäristönurmien merkittävästä kasvusta ja öljykasvien suosion roimasta laskusta. Kysely on toteutettu tammi-helmikuun aikana, joten muutoksia etenkin pienempialaisten viljelykasvien osalta on odotettavissa. Markkinatilanteessa mahdollisesti tapahtuvan kehityksen ennustetaan kohdistuvan erityisesti kevätviljoihin, joiden osalta kyselyssä alkuvuonna ilmoitettu ala voi muuttua kasvukauden lähestyessä.

Suomen öljykasvituoteyhdistyksen puolesta

VYR ry:n suosittu viljelijäseminaari järjestetään jälleen ensi vuoden helmikuussa Hämeenlinnassa.

Tuomikirvaennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea.

Syyskuusta lokakuun puoleenväliin Euroopassa säät suosivat sadonkorjuuta sekä syysviljojen kylvöjä.

Muutaman rauhallisen vuoden jälkeen on hyvä tiedostaa viljasadon punahomeen kohonnut riski tänä syksynä, erityisesti viimeisinä puiduissa kauraerissä. Tämä on näkynyt vyr laatuseurannan analyyseissä, joissa yksittäisissä kauranäytteissä on mitattu kohonneita DON-hometoksiinipitoisuuksia sadonkorjuun edetessä. Tilanne kannattaa huomioida erityisesti, jos viljaa käytetään kotieläinten ruokintaan omalla tilalla. Yleisesti kuitenkin punahomeen toksiinipitoisuudet ovat olleet matalalla tasolla.

Tuotantopanosten hinnat ja tuottajahinnat nousevat ennätyksellisen nopeasti ja korkealle tänä vuonna. Kustannusten nousu kohdistuu erityisesti kotieläintiloille. Viljatiloilla hyvä sato ja korkeat tuottajahinnat lisäävät maatalouden markkinatuloja.

Kesän kuivuus helpotti suurimmassa osaa Eurooppaa syyskuun alussa. Sateet saapuivat kuitenkin liian myöhään, jotta kevätkylvöiset olisivat merkittävästi hyötyneet niistä. Sateet auttaneet rapsin hyvää itämistä.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry on suomalaisen vilja-, öljy- ja valkuaiskasvisektorin yhteinen kehittämisorganisaatio, jossa on mukana yli 50 yritystä ja toimijaa. VYR:n tavoite on edistää suomalaisen viljaketjun toimivuuden ja kannattavuuden yleisiä edellytyksiä. VYR toteuttaa viljaketjun kehittämistyö- ja tiedotustoimenpiteitä sekä koordinoi yhteistyötä viljaketjun eri osapuolten välillä. VYR toimii tiiviissä yhteistyössä Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa.

Sadonkorjuut ovat aluillaan ja nyt markkinat keskittyvät sato-odotuksiin ja tuleviin laatutietoihin.

Tuleva sato ei ole vielä laareissa asti, mutta ennusteet kauravarastoista ovat jo nyt niukat. Vientiä ei tehty odotetun suuruisia määriä Pohjois-Amerikkaan potentiaalista huolimatta.

Paikalliset sateet eivät ole tuoneet helpotusta pitkään jatkuneeseen kuivuuteen. Kasvustot ovat kärsineet kuivuudesta ja tukahduttavasta kuumuudesta.

Katseet ovat siirtyneet sadon 2022 kasvustonäkymiin kansainvälisillä vilja- ja öljykasvimarkkinoilla. Kasvustonäkymät Mustanmeren alueella ovat hyvät ja EU-alueella kohtuulliset.

Maatiloilta on siirtynyt vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana vähemmän viljaa markkinoille kuin viime vuosina.

Komission julkaiseman JRC MARS Bulletin kasvustokatsaus huhtikuulta kertoo suurimmassa osassa maanosaa kasvustojen olevan hyvässä kunnossa. Keski- ja Etelä-Euroopan leveysasteilla huhtikuu on ollut suotuisa syysviljojen kehitykselle sekä kevätviljojen kylvöille.

Kuluvalle kaudelle kauran rehukäyttöennustetta on nostettu hieman. Vientiennustetta kolmansiin maihin laskettu, mutta vientiä Iso-Britanniaan on tehty aikaisempia ennusteita enemmän. 2022/23 tuotantoennustetta ja loppuvarastoennustetta on laskettu helmikuun ennusteesta.

Euroopan komissio hyväksyi 23.3.2022 päätöksen, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat antaa viljelijöille mahdollisuuden hyödyntää viherryttämistuen ekologisen alan kesantoa (EFA-kesanto) viljelyyn, laiduntamiseen ja sadonkorjuuseen vuonna 2022.

Öljypellavan viljelyalaa ja uusia viljelijöitä tarvitaan lisää. Öljypellavan etuna ovat matalat viljelykustannukset, monimuotoisuus ja kauniisti vaalean sinisenä kukkiva pelto.

2019 päivitetty Viljakaupan ja sopimusviljelyn oppaan tarkoituksena on antaa lisätietoa viljamarkkinoista ja viljakaupassa yleisesti käytettävistä sopimuksista. Oppaassa käydään läpi myös viljamarkkinoihin yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja laajemmin keinoja, joilla pienentää kaupankäyntiin liittyviä riskejä.

16.3. järjestetyn webinaarin tallenne on katsottavissa kotisivuillamme. Asiaa niin maatalouspolitiikan muutoksista, kustannuslaskennasta aina elintarvikemarkkinalain muutokseen ja sen vaikutuksesta viljatilityksiin.

VYR:n sivuilta löytyy ilmainen kustannuslaskuri, jonka avulla voidaan hahmottaa tilan muuttuvia kustannuksia. Laskurin kautta pystyy myös vertailemaan omia lukujaan ProAgrian lohkotietopankin kannattavuudelta parhaimpaan neljännekseen.

Viljatasearvio 2021/22 päivitettiin 1.3.2022. Tasepäivitys oli tämä kauden kolmas. Viljatasearvion tuotantotiedot perustuvat Luken satotilastoon samoin kuin alkuvarastot perustuvat Luken varasto- ja käyttötilastoihin. Siemenkäyttö perustuu TNS Kantarin kylvöaikomukset 2022 tuloksiin. Muut kohdat perustuvat edellisiin taseisiin sekä viljamarkkinatyöryhmän kommentteihin. Huomioitu on myös arvio kauden tuoreviljasadosta.

Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämä ja Kantar TNS Agrin toteuttaman kyselytutkimus toteutettiin tammi-helmikuun aikana. Toimintamalli kyselyssä selvitetään niin myyntitulon merkitystä, sertifioidun siemenen käyttöaikeita kuin myös myyntisopimusten suosiota.

Vilja-alan yhteistyöryhmän teettämä ja Kantar TNS Agrin toteuttama kylvöaikomukset 2022 tulokset kertovat kevätviljojen suosion laskusta ja kesantojen sekä syysviljojen suosion noususta vuoteen 2021 verrattuna. Kysely on toteutettu tammi-helmikuun aikana, joten muutokset ennustettuihin aloihin markkinatilanteen ja maailmanpolitiikan myllerryksessä ovat vielä mahdollisia.

Jos kasvukaudella 2022 saavutetaan keskimääräiset satotasot, tuotetaan EU:n alueella 8 miljoonaa tonnia kauraa. Kauden 2021/22 kauravarastot pienenevät.

Viljasato oli viime vuotta 23 % pienempi. Maatiloilta markkinoille siirtyi vuoden 2021 aikana yhteensä 1,8 miljardia kiloa viljaa, josta 97 % oli tavanomaisesti tuotettua, ja 3 prosenttia luomua. Yhteensä viljaa siirtyi markkinoille 15 % vähemmän kuin vuonna 2020.

Hintojen kehitys kansainvälisillä vilja- ja öljykasvimarkkinoilla on eriytynyt. Vehnämarkkinat ovat jatkaneet tasaantumisvaiheessa, kun taas esimerkiksi Chicagon soijarouhe ja kaura ovat voimakkaassa nousussa.

Viljelijäseminaari pidetään vuonna 2022 vielä etäyhteyksien kautta. Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja politiikasta kannattavuuteen sekä pohdintaa altakastelun mahdollisuuksista viljatilalla.

Kauran heinä-marraskuun vientikertymä on suurempi kuin markkinakaudella 2020/21. Vehnää ja ohraa on viety selvästi viime kautta vähemmän.

Syysmuotoisten öljykasvien kylvöala kotimaassa kaksinkertaistui edellisvuodesta, rapsin kylvöaloissa merkittävää kasvua myös muualla Euroopassa. Euroopan öljykasvimarkkinaan vaikuttavia ajankohtaisia tekijöitä ovat muun muassa erittäin tiukka globaali soijapaputase, öljyn hintojen kehitys ja rapsin käyttö Kanadassa.

EU:n komission JRC:n (the Joint Research Centre) tammikuun kasvustokatsauksessa todetaan talven olleen suhteellisen leuto ja sateinen. Merkittävää talvivaurioiden riskiä syyskasvustoissa ei ole vielä havaittu. Kuitenkin kaakkois-Euroopassa kylmäkaraistuminen on heikkoa, mikä voi mahdollisesti aiheuttaa ongelmia talvikauden edetessä.

VYR on tammikuussa liittynyt globaalin Sustainable Agriculture Initiative Platform:in (SAI Platform) jäseneksi ja lähtee odottavaisena oppimaan alustan toiminnasta ja alustan tarjoamista mahdollisuuksista vilja-alan kestävyyden kehittämiselle Suomessa

Lokakuussa vietiin hyvin kauraa, mutta vain vähän ohraa ja vehnää. Viljaa on tuotu Suomeen odotetusti. Ohran käyttöä on korvattu tuodulla ruisvehnällä.

Kauran tuotanto laski 7,6 miljoonaan tonniin Euroopan Unionin aluellaa kaudella 2021/22. Elintarvikekäyttö jatkaa kasvuaan viime vuosiin verrattuna, mutta tahti on hieman hiipunut. Uusien tehtaiden valmistuttua ja käynnistyessä tarve laadukkaalle kauralle kasvaa yhä voimakkaammin.

VYR Viljelijäseminaari siirretään maaliskuulle koronatilanteen nopean heikkenemisen takia.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote kertoo luvasta alentaa siementen itävyysvaatimuksia kasvukauden 2021 epäsuotuisten olosuhteiden seurauksena.

Globaalin vehnätaseen pieni vahvistuminen (USDA) ja USA:n laimeat vientiluvut ovat pitäneet vehnäpörssejä odotusvaiheessa toistaiseksi. Suhteellinen hintataso on kuitenkin edelleen korkea.

Syysviljojen suosio on selvässä kasvussa. Ensi kesänä syysviljojen osuus vilja-alasta kasvaa 13 prosenttiin jos syksyn kylvökset selviävät talvesta.

Itämeren alueen öljy- ja proteiinikasvien lähihistorian markkinakehitys on ollut kaksivaiheinen. Vuonna 2018 tuotanto romahti sekä sääolosuhteista johtuneen heikon satotason että tuotantoalan laskun seurauksena. Sen jälkeen tuotanto on palautunut, mutta jää edelleen vuoden 2018 kokonaistuotantoa pienemmäksi.

Viljatasearvio 2021/22 päivitettiin 1.12.2021. Tasepäivitys oli tämä kauden toinen. Viljatasearvion tuotantotiedot perustuvat Luken satotilastoon samoin kuin alkuvarastot perustuvat Luken varasto- ja käyttötilastoihin. Muut kohdat perustuvat edellisiin taseisiin sekä viljamarkkinatyöryhmän kommentteihin. Huomioitu on myös arvio kauden tuoreviljasadosta.

Kauran vientiä on onnistuttu tekemään hyvin heinä-syyskuussa. Kotimaan kysyntä laadukkaalle viljalle on kova, mikä voi näkyä kauden vientimäärissä.

Luonnonvarakeskuksen Sato- ja luomusato 2021 (ennakko) -tilastosta käy ilmi, että viljaa puitiin 2,6 miljardia kiloa, mikä on lähes 30 % vähemmän kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kymmenen vuoden jaksolla tarkasteltuna satomäärät olivat kauralla ja rukiilla neljänneksen ja vehnällä viidenneksen pienempiä.

JRC MARS Bulletin julkaisi maanantaina marraskuun raporttinsa ja kertoi syysviljojen kylvöjen olevan valmiit pohjoisessa ja aivan lopuillaan etelässä.

VYR:in 17.11. järjestämässä webinaarissa paneuduttiin maan kasvukunnon hoitoon, pellon vesitalouteen ja säätökasteluun, täsmälannoitukseen sekä sopivimman maanparannusaineen valintaan. Lisäksi kuultiin, miksi pellon kasvukunto kiinnostaa myös viljan käyttäjää.

Kauran tuotantoennuste on yhä suuri. Pohjois-Amerikan ongelmat avaavat vientimarkkinoita kauralle.

Rapsin tasetilanne pysyy tiukkana kuluvan kauden 2021/22 loppuun ja hintataso näin ollen korkealla. Ensi kaudella tilanteen ennustetaan hellittävän.

Vuoden 2021 viljasato jäi 5 miljoonaan tonniin, mikä on 16 % pienempi kuin viime vuonna. Viljasato oli 7 % pienempi kuin viimeisen viiden vuoden keskiarvo. Sateita saatiin paljon keväällä ja syksyllä, kun taas kesällä oli hyvin kuivaa. Yhdessä nämä tekijät vaikuttivat puituun satoon alentavasti.

Lannoite ja energiakustannusten nopea nousu on ajanut viljelijät ahtaalle. Vaikka sadon 2021 ostohinnat ovat 40–60 % suuremmat kuin viime kaudella, on heikko satotaso pitänyt myyntitulot maltillisina.

Vilja-alan yhteistyöryhmä on julkaissut opasvideon hyvistä käytännöistä herneen viljelyssä

Tuomikirva ennuste perustuu tuomikirvojen talvimunien laskentaan ja sitä varten tarvitaan näytteitä tuomen silmuista ympäri Suomea.

Kiinnostaako syysöljykasvien viljely? Vilja-alan yhteistyöryhmä on koonnut yhteen keskeisimmät vinkit syysrypsin ja -rapsin viljelyyn.

Leuto syksy edesauttoi syyskylvöjen etenemistä ja kasvustojen kehitystä ympäri Eurooppaa. Sääolosuhteet olivat suurimmassa osassa Eurooppaa lähellä keskimääräisiä lukemia.

Vilja-alan yhteistyöryhmä on julkaissut vapaasti käytettävän kustannuslaskurin, jonka avulla voidaan hahmottaa tilan muuttuvia kustannuksia. Laskurin kautta pystyy myös vertailemaan omia lukujaan ProAgrian lohkotietopankin kannattavuudelta parhaimpaan neljännekseen.

VYR:in järjestämässä webinaarissa paneudutaan maan kasvukunnon hoitoon, pellon vesitalouteen ja säätökasteluun, täsmälannoitukseen sekä sopivimman maanparannusaineen valintaan. Lisäksi kuullaan, miksi pellon kasvukunto kiinnostaa myös viljan käyttäjää. Webinaari pidetään keskiviikkona 17.11.2021 klo 9–12.

Elintarvikemarkkinalaki muuttuu 1.11.2021 (elintarvikemarkkinalain 2 a §). Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maksujen viivästymisen katsotaan heikentävän tavarantoimittajan taloudellista elinkelpoisuutta. Lakimuutoksen taustalla on EU:n hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä annettu direktiivi (2019/633), jossa kielletään liian pitkiksi katsotut maksuajat.

Rapsin tasetilanne jatkuu tiukkana. Suurimmassa viejämaassa Kanadassa rapsin sadonkorjuu on edennyt ja satotappioiden on vahvistettu olevan merkittäviä. EU:ssa rapsin kilpailukykyiset hinnat suhteessa muihin viljelykasveihin ovat kasvattaneet kylvöalaa. Sääolosuhteet ovat olleet kasvustojen kannalta suotuisat valtaosassa Eurooppaa.

VYR tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden tutustua laajalti vilja-ja öljykasvisektorin toimijoihin. Asiantuntijan tehtävä pitää sisällään muun muassa työryhmien työn suunnittelua, tilaisuuksien järjestämistä, materiaalien valmistelua sekä yhdistyksen ja hankkeen hallinnointia.

Viljan viennit alkoivat heinäkuussa maltillisesti.

Rehuviljan hehtopainot ovat matalia ja pieniä jyviä on paljon. Myöhemmin puitujen vehnien sakoluku tippui selkeästi

Strategie grains kertoo, että kauden 2021/22 EU 27 kaurataseeseen tehtiin muutoksia Puolan tuotantoarvion kasvaessa ja Pohjoismaiden ennusteiden laskiessa. Kauran rehukäytön ennustetaan jäävän viime kaudesta sekä taseen pysyvän yhä raskaana.

Lohduttava tieto muuten erittäin vaikean kasvukauden jälkeen on, että viljasadossa ei näytä olevan DON-toksiiniongelmia.

Vuoden viimeinen puintiseuranta tehtiin keskiviikon 22.9. tilanteen pohjalta. Huolta aiheuttaa niin vilja- kun kotieläintilojen kannattavuus vallitsevan tilanteen seurauksena. Syysvehnäalan arvioidaan olevan todella suuri.

Etelä-Euroopassa on ollut viimeisimmällä mittausjaksolla 1.8.-10.9. kuivaa, kun samanaikasesti Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on ollut märkää.

Poutajakso vauhditti loppuja puinteja sekä viimeisiä syyskylvöjä. Etelässä viljan laadun arvioidaan olevan heikko, mutta Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla sato on laadullisesti hyvä ja määrällisesti kohtuullinen.

Julkaistavat markkina-analyysit perustuvat Matifin ja Chicagon futuurihintoihin.

Öljykasvien hinnat ovat pysyneet korkealla myös sadonkorjuun edetessä. Maailmanmarkkinoilla hintojen nousuun on vaikuttanut erityisesti Kanadan kuivuus, joka rokotti merkittävimmän viejämaan satoa kovalla kädellä. Kuivuus heikensi myös kotimaan kasvustoja. Syysöljykasvien kylvöalan arvellaan nousseen ennätyksellisen suureksi.

Puinnit ovat edenneet hyvin viime viikolla. Kevätrypsin puinnit ovat aluillaan Etelä-Suomessa. Hometoksiineja ei ole havaittu puidussa sadossa huolestuttavia määriä.

Viime kauden viimeinen ja viides arvio käsiteltiin eilen keskiviikkona 1.9. VYR:n viljamarkkinatyöryhmässä. Uusi tasearvio kuluvalle kaudelle 2021/22 käytiin läpi ensimmäisen kerran, mutta puintien ollessa vielä kesken, on taseeseen tulossa todennäköisesti kohtuullisesti muutoksia seuraavissa päivityksissä.

Puinnit etenivät viikonloppuna poutasäässä. Puidun sadon laatu on hyvin vaihtelevaa, mutta pääosin sen on havaittu olevan kevätviljoilla hyvin kevyttä. Hometoksiinipitoisuudet ovat olleet tähän mennessä puidussa sadossa matalat.

Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa leuto sää ja riittävät vesivarastot nostivat sato-odotuksia kevätviljoilla. Joillakin alueilla syysviljojen puinteja on haitannut jatkuvat sateet, mikä on hieman pienentänyt satotasoarviota syysviljoilla viime kuusta. Ruotsissa, Baltian maissa ja Suomessa poikkeuksellisen kuuma heinäkuu vaikutti negatiivisesti viljojen jyväntäyttymiseen kevätviljoilla.

Viime kuukausien kuumuus ja kuivuus ovat rokottaneet Kanadan canolasatoa isolla kädellä. Sadon ennustetaan jäävän pienimmäksi sitten vuoden 2012.

Puinnit ovat olleet viikon lähes pysähdyksissä. Puinteja on jouduttu viime viikolla tekemään sateiden välissä varsin märkiin kasvustoihin, mikä on nostanut kuivauskustannuksia.

Irlannissa ja Iso-Britanniassa odotetaan hyvää kaurasatoa. Pohjois-Euroopassa kuivuus ja helle pienensivät sato-odotuksia ja samalla vientimahdollisuuksia.

Säät muuttuivat loppuviikolla epävakaiksi läpi Suomen, mikä hidasti puintien etenemistä. Samalla nousivat puidun viljan puintikosteudet. Pitkän sadejakson pelätään vaikeuttavan pellolle pääsyä ja tiivistävän maata, jos märille pelloille joudutaan ajamaan raskaalla kalustolla puimaan.

Julkaistavat markkina-analyysit perustuvat Matifin ja Chicagon futuurihintoihin.

Sato-odotukset ovat suurimmassa osassa maata heikot. Tilanne selkeytyy puintien edetessä, mutta etenkin kaura- ja ohrasadon arvioidaan jäävän pieneksi. Syysvehnäsato on ollut hyvä. Odotettavissa on suuri syyskylvöisten pinta-ala.

Kanada on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa Chilen markkinoilla, mutta yhä suurin markkinalue on rajanaapuri Yhdysvallat.

Viime kaudella maatiloilta ostettiin 1,9 miljardia kiloa viljaa. Viljaa liikkui näin ollen 12 % vähemmän kuin markkinakaudella 2019/20. Rypsiä ja rapsia markkinoille siirtyi 32 miljoonaa kiloa, mikä oli 30 % vähemmän kuin edellisellä kaudella.

Öljykasvien hintataso on edelleen korkea niin meillä kuin maailmalla. Hintojen ennustetaan pysyvän korkealla myös alkaneella markkinointikaudella, sillä EU:n tasetilanne jatkuu kasvavasta tuotannosta huolimatta tiukkana.

Erittäin kuiva kesä on nopeuttanut puintien alkamista. Vielä puitavan sadon laatua ja määrää on vaikea arvioida, mutta kevätviljojen jyvät vaikuttavat jääneen kuivuuden seurauksena pieniksi.

Huhti-toukokuussa onnistuttiin viemään kiitettävästi kauran lisäksi ohraa ja vehnää.

Pohjois-Amerikan ääriolosuhteet sekä alueen tavallista pienempi pinta-ala ja vaikea kasvukausi luovat mahdollisuuksia kauran vientiin. EU 27 + UK alueella kauran pinta-ala on lähes yhtä suuri kuin viime vuonna.

Pohjois- ja Kaakkois-Euroopassa on ollut kuumaa ja kuivaa. Lännessä taas on saatu erittäin runsaita sateita, mikä on voinut heikentää kyseisillä alueilla viljan laatua.

VYR.fi-sivustolla on vähennetty palveluja seuraavien viikkojen aikana. Kotimaan ostohinnat päivitetään VYR-hintaseurantaan seuraavan kerran 26.7. Viljaviesti ilmestyy taas heinäkuun lopussa.

Vilja-ala laski viime vuodesta, mutta rypsiala nousi voimakkaasti. Tukihakemukseen ilmoitettujen viljalajikkeiden lukumäärä kasvoi hieman viime vuodesta. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemusten lajiketietoihin on ilmoitettu 153 eri rehuohralajiketta, 75 kauralajiketta ja 73 kevätvehnälajiketta.

Viljakasvustojen kehitys on nyt lämpimässä nopeaa, ja punahomeen oikea torjuntahetki saattaa vilahtaa ohi hetkessä. Oikea torjunta-ajankohta on viljan kukintavaiheen alussa, joka tulee näin lämpimissä oloissa pian tähkän tai röyhyn esille tulon jälkeen. Toukokuun puolessa välissä kylvetyt kasvustot ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa tähkälle, mutta ensimmäiset, huhtikuun lopun ja toukokuun alun kylvökset ovat jo kukintavaiheessa. Punahomeen torjunta kannattaa tehdä rehevissä ja hyvän sato-odotuksen kasvustoissa, joihin on satsattu muutenkin. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, ja tiloilla, joilla sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia. Riskiä lisää myös viljavaltainen viljelykierto.

EU:n tasolla satoennusteita on nostettu kaikilla syysviljoilla. Satotasojen arviot syysvehnällä, -ohralla, rukiilla ja syysrapsilla ovat yli 5 vuoden keskiarvon. Satoennusteet ovat vielä vaihtelevat kevätviljoille.

Erikoisen kevään jäljiltä maakunnissa oltiin varovaisen positiivisella mielellä. Syysviljakasvustot vaikuttavat hyvin reheviltä ja satoarviot ovat niillä viime vuotta paremmat.

Kotimaassa kevätrypsin kylvöala kasvoi viime vuodesta peräti 58 prosentilla. Kevätrapsin ala sen sijaan kutistui 23 prosentilla. Euroopan rapsisadosta odotetaan hieman keskimääräistä parempaa. Öljykasvien hinnat ovat laskeneet kesäkuun aikana, mutta ovat yhä verrattain korkealla tasolla.

Kesäkuussa pidettyjen viljamarkkinoihin ja riskinhallintaan keskittyvien koulutustilaisuuksien tallenteet ja materiaalit ovat nähtävissä kotisivuillamme.

Venäjälle ennustetaan viime kautta suurempaa maissisatoa sekä suurta vehnäsatoa. Ohran tuotantomäärän arvioidaan pysyvän alle 21 miljoonassa tonnissa.

VTT ja Suomen Kaurayhdistys järjestivät ensimmäisen Food Oats -konferenssin 8.–9. kesäkuuta 2021. Kansainvälinen konferenssi keräsi yhteen alan parhaat asiantuntijat keskustelemaan kauran elintarvikekäyttöön liittyvistä tutkimuksista ja innovaatioista, kauran terveysvaikutuksista sekä kuluttajien näkemyksistä.

Ruotsin, Tanskan ja Baltian maiden tuotantoennusteita on nostettu viime kuusta. Ruotsiin ja Tanskaan ennustetaan viime vuotta suurempaa vehnäsatoa, mutta hieman viime vuotta maltillisempaa ohrasatoa. Baltian vehnän tuotantoennuste jää hieman kuluneen kauden ennätyksellisen suuresta tuotantomäärästä. Kauran tuotantoennuste jää kaikissa edellä mainituissa maissa viime vuodesta.

Kylvöt saatiin viime viikolla hyvään vauhtiin ja tämän viikon aikana kylvöt alkavat olla paketissa. Pitkään venyneet kylvöjen seurauksena pelätään puintikauden venyvän hyvin myöhään. Nyt ajankohtaista on kevätviljojen rikkakäsittely.

Vientimarkkinoilla katseet on suunnattu tulevan kauden satoon. Vienti on ollut aktiivisimmillaan ennen vuoden vaihdetta, mutta kauran vienti on vetänyt tasaista tahtia koko markkinakauden.

Sateiden seurauksena joudutaan tekemään uusintakylvöjä. Orastuneista kevätviljoista osa on kellertynyt. Etelä-Suomessa rikkatorjunta alkaa olla ajankohtaista.

Rypsin ja rapsin hinnat ovat laskeneet toukokuun jälkipuoliskolla uuden sadon lähestyessä. Satonäkymät ovat kohentuneet viime kuusta niin EU:ssa kuin Kanadassakin. Varastot ovat kuitenkin epätavallisen matalalla, joten tarjontatilanne pysyy tiukkana myös tulevalla kaudella 2021/22.

Kylvöt eivät edenneet lähes lainkaan viime viikolla. Nyt kaivataan poutaa ja odotellaan maan kuivumista. Vaihtoehtoisia kylvösuunnitelmia pohditaan myöhäisten viljojen vaihtamiseksi muihin kasveihin tai lajikkeisiin.

VYR:n järjestämässä webinaarisarjan toisessa osassa tutustutaan tarkemmin Suomessa tarjolla oleviin viljelysopimuksiin. Webinaari pidetään 18.6. klo 9-11.

Hintakehitys öljykasvimarkkinoilla on ollut voimakasta, ja hintatasot öljykasveilla ovatkin kohonneet kevään aikana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Hintakehitys ja öljykasvien viljelyn edut kannattaa nyt hyödyntää. Kylvöt ovat joillain alueilla venyneet totuttua myöhäisemmiksi, ja siksi kannattaa muistaa kevätrypsin viljelyvarmuus ja soveltuvuus myöhäisempään kylvöön.

EU-komissio odottaa Saksan rapsisadon 2021 kasvavan viime vuodesta, vaikka sääolosuhteet ovatkin olleet paikoin epäsuotuisat. Ranskan ja Puolan osalta ennuste näyttää heikommalta.

Strategie grains kertoo, että Ruotsissa on ollut toukokuun alussa (10.5.) vähän sadantaa ja poikkeuksellisen matalat lämpötilat.

Kylvöt etenivät viime viikolla reippaasti suotuisassa kevätsäässä. Tälle viikolle luvatut sateet ja ukkoskuurot pysäyttävät kylvöjen etenemisen koko maassa. Jos sateet jatkuvat, venyy kylvöjen valmistuminen kesäkuun alkuun.

Kauraa tuotettiin kaudella 2020/21 paljon, mutta rehukäytön siirtymistä muilta viljoilta kauralle hillitsi varastojen paisumista. 2021/22 kauran pinta-alan ennustetaan jäävän vuotta aikaisemmasta. Rehukäyttömäärien ennustetaan palaavan keskimääräisiin käyttömääriin, mutta kauran elintarvikekäyttö lisääntyy. Pohjois-Amerikan kauran pinta-alan jäädessä viime keväästä, avautuu kauralle vientimahdollisuuksia.

Sateet ja kylmyys hidastivat kylvöjen etenemistä viime viikolla. Tällä viikolla luvattu lämmin sää vauhdittaa kylvöjen etenemistä. Länsi-Suomessa kylvöt ovat jo hyvässä vauhdissa.

Vuoden 2021 1. neljänneksen kaupan ja teollisuuden viljanosto- ja käyttömäärät on julkaistu. Yhteensä viljaa siirtyi markkinoille 454,5 miljoonaa kiloa, kun samaan aikaan vuotta aikaisemmin viljaa siirtyi markkinoille 575,3 miljoonaa kiloa.

Kauran vienti jatkui tammikuussa tasaiseen tahtiin. Ohraa on saatu vietyä hieman rajojen yli, mutta vehnän suhteen vienti on ollut tahmeaa.

VYR ry järjestää webinaarisarjan viljelysopimuksista sekä markkinariskistä ja niiden hallinnasta

Ennustettu saderintama pitää kylvökoneet poissa pelloilta vielä loppuviikkoon. Maa on yöpakkasten takia vielä kylmä koko Suomessa. Kylvöaikataulusta ei olla vielä jäljessä, vaikka viime vuosina on päästy selkeästi aikaisemmin kylvämään.

Tiukka varasto- ja tarjontatilanne sekä huolet uudesta sadosta ovat pitäneet rypsin ja rapsin hinnat historiallisen korkealla niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Noteeraukset ovat huhtikuussakin olleet nousussa sekä vanhan että uuden sadon osalta.

Öljyhampun viljelyala kasvaa maailmalla ja kasvisruoan trendikkyyden myötä elintarviketeollisuuden mielenkiinto hamppua kohtaan on kasvanut. Lainsäädäntöuudistusten myötä hampun viljely on kokenut ”uuden tulemisen” myös Suomessa. Öljyhamppu on sopimusviljelykasvi, jota kannattaa harkita viljelyyn myös sen maanmuokkausominaisuuksien vuoksi.

Laajoilla alueilla Eurooppaa koettiin maaliskuun loppupuolelta huhtikuun alkupuoliskolle poikkeuksellisen kylmiä säätiloja. Mitatut lämpötilat olivat matalimmat sitten vuoden 1979.

Huhtikuun puolenvälin jälkeen päästiin Etelä-Suomessa lannoittamaan syysviljoja sekä paikkakylvämään nurmia. Kevätviljojen valmistelua maan muokkauksella on aloitettu ensimmäisillä nopeaimmin kuivuneilla pelloilla.

Kannattavaa valkuaiskasvisalaa tarvitaan elintarviketuotannon perustaksi. Herneen ja härkäpavun yleistyminen viljelykierrossa edellyttää tietoa markkinoilla olevien tuotteiden laadusta ja kysynnästä sekä niiden valmistuksessa käytettävän raaka-aineen laatuvaatimuksista.

Euroopan komission arvion mukaan EU-27 -alueen palkokasvien tuotanto kasvaa 2,5 miljoonan hehtaariin vuonna 2021. Kasvua viime vuoden tuotantoalaan tulee vain kolmisen prosenttia. Toteutuessaan ala olisi kuitenkin suurin neljään vuoteen.

Viime syksynä hometoksiinitilanne oli hyvin hallinnassa. Siitä huolimatta punahomeen riski on pidettävä mielessä myös tulevana kasvukautena, sillä punahomeella on hyvä kyky selvitä maassa kasvintähteissä ja otollisten olosuhteiden myötä se voi kehittyä ongelmaksi. Punahomeen riskiä voidaan vähentää tutuilla viljelyteknisillä toimilla, joista tärkeimmät ovat hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttö ja viljelykierto.

Öljykasvien tasetilanne jatkuu tiukkana kauden 2020/21 loppuun mentäessä. Niukkuus tulee jatkumaan myös seuraavalla markkinointikaudella, vaikka rapsin ja auringonkukan tuotanto kasvaakin. EU:n uuden rapsisadon hinnoissa on nousupotentiaalia.

Kauran vienti jatkui tammikuussa tasaiseen tahtiin. Ohraa on saatu vietyä maasta jonkin verran. Myös ruista on onnistuttu viemään kaudella 2020/21.

Kauden 2020/21 kauran loppuvarastojen ennustetaan jäävän kohtuullisen suuriksi EU:n alueella. Tulevalla kaudella kauran tuotantomäärän ennustetaan olevan pienempi ja näin ollen myös varastojen pienentyvän.

Öljykasvien hinnat ovat olleet nosteessa viime vuoden loppupuolelta lähtien. EU:n tuotannon ennustetaan kasvavan tulevalla kaudella, mutta varastotilanne pysyy tiukkana. Näin ollen EU:n tuontimäärät pysyvät korkealla. Onkin kiinnostavaa seurata, miten rapsin hinnoille käy tulevalla kaudella 2021/22.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2020/21 päivitettiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa perjantaina 19.3.2021

Luonnonvarakeskus Luken satotilaston mukaan viime vuoden 2020 luomuviljasato oli 156 miljoonaa kiloa. Kasvua edeltävään vuoteen 2019 tuli 9 %. Luomuviljojen osuus Suomen kokonaisviljantuotannosta on 5 %

Syysviljat lähtivät kasvuun kohtuullisessa kunnossa vaihtelevan talven jäljiltä. Helmikuu oli poikkeuksellisen kylmä, kun taas maaliskuun alku tavanomaista lämpimämpi.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi lajikevalintatyökalu auttaa viljelijää vilja- ja öljykasvilajikkeiden vertailussa. Lajikkeiden tiedot perustuvat virallisten lajikekokeiden tuloksiin. Työkalu mahdollistaa lajikeluettelon lajikkeiden vertailun erilaisten ominaisuuksien perusteella.

Rapsin rajallinen tarjonta on edelleen nostanut rapsin hintoja eri puolilla maailmaa. Erityisen jyrkkää nousu oli helmikuussa.

Tilojen viljan myyntitulojen merkitystä ja TOS siemenen käyttöä selvittävän kyselyn tulokset kertovat lisääntyneestä kiinnostuksesta jaettuun lannoitukseen.

Kasvukauden 2021 kylvöaloja koskevan viljelijäkyselyn tulosten mukaan kotimaan kevätrypsi ja -rapsialat laskisivat hieman viime vuodesta, mutta syysöljykasvien ala kasvaisi jyrkästi. Rypsin ja rapsin hinnat ovat yhä nosteessa niin meillä kuin maailmalla ja globaalit öljykasvivarastot hupenevat. Tasaantumista on odotettavissa ensi kaudella.

VYR teettämän kyselyn mukaan ohra- ja kauravarastoja oli tammikuun alussa lähes puolella tiloista. Ruista oli varastossa vain 10 %:lla tiloista ja vehnää 23 %:lla tiloista.

Tullin ulkomaankauppatilastosta käy ilmi, että heinä-joulukuun aikana kumulatiivinen viljojen vientikertymä on jäänyt jälkeen vuotta aikaisemmasta. Kauran vienti on kuitenkin vetänyt tasaista tahtia kuukausittain.

VYR järjesti 17.2. Viljawebinaarin. Tapahtuman esitykset keskittyivät markkinoihin sekä tulevaan CAP kauteen. Webinaari lähetettiin suorana ja sitä seurasi parhaimmillaan 275 katsojaa. Koko tapahtuma sekä yksittäiset puheenvuorot on nyt katsottavissa YouTubessa.

Öljypellavan tärkeä etu ovat pienet viljelykustannukset. Se sopii erinomaisesti viljelykierron monipuolistajiksi.

Kasvukauden 2021 kylvöaloja koskeva viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Syysvehnän suosio kasvoi selvästi vuotta aikaisemmasta. Myös syysöljykasvien suosio on öljykasvien pinta-alaan nähden selvässä kasvussa.

Tullin ulkomaankauppatilastosta käy ilmi, että marraskuun loppuun mennessä kumulatiivinen viljojen vientikertymä on jäänyt jälkeen vuotta aikaisemmasta. Vaikka vienti on jäänyt kaudesta 2019/20, on kauraa viety enemmän kuin samalla ajanjaksolla kausilla 2018/19 ja 2017/18.

Erityisesti soijan, mutta myös rapsin ja canolan sekä auringonkukan- ja pellavansiementen tuotannossa esiintyy tällä kaudella huomattavaa vajetta, kertoo saksalainen Oil World. Maailman öljykasvien kulutuksen ennustetaan ylittävän tuotannon.

Ennustettu kauravarastojen kasvu kuluvalla kaudella sekä syysviljapinta-alan kasvu pienentää EU 27 kaura-alaa tulevalla kaudella.

Vuonna 2020 maatiloilta markkinoille siirtyi yhteensä 2,1 miljardia kiloa viljaa. Tämä on 17 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Komission DG Agri pitää arvion viljojen tuotantomääristä 2020/21 viime kautta pienempänä. Suurin prosentuaalinen pudotus oli arvion mukaan vehnällä ja maissilla. Ruista ja kauraa sen sijaan tuotettiin arvion mukaan tällä kaudelle enemmän kuin viime kaudella.

Euroopassa rapsin ja auringonkukan tasetilanne on tällä hetkellä erittäin tiukka. Rapsista nyt pulaa myös muualla maailmassa ja Kanadan varastojen odotetaan laskevan radikaalisti. Ranskalainen analyytikkotalo Strategie Grains ennustaakin rapsin hintojen nousevan EU:ssa kuluvan markkinointikauden 20/21 loppuun tultaessa. Uuden sadon myötä taseen odotetaan löyhentyvän, vaikka vajetta on edelleen.

Öljykasvien hinnat nousivat jyrkästi vuoden 2020 loppupuolella sekä 2021 alussa. Syinä tähän ovat olleet vahva kysyntä sekä epäsuotuisat olosuhteet merkittävimmillä tuotantoalueilla. Nyt hintojen tasaantumista on kuitenkin jo ollut näkyvissä.

Herne, härkäpapu, rypsi ja rapsi ovat jatkuvasti otsikoissa, oli sitten kyse uusien elintarvikeinnovaatioiden julkaisuista, ilmastoruokavaliosta tai kotimaisen valkuaisrehutuotannon kasvattamisesta. Erikoiskasveiksi luokiteltavat rypsi, rapsi, herne ja härkäpavut tuovat viljatiloille vaihtelun lisäksi myös tuottoa.

Lounais-Euroopassa talvi on ollut tähän mennessä kylmä ja runsasluminen, kun taas Kaakkois-Euroopassa talvi on ollut hyvin leuto ja vähäsateinen

Vehnävarastot ovat tällä kaudella niukat, mikä vaikuttaa EU27 vientimahdollisuuksiin. Kiinan ohran kysyntä jatkuu vahvana, mikä helpottaa hieman EU:n raskasta ohratasetta. Ohran vientiä EU:sta Kiinaan tapahtuu lähes pelkästään Ranskasta.

Vyr järjestää webinaarin viljamarkkinoista keskiviikkona 17. päivä helmikuuta. Tapahtumassa kuullaan asiaa niin kansallisesta CAP valmisteluista kuin myös Euroopan viljamarkkinatilanteesta sekä kotimaan viljatasearvion käytöstä ja tulkinnasta.

Tullin ulkomaankauppatilasto kertoo positiivisesta tilanteesta kotimaan viljan viennissä. Kauraa on viety heinä-lokakuussa jopa enemmän kuin viime kaudella samaan aikaan. Myös ohraa ja vehnää on viety alkukaudella enemmän kuin markkinakaudella 2019/20.

EU:n kauran vienti on ollut tahmeaa suuren tarjonnan seurauksena

Rapsikauppa on tuoreimpien ennusteiden mukaan 9 % suurempaa heinä-kesäkuussa kuin vuotta aikaisemmin.

Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot syyskylvöalasta kertovat suuresta syysvehnäalasta sekä syysöljykasvialan palautumisesta edellisvuoden tasolle. Ruisala pysyy noin 20 000 hehtaarissa.

Syysviljojen kylvöt saatiin aikataulussa valmiiksi marraskuun puoleenväliin mennessä suurimmassa osassa Eurooppaa. Rapsin kylvämiseen sopivat olosuhteet saapuivat liian myöhään, ja rapsipinta-alan pelätään jäävät jälleen selvästi viiden vuoden keskiarvoa pienemmäksi.

Suurimmaksi esteeksi luomuun siirtymisessä koetaan rikkakasviongelmat, byrokratia ja tarkat säädökset. Kasvinviljelytiloilla suurinta kiinnostusta luomuun siirtymiseen on vihannes- ja marjatiloilla.

Kauran vienti on alkukaudesta ollut samalla tasolla kuin viime kaudella. Ohraa on alkukaudella onnistuttu viemään jopa enemmän kuin samaan aikaan viime kaudella. Kauran ja ohran runsas tarjonta Euroopassa saattaa vaikeuttaa loppukauden vientejä ja näin ollen rajoittaa vientikehitystä.

Strategie grains päivitti kauratasettaan. Kauran loppuvarastoja pienennettiin, mikä keventää hieman EU:n kauratasetta.

Ruokaviraston laatu- ja turvallisuusseuranta on otostutkimus, jossa näytepyyntö lähetettiin heinäkuussa noin 1500 viljelijälle, jotka ilmoittaneet tukihaussa kasvulohkoja viljalle, härkäpavulle tai öljykasveille. Otoksessa on edustettuna koko Suomi ja eri kokoisia maatiloja.

Suomen päävilja ohran sato jäi viidennekseen keskimääräisestä. Myös vehnä- ja ruissato jäivät odotetusta satomäärästä. Kaura sen sijaan tuotti jälleen hyvän sadon.

Vuoden 2020 luomuviljasato on 7 % suurempi kuin vuonna 2019. Viljojen yhteenlaskettu sato on ennakkoarvioin mukaan 153 miljoonaa kiloa.

Strategie grains ennustaa rapsin varastojen jatkavan pienentymistään EU:n alueella. Tuontimäärät jäävät tuoreimman ennusteen mukaan hieman viime kaudesta.

Maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä ja VTT aloittavat yhteishankkeen, jolla vahvistetaan kotimaisten kasviproteiinituotteiden kehityksen ja tuotannon kasvua. Yhteistyöllä saadaan koko ketju pellolta pöytään toimimaan tehokkaammin. Työ aloitetaan marraskuussa 2020 työpajatoiminnalla, joka tähtää toimijoiden yhteistyön vauhdittamiseen ja selkeisiin toimintamalleihin. Tähän työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki aktiiviset toimijat, jotka ovat kiinnostuneet olemaan mukana kehittämässä kasviproteiiniketjua.

30.6.2020 teollisuuden ja kaupan viljavarastot pienimmät yhteentoista vuoteen.

Markkinakauden viennit ovat lähteneet ohralla liikkeelle viime kautta aktiivisemmin. Kauran vienti oli elokuussa samoissa lukemissa kuin viime kaudella.

VYR piti tiistaina 27.10. luomuviljawebinaarin, jossa kuultiin puheenvuoroja mm. luomuviljan viennistä, luomuviljatuotteista ja niiden vientimarkkinoista sekä luomusiemenviljelystä.

Kesällä 2020 päästiin tuomikirvojen kanssa helpolla. Talvimunaennusteen mukaisesti kotimainen kirvakanta oli niukka eikä lisäystä tullut merkittäviä määriä kaukokulkeumana. Lisäksi kirvojen luontaisia vihollisia esiintyi kasvustoissa melko runsaasti.

Koulutusta tarjotaan alan asiantuntijoille, neuvojille ja öljykasvien parissa toimiville, ja sen tarkoituksena on lisätä syvällistä öljykasvien viljelyn osaamista ja tuottaa viljelyn huippuosaajia kaikille merkittäville viljelyalueille. Huippuosaajakoulutukseen tavoitellaan vähintään 20 henkilöä. Koulutus on maksuton.

Ruotsin ja Tanskan syysviljojen kylvetty pinta-ala on viime vuotta suurempi.

Ruokaviraston sadon 2020 laadun ennakkotietoja on julkaistu. Tiedot perustuvat 500 analysoidun näytteen keskiarvoihin.

Haasteellisesta kasvukaudesta, jälkiversonnasta ja moneen kertaan sateen keskeyttämistä sadonkorjuuolosuhteista huolimatta viljan hometoksiinitilanne näyttää olevan hyvin hallinnassa.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR järjestää Luomuviljawebinaarin tiistaina 27.10.

Suomessa korjataan selvästi viime vuoden huippusatoa pienempi sato. Hehtaarisadot jäävät selvästi viime vuoden tasosta kuivan alkukesän takia.

Kauran laatu on yllättänyt viljelijät positiivisesti. Muut viljat ovat olleet laadultaan heikompia.

Esite kannustaa viljelijöitä ottamaan Suomessa jo yleistyneitä puitavia erikoiskasveja mukaan kasvivalikoimaansa.

Puinnit etenivät ripeästi hyvässä puintisäässä. Kaurasato vaikuttaa hyvältä, mutta puintikauden edetessä laatutappioiden riski kasvaa kaikilla viljoilla.

Hometoksiinipitoisuuksien kasvu ja laatutappiot uhkaavat korjaamatonta satoa sateiden pitkittäessä puintikautta

Kaurasato on yllättänyt positiivisesti, mutta härkäpavun ja ohran suhteen ollaan skeptisiä.

Alkuviikolla ilmestyneen ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan syysviljojen puinnit ovat valmistuneet. Keskiviikon tilanteen perusteella tehdyn puintiseurantakysely kertoo yhtenevää näkemystä ProAgrian kanssa. Syysviljat on jo puitu Etelä-Suomessa ja kevätviljojen puinnit ovat nyt käynnissä.

Viime kauden viimeinen ja viides arvio käsiteltiin perjantaina 28.8. VYR:n viljamarkkinatyöryhmässä.

Kasvukausi on ollut säiden suhteen poikkeuksellinen. Kostean ja lämpimän loppukesän aiheuttama runsas sivuversojen määrä aiheuttaa päänvaivaa laajalti läpi Suomen. Varsinkin ohra- ja kaurapellot ovat muuttuneet vihreiksi elokuun aikana. Nyt kasvustot tuleentuvat epätasaisesti ja päätös puintien aloittamisesta on vaikea.

Kevätviljojen pinta-alat kasvoivat ja syysviljojen laskivat viime vuoteen verrattuna. Herneen pinta-ala kasvoi räjähdysmäisesti samaan öljykasvialan yhä pienentyessä. Vilja-, öljy- ja valkuaiskasvilajikkeiden lukumäärä pysyi melko vakaana viime vuoteen verrattuna. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemuksien lajiketietoihin on ilmoitettu 137 eri rehuohralajiketta ja 66 kauralajiketta.

Viljan puintien viivästyminen jälkiversonnan takia lisää riskiä sadon laadun heikentymiselle ja punahomeen toksiinien muodostumiselle. Kahden hyvän vuoden jälkeen on hyvä tiedostaa punahomeen kohonnut riski. Heinäkuussa viljan kukinta-aikana oli suosiolliset olosuhteet punahomeen tartunnalle. Myöhemmin kasvustoissa, etenkin ohrassa ja kaurassa, havaittiin yksittäisiä tummuneita jyviä, jotka viittaavat punahomeen tartuntaan. Viljan puinnissa ja kuivauksessa on kuitenkin vielä keinoja käytettävissä punahomeen toksiiniriskin pienentämiseksi. Huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaan parantaa merkittävästi. Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jotta saadaan selville viljaerien turvallisuus ja suositus jatkokäyttöön.

EU:n suuri tuontitarve ja Kiinan rapsiostojen kasvu nostavat ennusteiden mukaan globaalin rapsikaupan ennätyksellisen korkeaksi kaudella 2020/21, 16,1 milj. tonniin.

Jälkiversonnan seurauksena kevätviljojen puinteihin ei ole päästy vielä kunnolla. Syysviljojen puinnit ovat lähes valmiit. Puintikauden pidentyminen on haitannut syyskylvöille pääsyä.

Kesäkuun lopussa ruista oli teollisuuden ja kaupan viljavarastoissa vielä runsaasti, mutta kauravarastot olivat yhdeksän vuoden pienimmät.

Puimurien säätöihin kiinnitettävä erityisen paljon huomioita tällä puintikaudella, jotta sato olisi mahdollisimman puhdasta.

Etelä-Suomessa ovat puinnit lähteneet liikkeelle syysviljoilla ja jo aikaisimmilla kevätohralajikkeilla.

Strategie grains povaa suurta kaurasatoa EU:hun, mikä tulee kasvattamaan varastoja

Toukokuun loppuun mennessä 2019/20 kaudella oltiin viety kauraa 406 900 tn, ohraa 182 400 tn ja vehnää 152 700 tn.

Vaikka kasvukausi on jälleen ollut yleisesti kuiva, on alueita, joilla sateita on saatu ja kasvustot ovat reheviä. Näissä kasvustoissa punahome kannattaa torjua fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylletulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, ja jos sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia. Riskiä lisää myös viljavaltainen viljelykierto.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2019/20 päivitettiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa torstaina 18.6.2020

Koko EU:n tasolla satoennusteet syysviljoille sekä rapsille ovat laskeneet. Pääsyy tähän on jyrkkä satotasojen lasku Ranskassa, Romaniassa ja Benelux-maissa. Kevätviljojen näkymät ovat positiivisemmat. EU:n maissin ja auringonkukan satoennusteet nousivat kasveille suotuisten olosuhteiden seurauksena. Ohran satoennuste nousi viime ennusteesta Espanjan erinomaisen satonäkymien vetämänä, vaikka Ranskassa, Puolassa, Saksassa sekä useammassa muussa maassa ohran satoennusteita on laskettu.

Euroopan rapsin tuotantomäärien pysyessä yhä totuttuja määriä pienempänä, tulee tuonti pysymään suurena. Luonnonvarakeskus julkaisee Suomen pinta-alat ensi viikolla, mikä auttaa hahmottamaan kotimaan tilannetta.

Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa maatilojen nykytilanne ja tulevaisuuden suunnitelmat mm. tilanpidon jatkumisesta, toimintastrategiasta, investointivalmiuksista sekä muista kehittämismahdollisuuksista. Maatilojen kehitysnäkymät 2027 tutkimus luo pohjan erilaisille skenaarioille, mihin tuotantomääriin ja rakenteeseen tulevaisuudessa päädytään.

Länsi-Eurooppaan luvatut sateet tulevat liian myöhään. Kasvustot ovat jo kärsineet eikä 5-vuoden keskiarvoon tulla pääsemään. Tanskassa ja muualla Pohjois-Euroopassa on ollut riittävästi kosteutta ja päästään näillä näkymin korkeisiin satotasoihin.

Suomen kylvöt ovat loppumetreillä. Rikkatorjuntaa on jo alettu tekemään kevätviljoille ja korrensääde käsittelyjä rukiille. Loppujen kylvöjen tasaisen orastumisen takaamiseksi kaivataan vettä.

Maaliskuun loppuun mennessä kaudella 2019/20 kauraa oltiin viety 297 000 tn, ohraa 132 000 tn ja vehnää 83 000 tn

Päivi Tähtinen siirtyy pois VYR:n sihteeristöstä viettämään ansaittuja eläkepäiviä

Pitkään jumittaneet kylvöt alkoivat jälleen edetä vauhdilla lämpöaallon saavuttua Suomeen viime viikon lopulla. Monin paikoin kylvöt tullaan saamaan tällä viikolla valmiiksi.

Rypsin ja rapsin viljely on ollut Suomessa viime vuosina suurten haasteiden edessä. Laajassa käytössä olleiden peittausaineiden kielto EU:ssa ja suuret tuholaispaineet ovat luoneet epävarmuutta ja vähentäneet viljelyhalukkuutta, mikä on johtanut viljelypinta-alojen merkittävään laskuun. Öljykasvien satotaso ei myöskään ole kehittynyt toivotulla tavalla. Siksi ProAgria Keskusten Liitto ja Satafood Kehittämisyhdistys ry toteuttavat yhdessä aktiivisten toimijoiden kanssa RypsiRapsi 2025 -hankkeen tavoitteenaan kehittää ja lisätä rypsin ja rapsin viljelyä Suomessa.

EU:n tasolla lähes kaikkien viljojen satoennusteet laskivat epäsuotuisten sääolojen takia. Eniten ovat kärsineet rapsi, syyohra ja -vehnä. Myös kevätohran ennusteita on laskettu lähes kaikissa EU maissa, mutta Espanjan hyvät sato-odotukset nostivat koko EU:n ohran tuotantoennustetta.

Kylvöt eivät ole päässeet etenemään kylmyyden ja märkyyden takia. Orastuminen on kestänyt kauan ja yöpakkaset ovat nipistelleet oraiden päitä.

EU:n viljan käyttöennusteet ovat laskeneet, mutta valonpilkadusta tuo onnistuminen vehnän viennissä.

Nopeasti vauhtiin lähteneet kylvöt ovat hidastuneet lumisateiden ja kolean sään seurauksena

Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä viljaa siirtyi markkinoille maatiloilta yhteensä 544 miljoonaa kiloa. Tämä on määrällisesti enemmän kuin samaan aikaan viimeisen neljän vuoden aikana.

Helmikuun loppuun mennessä kaudella 2019/20 kauraa oltiin viety 269 000 tn, ohraa 124 000 tn ja vehnää 80 000 tn

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tänäkin keväänä kylvöjen edistymistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin avustuksella. Seuranta starttaa tämän jutun myötä. Etelä-Suomessa osa tiloista on saanut jo kaikki kylvöt tehtyä, kun mm. Pohjois-Savossa ei olla päästy vielä edes pelloille.

Länsi-Eurooppa koki yhden kuivimmista keväistä erittäin märän talven jälkeen. Maaliskuun puolenvälin jälkeen sateita ei ole saatu alueittain lähes lainkaan.

Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla on suotuisilla alueilla päästy kylvämään viikkoa tavallista aikaisemmin. Muualla Suomessa kevääntulo on normaalissa aikataulussa.

Koronaviruksesta johtuvien poikkeusolojen takia tukijärjestelmiin tehdään muutoksia. Valkuais- ja öljykasvien viljelyyn ohjataan lisäpanostusta. Suomi on myös saanut luvan alentaa herneen ja härkäpavun siementen itävyysvaatimusta.

Sateiden vähyys ei vielä ole aiheuttanut tuotantoennusteiden romahtamista, mutta tilannetta tarkkaillaan ja sateita jo odotellaan

Strategie grains ennustaa EU:n 2020 kaurasadosta yli 0,5 milj. tn suurempaa kuin vuoden 2019 sadosta. Kauran tuotantoennuste kohoaa 8,5 milj. tonniin. Iso-Britannian kauran tuotantomäärien ennustetaan nousevan ennätykselliseen 1,15 milj. tonniin.

Maaliskuun puolessa välissä sää muuttui viimein kuivemmaksi Ruotsissa ja Tanskassa epätavallisen märän syksyn ja talven jälkeen

Kotimaiselle öljykasvisadolle on todellinen tarve Suomessa, ja sopimusviljelyyn on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Varmista siis, että rypsi ja rapsi ovat osa viljelysuunnitelmaasi. Viljelyssä kannattaa painottaa valintoja kasveihin, joille on kysyntää.

VYR on ollut jo pitkään huolissaan kotimaisen kasvivalkuaisen saatavuudesta. Etenkin nyt huoltovarmuudesta ja kotimaisuudesta puhuttaessa kysymys nousee jälleen ajankohtaiseksi. Kuluttajat olisivat valmiit ottamaan kotimaista alkuperää olevia kasviproteiinituotteita osaksi ruokavalioitaan. Meillä on käsissämme seuraavan kasvibuumin tähdet, joten kotimaisuutta ja suomalaista elintarvikeosaamista tulisi nyt hyödyntää.

Viljakaupan toimijoiden laatuhinnoittelut ja sopimusmallit saattavat ensivilkaisulla tuottaa päänvaiva. Mitä eroja sopimuksilla ja laatuhinnoitteluilla on eri toimijoiden välillä? Perehtymällä ajan kanssa toimijoiden tarjoamiin vaihtoehtoihin, löytyvät tilakohtaisesti parhaat sopimusmallit.

Viime kasvukauden alku oli suosiollinen, ja viljakasvustot kehittyivät tiheiksi ja reheviksi. Sen jälkeen alkoi pitkä kuiva jakso, mikä piti punahomeen riskin alhaisena, erityisesti alttiina kukinta-aikana. Viljojen DON-hometoksiinipitoisuudet olivat koko 2000 -luvun mittaushistoriaan nähden ennätysmatalia.

Suurimmassa osassa Eurooppaa talvi on ollut leudoin vuonna 1979 aloitetun mittaushistorian aikana. Monilla alueilla keskilämpötila oli 2-4 °C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Tätä suurempia lämpötilaeroja oli Pohjois- ja Itä-Euroopassa.

Vuoden 2019 sato oli kokonaisuudessaan määrältään ja laadultaan hyvä. Pienten jyvien määrä oli vähäinen ja hehtopainot olivat kaikilla viljoilla korkeat.

Viljaketju on reagoinut nopeasti Suomeen levinneen COVID-19 -virustartuntojen ehkäisemiseksi

Kasvukauden 2020 kylvöaloja koskeva viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Syyskylvöisten pinta-ala pienenee ja kevätkylvöisten kasvaa. Herneen pinta-ala kasvaa kyselyn mukaan huikeat 26 %!

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2019/20 päivitettiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa eilen tiistaina 17.3. Kokouksessa päivitettiin myös kuluvan kauden arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20.

Strategie grains povaa suuria ohravarastoja ja tahmeaa ohran liikkumista EU:ssa. Kaudella 2019/20 EU:n onnistuneen vehnän viennin ennustetaan jäävän tulevalla kaudella 2020/21 Venäjän vehnän viennin jalkoihin.

Runsaat sateet taukosivat hieman tammikuussa, mutta palasivat vielä runsaampina helmikuun loppupuoliskolla.

Joulukuun loppuun mennessä kaudella 2019/20 kauraa oltiin viety 205 000 tn, ohraa 94 000 tn ja vehnää 54 000 tn.

Öljypellava sopii erinomaisesti viljelykierron monipuolistajiksi. Tärkeä etu on pienet viljelykustannukset.

Vuoden 2019 viljasato oli siis ennätyksellisen puhdasta hometoksiineista. Hyvään tilanteeseen vaikuttivat todennäköisesti takana ollut ennätyskuiva kesä 2018, mikä ei suosinut punahomeiden lisääntymistä.

VYR:n viljelijä seminaari järjestettiin 11.2.2020 Hämeenlinnassa. Tapahtuman aiheina oli mm. viennin mahdollisuudet ja haasteet sekä sopimusviljelyn avulla markkinariskin hallinta.

Kotimaan teollisuus käytti viljaa yhteensä 1,34 miljardia kiloa, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2018.

Ohjelmassa asiaa mm. viennistä, markkinanäkymistä sekä viljelysopimuksista

Kauraa, ohraa ja vehnää vietiin marraskuussa 2019 enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2018.

Kauran tuotantoarviota tarkennettiin 8 milj. tonniin. Kauden 2020/21 tase povaa yhä suurempia kauran tuotantomääriä EU:ssa.

Joulukuu ja tammikuu ovat olleet tavallista lämpimämpiä koko Euroopassa. Yksi mittaushistorian lämpimin joulu-tammi jakso mitattiin mm. Ranskassa ja Saksan pohjoisosissa.

Viljan viennin arvo oli viime lokakuussa 4,5 miljoonaa euroa. Arvo oli noin 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden lokakuussa. Viljaa tuotiin 3,8 miljoonan euron arvosta. Viljaa vietiin noin 22,9 ja tuotiin noin 6,2 miljoonaa kiloa

Mediassa uutisoitu ja sosiaalisessa mediassa esiin nostettu huoli lämpövaihteluiden sekä vähäisen lumipeitteen vaikutuksesta syysviljapeltoihin on aiheuttanut paljon keskustelua. Huoli kasvustojen kunnosta on todellinen, mutta vaikuttaako tämä tulevan kauden rukiin tuontiin.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR järjestää viljelijäseminaarin Hämeenlinnassa, Visamäen kampuksella tiistaina 11.2.2020. Luvassa on asiaa vilja- ja vientimarkkinoista, markkinariskin hallinnasta, multavuudesta sekä öljykasveista.

Kaudella 2019/20 rapsia tuotettaan IGC:n arvion mukaan globaalisti 68 milj. tn. Merkittävimpiä muutoksia tuotantosuhteissa on EU:n 13 vuoden pienin tuotantomäärä sekä Ukrainan ja Venäjän ennätykselliset sadot. Myös Australiassa ja Kanadassa tuotantomäärät tippuivat totutuista, mutta Kiinassa onnistuttiin tuottamaan 13,5 milj. tn rapsia (+2 % y/y).

EU:n viljan ja öljykasvien kysyntää kasvattaa etenkin rehukäytön lisääntyminen. Viljojen ja öljykasvien teollinen käyttö tulee myös kasvamaan.

Alueittain haastava syksy vaikeutti syyskylvöjä ja osaltaan pienensi syyskylvöisten pinta-aloja 2019

Syysviljojen kylvöt onnistuivat hyvin Liettuassa. Virossa oli kylvöjen aikaan märkää, minkä takia kaikkia syyskylvöille suunniteltuja peltoja ei päästy kylvämään.

Marraskuun puolessavälissä VYR ry järjesti Euroopan laajuisen seminaarin, joka keskittyi kasviproteiineihin ja niiden markkinoihin. Tapahtuma korosti kasviproteiinien mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä. Ajankohtaisia kysymyksiä ja aiheita tarkasteltiin globaalin kaupan, tulevan CAP uudistuksen, tutkimuksen, ruoka- ja rehuteollisuuden sekä alkutuotannon näkökulmista.

Ruotsin maatalousvirasto julkaisi viralliset ennakkotilastot maan 2019 viljasadosta.

Jatkuvat ja runsaat sateet ovat estäneet pellolle pääsyn suuressa osassa Länsi-Eurooppaa (Britteinsaaret, Ranska, Italia, Benelux-maat, Pohjois-Saksa ja Etelä-Ruotsi). Edellä mainituissa maissa syyskylvöt oltiin saatu suurimmaksi osaksi tehtyä, ennen sateiden alkua.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2019/20 päivitettiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa viime viikon perjantaina 22.11. Kokouksessa käsiteltiin myös uusi kuluvan kauden arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2019/20.

Elintarvikkeissa kasviproteiinituotteiden tarjonta ja kuluttajan mielenkiinto tuotteita kohtaan on ollut jo useamman vuoden kasvussa ja kotimaisuudella on kysyntää näissä uusissa tuoteryhmissä. Elintarvikkeina suosiotaan lisänneet kasvivalkuaisraaka-aineet ovat monesti ulkomaisia kotimaisen tarjonnan puutteiden takia. Myös rehun täydennysvalkuaisen osalta Suomi on koko EU:n tapaan paljolti riippuvainen tuonnista, vaikka suurin osa perusvalkuaisesta saadaan kotimaisesta viljasta ja nurmirehusta. Täydennysvalkuaista ovat etenkin soija ja rapsirouheet ja eräät muut öljy- tai palkokasvituotteet.

Kuivuus kaudella 2018/19 vaikutti koko Euroopan rehuraaka-aine tarjontaan. EU:n rehuvalkuaisomavaraisuus laski 80 %:sta 77 %:n.

Vuonna 2018 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti jäi 1,5 miljardiin euroon. Tuonnin arvo pysyy korkealla 5,3 miljardissa eurossa.

Yhteensä kuluvan vuoden aikana viljaa on siirtynyt markkinoille 1400 milj. kg (344,6 Q1 + 290,4 Q2 + 769,7 Q3 milj. kg). Vuonna 2016 samaan aikaan markkinoille oli siirtynyt viljaa 1580 milj. kg, vuonna 2017 1460 milj. kg ja vuonna 2018 1360 milj. kg.

Ruokavirasto on koonnut yhteen kysymyksiä ja vastauksia suunnitellusta vuoden jatkosta ympäristö- ja luomusitoumuksille.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittaisen satotutkimuksen tiedonkeruu on käynnissä. Kyselyyn vastataan Luken verkkopalvelussa.

Eri puolilla Eurooppaa on ollut ongelmia puintien ja syyskylvöjen kanssa. On ollut sekä liian kuivaa että liian märkään.

Venäjän syysvehnän satotasoennusteet pysyvät samoissa lukemissa kuin viime vuonna, mutta kevätvehnä sekä -ohra tuottavat paremman sadon kuin vuonna 2018. Näille kahdelle kasville ennustetaan 5-vuoden keskiarvoa korkeampia satotasoja.

Komission Crops Markets Observatory päivitti viljatase-ennusteitaan. Alla on nähtävissä otteita tase-ennusteesta.

Viljasato on ollut yleisesti ottaen isojyväistä ja hehtolitrapainot ovat olleet kohdillaan

Kauran tuotantoennuste vuodelle 2019 on 0,2 miljoonaa tonnia suurempi kuin vuonna 2018. Vaikka Espanjassa satoennuste tippui rajusti, Suomen, Ruotsin, Puolan ja Iso-Britannian satoennusteet nostavat koko EU:n kauran tuotantoennustetta.

Pellervon taloustutkimus PTT kertoo maa- ja elintarviketalouden ennusteessaan ruuan hinnan nousevan tänä ja ensi vuonna. Ennusteessa povataan myös lihankulutuksen laskua ja elintarviketeollisuuden kasvua. Maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan.

Syysviljojen pinta-ala jää aiotusta pinta-alasta monissa maakunnissa. Syyskylvöihin ei olla päästy märkyyden sekä pitkittyneiden puintien takia.

Elokuun 20. päivän jälkeen suurin osa Eurooppaa on kokenut vielä ainakin yhden helleaallon. Korkeat lämpötila Kaakkois-Euroopassa yhdistettynä sateiden vähyyteen pienensi kevätviljojen tuotantoennusteita Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa.

Vaihteleva sää on hidastanut puinteja koko Suomessa

Viljaa tuotettiin vuonna 2018 yhteensä 2,7 miljardia kiloa. Tästä pääosa (lähes 2/3) meni eläinten ruokintaan.

Sakoluvut vaikuttavat kevätvehnillä alhaisilta kautta maan, eikä jatkuva sade paranna tilannetta.

Kotimaan viljatasearvio alkaneelle kaudelle 2019/20 laadittiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa viime viikon perjantaina 30.8. Kokouksessa päivitettiin myös tasearvio päättyneelle kaudella 2018/19.

Viljoissa paljon jälkiversontaa, mikä vaikeuttaa optimaalisen puintiajankohdan määrittämistä.

Maissin tuotantoennuste on laskenut lähes 2 %. Heinäkuusta elokuun 20. päivään on ollut tavallista kuumempaa eteläisessä ja läntisessä Euroopassa. Korkeimmat lämpöpiikit olivat Ranskassa ja Italiassa. Tavallista kuivempaa on ollut Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Länsi-Ukrainassa ja -Romaniassa sekä Pohjois-Skandinaviassa.

Syysviljat onnistuivat läpi Suomen hyvin. Kevätviljasato vaikuttaa maanantain tilanteen mukaan tyydyttävältä. Kuluvan kauden härkäpapu sekä rypsi- että rapsisadossa ei ennakkoarvioiden mukaan ole kehumista.

Maailman suurimmilla kauran tuotanto alueilla Länsi-Kanadan eteläosissa, Pohjois-Euroopassa sekä Itä-Australiassa sääolosuhteet ovat olleet kaudella vaihtelevia. Kanadassa varastot jäivät kaudella 2018/19 pieniksi, mutta arvioiden mukaan kuluvalla kaudella varastot kasvaisivat.

Syysviljojen puinnit lähes valmiit Etelä-Suomessa. Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa puintien arvioidaan alkavan viikolla 35.

Puintien alkamisen uutisointia on voinut seurailla mediassa jo useamman viikon ajan. Nyt puinnit ovat jo vauhdissa syysviljoilla Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Kevätviljojen puinteja on päästy paikoin aloittelemaan aikaisilla ohrilla, mutta suuressa osassa maata ollaan kevätviljojen puintien kanssa vielä lähtökuopissa. Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa puintien etenemistä asiantuntijaraadin avustuksella myös tänä vuonna. Seuranta starttaa tämän jutun myötä.

Luken teollisuuden ja kaupan viljan ostotilastojen mukaan varastot ovat pienimmillään seitsemään vuoteen. Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopulla runsaat 400 miljoonaa kiloa viljaa.

Syysvehnän suosio kasvoi Baltian maissa. Kuivan heinäkuun lopun ansiosta puinnit ovat sujuneet hyvin.

Syysviljoista odotetaan hyvää satoa. Myös kevätviljoista arvioidaan saatavaksi tyydyttävä sato. Kevätöljykasvit ovat kärsineet kuluneen kesän kuivuudesta sekä suurista tuholaismääristä.

IGC:n uusimman tuotantoennusteen mukaan kauden 2019/20 tuotantoennuste on vain hieman viime kautta suurempi 2148 milj. tn tasolla. Maailman vehnäntuotanto on ennätyskorkea ja maissisadosta ennustetaan toiseksi korkeinta pitkällä aikavälillä. Ohran tuotantomäärien ennustetaan olevan korkeimmat vuosikymmeneen. Pienten alkuvarastojen takia viljojen kokonaistarjonta jää ennusteiden mukaan silti neljän viime vuoden alhaisimmaksi.

Suurin osa Eurooppaa on kärsinyt tavallista aikaisemmasta ja intensiivisestä helleaallosta kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella. Tästä johtuen jyvien täyttyminen kärsi etenkin Espanjassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Saksassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa.

Kahden heikomman vuoden jälkeen palataan viljan keskimääräisiin tuotantotasoihin

Rehuohran pinta-ala kasvoi ainoana kevätviljana, mutta sen sijaan kaikkien syysviljojen pinta-alat kasvoivat. Vilja-, öljy- ja valkuaiskasvilajikkeiden lukumäärä pysyi melko vakaana viime vuoteen verrattuna. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemuksien lajiketietoihin on ilmoitettu 141 eri rehuohralajiketta ja 65 kauralajiketta.

Strategie grains uusimpien ennusteiden mukaan ohravarastot pysyvät vakaina, mutta maissin ja vehnän loppuvarastoennusteet ovat pienentyneet viime kuun ennusteista.

Ranskalainen analyysitalo päivitti satoennusteitaan. Ruotsissa ja Tanskassa on ollut hyvin lämmintä ja sopivasti sateita, jolloin kasvutot ja tähkät vaikuttavat eriomaisilta. Virossa ollaan saamassa huippusato, mutta Latvia ja Liettua kärsivät kuivuudesta.

Kostea ja lämmin sää viljan tullessa tähkälle lisää riskiä punahomeen tartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle, varsinkin rehevissä kasvustoissa. Otollisin ajankohta tartunnalle on viljan kukintavaihe, joka ajoittuu ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta, ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen. Jos tilalla on aiempina vuosina esiintynyt toksiiniongelmia ja esikasvina on sama vilja, kannattaa tehdä kukintavaiheen torjuntaruiskutus heti viljan tähkälle- tai röyhylletulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, joilla punahomeen aiheuttamia toksiiniongelmia on esiintynyt sadossa yleisimmin.

Kanadan valtiollinen tilastokeskus julkaisi uusimmat kesäkuun tilastonsa, joiden mukaan ennuste kauran pinta-alasta kasvoi vuodesta 2018 18,1 %.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry kutsui koolle Suomen kasviproteiiniketjun pohtimaan, kuinka pystyttäisiin lisäämään kotimaista kasviproteiinia niin elintarvike- kuin rehuteollisuudessa. Mukaan saatiin suuri joukko alan organisaatioita eri toimialoilta. Keskustelua proteiinituotannon ongelmista läpi tuotantoketjun käytiin innostuneessa ilmapiirissä.

Kotimaan viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2018/19 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän viljamarkkinatyöryhmässä tiistaina 18.6.

Viljojen kokonaispinta-ala kasvoi viime vuodesta 3 % 1 067 000 hehtaariin. Tämä on lähes puolet 17.6. mennessä ilmoitetusta viljelyalasta.

Ensimmäiset keltaiset kukkivat pellot ovat jo nähtävissä teiden varsilla. Tunnetko kukkivat kasvit? Peltojen ohi lomalla ajaessa voi arvuutella mistä kasvista on kulloinkin kyse.

Viime vuoden katastrofaalisen kuiva kasvukausi on kirkkaana ruotsalaisten viljelijöiden muistissa. Nyt alkukasvukaudella on saatu enemmän vettä, mutta korkeat lämpötilaennusteet aiheuttavat huolta.

Maailman viljojen tuotantoennuste 2019/20 laski hieman viime kuusta 2177 miljoonaan tonniin, mutta tuotantoennuste on yhä 2 % korkeampi kuin kauden 2018/19 tuotantoarvio.

Tilakohtainen hajonta kylvöjen etenemisessä on suurta maan itäosissa. Sateita on tullut lähes päivittäin ja märkyys on alkanut paikoin kellastuttaa oraita Pohjois-Savossa. Suuniteltua vehnää ja kauraa joudutaan korvaamaan alueittain ohralla. Varsinais-Suomessa viljat ovat erittäin hyvässä kunnossa. Rehunteko alkaa lähipäivinä Etelä-Suomessa ja hyvin pian myös pohjoisempana.

Varsinais-Suomessa rapsikuoriaisia on torjuttu öljykasvikasvustoilta. Myös kaalikoita on havaittu runsaasti. Pohjoisemmassa sekä idässä toivotaan poutasäitä, jotta päästään jatkamaan peltotöitä.

Proteiinisektorilla on tapahtunut viime vuosina paljon. Erityisesti kasviproteiinituotteiden elintarvikekulutus on ollut kasvussa, hyönteistuotteita on tullut markkinoille ja rehupuolella yhä useammat toimijat ovat alkaneet korvata soijaa kotimaisilla raaka-aineilla. Yleisesti ottaen ruoantuotantoketjun paineet vähentää ympäristökuormitusta ovat nousseet ajankohtaiseksi, ja toimenpiteitä on aloitettava toteuttaa ripeästi myös Suomessa.

Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla on sateiden takia nähtävissä peltojen kuorettumista. Varsinais-Suomessa on jo kova tarve kunnon sateille.

Merkittävää parannusta syysviljojen satoennusteissa Etelä-Euroopassa tasoitti Pohjois-Euroopan kuivuudesta johtunut syysviljojen satoennusteiden lasku. Myös maissin satoennuste nousi Etelä-Euroopassa. Pohjoisemmassa Euroopassa maissin satoennuste myötäilee keskiarvoista satotasoa.

Hustavla för odling av ärter har publicerats. Hustavlan har producerats av VYR odlings utveckling arbetsgrupp.

Hustavla om spannmålshandel och kontraktsodling har publicerats. Hustavlan har producerats av VYR spannmålsmarknad arbetsgrupp.

Varsinais-Suomessa on alueittain hyvin kuivaa, kun taas Kymenlaaksossa kärsitään liiallisesta märkyydestä.

Strategie grains on päivittänyt Ranskan, Tsekin sekä Slovakian ja Espanjan viljan tuotantoennusteita. Ranskan viljasadosta 2019 povataan erinomaista, Tsekki ja Slovakia kaipaavat kipeästi sateita. Espanjassa lähiaikojen sateet ovat kuivien kuukausien jälkeen hieman nostaneet satoennusteita.

Luke julkaisi teollisuuden ja kaupan viljan ostot ja käyttö 2019, 1. vuosineljännes tilastot. Viimekauden vaikea kasvukausi näkyy pienentyneenä kotimaisen viljan ostoina.

Herneen viljelijän huoneentaulu on nyt julkaistu sähköisesti. Paperiversio on saatavilla alan tapahtumista joissa VYR on mukana.

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tänäkin keväänä kylvöjen edistymistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin avustuksella. Seuranta starttaa tämän jutun myötä. Varsinais-Suomessa aletaan jo lopetella kylvöjä, mutta vapun jälkeinen kylmempi jakso on hidastanut koko Suomessa räjähtämällä huhtikuun puolessavälissä aloitettuja kylvöjä.

Helmikuussa Suomesta vietiin 5 979 tonnia ohraa ja 42 281 tonnia kauraa

Suomessa kylvösiementä on tarkastettu jo sadan vuoden ajan. Terve ja lajikeaito siemen on turvallista käyttää ja tuottaa hyvän sadon.

Euroopan komissio (DG Agri) päivitti öljykasvitasearviotaan huhtikuun loppupuolella. Rapsi- ja soijavarastojen ennustetaan pienenenevän, mutta auringonkukkavarastojen kasvavan. Soijaa tuotiin kolmansista maista uusimman arvion mukaan 15 400 kilotonnia kaudella 2018/19, ja tullaan tuomaan uusimman ennusteen mukaan 15 000 kilotonnia kaudella 2019/20.

Viljan hyvät kauppatavat huoneentaulu on nyt julkaistu sähköisesti. Paperiversio on saatavilla alan tapahtumista, joissa VYR on mukana.

Euroopan komission (JRC MARS Bulletin) kertoo syysviljojen hyötyneen alkukasvukauden lämpimistä olosuhteista suuressa osassa Eurooppaa. Kevät kylvöt ovat edenneet Euroopassa hyvin. Kaakkois-Euroopassa sekä suuressa osassa Espanjaa sateen puute on jo alkanut vaikuttaa negatiivisesti kasvustoihin ja satotasoihin.

Kuivan kauden jälkeen viime syksynä hometoksiinitilanne oli edellisvuosia parempi. Siitä huolimatta punahomeen riski on pidettävä mielessä myös tulevana kasvukautena, sillä punahomeella on hyvä kyky selvitä maassa kasvintähteissä ja otollisten olosuhteiden myötä se voi kehittyä ongelmaksi. Punahomeen riskiä voidaan vähentää tutuilla viljelyteknisillä toimilla, joista tärkeimmät ovat hyvälaatuisen kylvösiemenen käyttö ja viljelykierto.

Guide om spannmålshandel och kontraktsodling har uppdaterats. Guiden har producerats av VYR med hjälp av dess medlemmar, särskilt representanter från producenter av spannmål och oljeväxter, rådgivning samt industri och spannmålshandel.

2018 vilja-ala pieneni n. 31 000 ha, mutta rehunurmiala kasvoi yli 45 000 ha. Käytössä olevaa maatalousmaata oli Suomessa 2018 yhteensä 2 271 900 hehtaaria maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvilla tiloilla.

Strategie grains päivitti ennustettaan EU:n kaurataseesta 29.3. Viime kuukauden ennusteesta kauden 2018/19 tuotantoennuste pieneni hieman (-15 kt) 7,7 milj. tonniin. Muutokset painottuvat Kroatian ilmoittamiin maan virallisiin tilastoihin.

Tammikuussa Suomesta vietiin 3 046 tonnia ohraa, 24 706 tonnia kauraa ja vain 108 tonnia vehnää. Tiedot on saatu Tullin tietokannasta.

Päivitys vuoden 2008 ja 2012 Viljakaupan ja sopimusviljelyn oppaaseen tehtiin syksyllä 2018. Päivitetty opas on nyt valmis ja julkaistu VYR kotisivuilla. Oppaan on tuottanut Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR), jonka jäsenistöstä tekstien laatimisessa on ollut mukana erityisesti viljan ja öljykasvien tuottajien, neuvonnan sekä teollisuuden ja viljakaupan edustajia. Pörssitoimintaa ja futuurisuojausta käsittelevään lukuun on lisäksi haettu käytännön näkemyksiä pankkisektorilta.

Vilja-alan yhteistyöryhmän luomutyöryhmä sekä viljamarkkinatyöryhmä laativat arvion luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa markkinointikaudelle 2018/19. Arvion mukaan luomuviljojen pinta-ala on pienoisessa kasvussa, mutta sato kärsi viime vuoden kuivuudesta. Kuivuus aiheutti luomuviljan tuotantomäärien laskun viime kauteen verrattaessa

Vuoden 2018 sadosta kauralla eniten laatutappiota matalan hehtolitrapainon vuoksi. Vehnän laatu erinomainen, mutta sato pieni. Laatutavoitteet täyttävää mallasohraa yli 100 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän.

Tammikuisen kylvöaikomuskyselyn yhteydessä selvitettiin myös kannattavuutta parantavia toimenpiteitä kasvukaudella 2019. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

Tammikuussa tehdyn kyselyn perusteella sertifioidun siemenen käyttöaikomus on laskenut rypsillä sekä kaikilla viljoilla – rehukauraa lukuun ottamatta. Esimerkiksi elintarvikekauran viljelyalasta vain 26 prosenttia kylvettäisiin sertifioidulla ostosiemenellä, loput tilan omalla siemenellä. Vuonna 2017 sertifioitua siementä aiottiin käyttää 46 % elintarvikekauran pinta-alasta.

Kotimaan viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2018/19 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän viljamarkkinatyöryhmässä viime viikon torstaina.

Ei suuria muutoksia kylvöaloissa, mutta satotasoissa sitäkin enenmmän. Vaikea kasvukausi näkyy odotetusti laskenneina satotasoina. Kuivuus kuritti eritoten Varsinais-Suomea ja sen lähialueita.

Kasvukauden 2019 kylvöaloja koskeva viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Ohran, keväällä kylvettävien öljykasvien ja kevätvehnän viljelyala näyttäisivät laskevan, syyskylvöisten, herneen ja härkäpavun viljelyala nousevan

USDA julkaisi muutoksia tarjonta- ja kysyntäennusteisiinsa perjantaina 8.3.

Öljykasvien viljelyn kehittäminen ja yhteistyö maataloustuottajien kanssa ovat tärkeitä Vilja-alan yhteistyöryhmän toimia kotimaisten öljykasvien viljelyedellytysten kehittämiseksi. Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden ja kasviproteiinien saatavuuden takaaminen ovat olleet pitkään esillä julkisessa keskustelussa. Tarve saavuttaa valkuaisomavaraisuus ja vähentää proteiinituotteiden sekä raaka-aineiden tuontia ovat yhä ajankohtaisia aiheita, joihin alan toimijat sekä Vilja-alan yhteistyöryhmä haluavat panostaa yhä enemmän. Suomessa on tarvetta kasvattaa öljykasvien pinta-alaa, jotta kotimaisen raaka-aineen kysyntään pystytään vastaamaan.

IGC on päivittänyt (24.2.) viljatasetilastojaan Kiinan viljavarastojen ja tuotannon tarkentuneiden tietojen osalta. 2018/19 tasearvion muutoksia tehtiin myös Yhdysvaltojen alentuneeseen maissintuotannon, EU:ssa ja Yhdysvalloissa vähentyneen vehnän viennin sekä Venäjän lisääntyneiden vehnän vientien perusteella.

Ruokavirasto julkaisee ajantasaista ja pidemmän aikavälin yhteenvetotietoa markkinointia varten Suomessa tuotettavan siemenen itävyydestä.

EU:n kauden 2018/19 kauran hintaennusteet pysyvät vakaina.

Euroopan komissio julkaisi selvitystyön EU:n valkuaiskasvimarkkinoista, jonka tavoitteena oli arvioida tulevan kauden CAP:n toimenpiteitä EU:n kasvivalkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi. Selvitystyössä tarkasteltiin korkeaproteiinisia (> 15 % raakaproteiinia) kasveja: palkokasveja (pellolla viljeltävät pavut ja herneet, lupiinit, kikherne ja linssi) öljykasveja (rapsi, auringonkukka ja soija) sekä rehuksi tarkoitettuja palkoviljoja (sinimailainen, apilat ja esparsetti).

Yli puolet sukupolvenvaihdokset ja investointituet keskittyivät Pohjanmaan maakuntiin ja Varsinais-Suomeen. Sukupolvenvaihdoksia lisäsi mitä todennäköisimmin luopumustukilain muutos. Vuosi 2018 oli viimeinen vuosi, jolloin tilanpidosta luopujat saivat luopumistukea – tästä vuodesta lähtien sitä ei voi enää hakea.

VYR:n perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 14.2.2019. Mukana oli reilut 320 eturivin viljelijää ja alan ammattilaista. Tapetilla oli muun muassa maatalouden kannattavuus ja pellon muuttaminen hiilinieluksi.

Saimme kuulla mielenkiintoisista aiheista alan asiantuntijoilta, sekä kuulimme loistavia kommentteja ja kysymyksiä yleisöstä, mikä viritti kunnon keskusteluja. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta!

Maatiloilta ostettiin 2018 1,85 miljardia kiloa viljaa. Kauraa ostettiin huomattavasti enemmän kuin vuonna 2017 (+ 13 %). Viljaa tuli markkinoille vuonna 2018 hieman vähemmän (-2 %) kuin edellisenä vuonna. Vaikka viljan määrä pysyi lähes samana, jakaantui se viljalajien kesken eri lailla kuin aikaisemmin.

Suomi on yksi maailman suurimmista kaurantuottajamaista. Kauratuotteiden kasvava kansainvälinen suosio on tarjonnut Suomelle mahdollisuuden nousta merkittäväksi tekijäksi globaaleilla kaura- ja kauratuotemarkkinoilla.

Reijo Karhisen ruuantuotannon kannattavuusraportin julkistamistilaisuus alkaa 7.2. klo 11.30. Lähetystä voi seurata suorana valtionneuvoston sivuilla.

VYR ry:n asiantuntijana aloittanut 4.2. Hanna Helkkula

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC:n arvion mukaan maailman kokonaisviljantuotanto laskee kuluvalla kaudella 2018/19 alimmilleen kolmeen vuoteen, 2 089 milj. tonniin. Pudotusta edeltävään kauteen tulee näin ollen 13 milj. tonnia.

Euroopan syyskylvöala kasvoi viime syksynä jyrkästi edeltävään vuoteen verrattuna. Kasvustot ovat pääosin hyvässä kunnossa, joten viljasadon ennustetaan elpyvän. Ranskalaisen analyytikkotalo Strategie Grainsin mukaan tämä saattaa rajoittaa uuden sadon hintojen nousua keväästä eteenpäin, jos sääolosuhteet eivät muutu epäsuotuisiksi.

Vuoden 2018 kriisituet tulee hakea 31. tammikuuta mennessä. Kuivuudesta kärsineiden alueiden kriisitukia ovat pohjoisen hehtaarituen lisämaksu kevätvehnästä sekä väliaikainen kansallinen erityistuki Etelä-Suomen AB-tukialueella olevista rehunurmi-, rehuohra- ja kevätvehnäaloista. Helpoiten tukien haku onnistuu Vipu-palvelussa.

Viljan tuotanto- ja käyttöpaikat Suomessa -karttajuliste on saatavilla nyt myös englanniksi. Sähköisen version voit ladata itsellesi vaikka heti, paperiversiota on jaossa VYR:in viljelijäseminaarissa Hämeenlinnassa 14. helmikuuta.

VYR hiljenee joulun viettoon. Viljaviesti ilmestyy seuraavan kerran perjantaina 4. tammikuuta.

Venäjältä on tällä kaudella viety vehnää vikkelää vauhtia, uutisoi brittiläinen AHDB. Vienti on ollut etupainotteista ja vietynä on jo enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, vaikka sato jäi selvästi viime kautta pienemmäksi. Nyt Venäjän viennit ovat kuitenkin alkaneet hidastua, kertoo paikallinen analyytikkotalo SovEcon.

Syysviljoja on saatu hyvin kylvöön Euroopassa. Sateiden palaaminen kuivuudesta kärsineille alueille on parantanut kasvuolosuhteita. Ensi vuoden viljasadosta odotetaankin huomattavasti tämänvuotista suurempaa.

Rukiin kylvöala kaksinkertaistui viime syksystä ja syysvehnän kylvöala nelinkertaistui. Tiedot ilmenevät Luken ennakollisesta syyskylvöalatilastosta.

Tukes myönsi poikkeusluvan kevätrypsin ja -rapsin siementen peittaukseen Buteo Start FS 480 -valmisteelle. Neonikotinoideja sisältäville valmisteille sen sijaan ei enää myönnetty poikkeuslupia öljykasvien kasvinsuojeluun. Neonikotinoideja sisältävillä valmisteilla peitattujen sokerijuurikkaan siementen kylvöön erityislupa sen sijaan myönnettiin.

Kotimaan viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2018/19 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän viljamarkkinatyöryhmässä tämän viikon keskiviikkona.

VYR tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden tutustua laajalti vilja-ja öljykasvisektorin toimijoihin. Asiantuntijan tehtävä pitää sisällään viestinnän sisällön suunnittelua, tiedonhakua ja julkaisemista verkossa, nettisivuilla sekä somessa.

Tänä syksynä korjattiin vajaan 80 miljoonan kilon luomuviljasato. Sato kutistui 17 % viime vuodesta. Luomuviljasato vastaa 2,9 % Suomen kokonaisviljantuotannosta.

Luken ennakollisen arvion mukaan Suomen viljasato kutistui 2,7 miljardiin kiloon eli viidenneksen viime vuotta pienemmäksi. Kokonaissatoarvio on linjassa edellisen, elokuun lopussa tehdyn arvion kanssa. Kasvukauden kuivuus rokotti hehtaarisatoja.

VYR:in suosittu viljelijäseminaari järjestetään jälleen ensi vuoden helmikuussa Hämeenlinnassa. Luvassa on muun muassa siemensessio sekä selvitysmies Reijo Karhisen puheenvuoro maatalouden kannattavuudesta.

Aikainen puintisesonki edisti syysviljojen kylvöjä, vaikka alkusyksyyn asti jatkunut kuivuus aiheutti alueittain haasteita. Niin syysrukiin kuin -vehnän kylvöalat kasvoivat reilusti viime vuoden notkahduksesta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuu) viljaa siirtyi maatiloilta markkinoille yhteensä 503 miljoonaa kiloa. Viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla viljaa ostettiin tiloilta yhteensä 528 miljoonaa kiloa. Kolmas vuosineljännes on perinteisesti viljakaupan vilkkain sesonki.

Viljan tuotanto- ja käyttöpaikat Suomessa -juliste on nyt saatavilla sähköisesti! Paperiversiota on jaossa ensimmäisen kerran Helsingin MaatalousKonemessuilla 15.−17.11.2018.

VYR on mukana Helsingin MaatalousKonemessuilla 15.–17.11. Löydät meidät Farmitin yhteisosaltolta 6d80.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkaisee uudessa analytiikkaportaalissa kaikille avointa tutkimustietoa viljasadon laadusta. Viljasadon laatutiedot päivittyvät automaattisesti joka yö Eviran laboratoriotietojärjestelmästä.

Lämpimät ja selvästi tavanomaista kuivemmat sääolot ovat suosineet kevätviljojen puinteja Euroopassa, ilmenee EU-komission MARS-raportista. Toisaalta sääolosuhteet ovat haitanneet syyskylvöjä ja syyskasvustojen kehitystä.

Viljojen tuotanto EU:ssa laski viime vuodesta 20 milj. tonnilla 278,5 milj. tonniin, ennustaa ranskalainen analyytikkotalo Strategie Grains. Maissisato ei ole riittävän suuri tasapainottamaan niukkaa vehnä- ja ohrasatoa.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC nosti ennustettaan maailman kokonaisviljantuotannosta 2 072 milj. tonniin (2017/18: 2 095 milj. tn). Kasvua viime kuun arvioon tuli 9 milj. tonnia, joka tuli lähinnä maissille USA:ssa, EU:ssa ja Ukrainassa. Maailman viljan tuotanto laskee kuitenkin toista kautta peräkkäin.

Kuivuus laski satoja, mutta sai valkuaiset nousuun. Kauran hehtopainot jäivät poikkeuksellisen mataliksi. Evira seuraa viljasadon laatua viljelijöiltä kerättyjen näytteiden avulla. Ohessa katsaus valtakunnalliseen tilanteeseen 24.9.2018.

Euroopan puinnit saatiin tänä vuonna päätökseen poikkeuksellisen aikaisin. Elokuun lopussa valtaosa sadosta oli jo laarissa. Satotasot jäivät mataliksi erityisesti Pohjois-Euroopassa.

Viimeisiä puinteja tehdään parhaillaan eri puolilla Suomea. Eniten kasvustoja on korjaamatta Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Puimatta on erityisesti rapsia, jonka sadonkorjuu jatkuu vielä kuun loppupuoliskolle. Syysöljykasvien kylvöt on tehty ja myös rukiin siemenet alkavat olla maassa. Syysvehnän osalta kylvösesonki on vielä käynnissä. Kahukärpäset ovat kiusanneet syyskasvustoja eri puolilla maata. Tämänvuotinen puintiseuranta päättyy tämän jutun myötä.

Kotimaan viljatasearvio alkaneelle kaudelle 2018/19 laadittiin VYR viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa viime viikon perjantaina 31.8. Kokouksessa päivitettiin myös tasearvio päättyneelle kaudella 2017/18.

Viljojen puinnit ovat loppusuoralla lähes koko maassa. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on vielä puimatta epätasaisesti tuleentuneita kasvustoja. Kevätöljykasvien puinnit jatkuvat vielä pitkälle syyskuuhun. Kaurat ovat veden puutteen takia jääneet kevyiksi. Kevyitä viljaeriä kannattaakin kierrättää kuivurissa, jotta painoa saataisiin hivutettua ylöspäin. Kauraerien DON-pitoisuudet ovat tänä vuonna jääneet mataliksi.

Puinnit ovat viimeisen viikon aikana edenneet pääosin hyvissä olosuhteissa, vaikka sadekuurot ovat aiheuttaneet taukoja. Syysviljojen orastumisen kannalta sateet ovat kuitenkin tulleet tarpeeseen. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa puinteja on hidastanut kuivuudesta kärsineiden savimaiden jälkiversonta ja epätasainen valmistuminen.

IGC ennustaa maailman kokonaisviljantuotannon laskevan toista kautta peräkkäin, tällä kertaa 2 063 milj. tonniin, joka tarkoittaa reilun prosentin laskua viime kaudesta. Arviota korotettiin viime kuusta 4 miljoonalla tonnilla. Viljan kulutuksen sen sijaan odotetaan nousevan ennätyksellisiin lukemiin, mikä yhdessä laskevan tuotannon kanssa johtaa varastojen kutistumiseen toista kautta peräkkäin. Merkittävimpien viejämaiden varastojen ennustetaan kutistuvan pienimmiksi viiteen vuoteen.

Puinnit ovat viikon aikana edenneet kovaa vauhtia, vaikka paikalliset sadekuurot ja kasvustojen epätasainen valmistuminen ovat hidastaneet menoa. Kevätviljojen sadot jäävät alueesta riippuen 50-80 prosenttiin normaalista. Eniten kesän kuivuudesta ovat kärsineet Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lohkot. Satomenetyksiä tulee kuitenkin kaikille alueille. Erityisesti kaurat ovat jääneet kevyiksi. Syysvilja-alan odotetaan kasvavan suureksi, jos vain peltojen kosteus riittää.

Sadon laadunmäärityksen tärkein vaihe on mahdollisimman edustavan näytteen ottaminen koko myytävästä tai varastoitavasta erästä. Edustava näyte pienentää myös taloudellista riskiä!

Syysviljojen ja -öljykasvien puinnit alkavat olla loppusuoralla. Kevätviljojen osalta sato valmistuu nyt pikavauhtia ja niiden puinnit käynnistyvät laajemmin tämän viikon loppupuolella. Pisimmälle puinnit ovat VYR:in puintiseurannan mukaan edenneet Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Viljasato jää alueesta riippuen neljänneksen tai jopa puolet tavanomaista pienemmäksi. Heikoin tilanne näyttäisi olevan Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Pohjanmaan suunnilla näkymät ovat verrattain paremmat.

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains on edelleen laskenut ennusteitaan EU:n viljantuotannosta 2018/19. Kuivuus on leikannut satoja isolla kädellä erityisesti Pohjoismaissa, Baltiassa sekä Saksan ja Puolan pohjoisosissa.

Puinteja on tänä vuonna käynnistelty jo heinäkuun puolella. Viljojen kehitys on maan eteläosissa kaksi viikkoa tavanomaista edellä, muualla viikosta puoleentoista. Syysviljojen, kuminan ja siemennurmien puinnit ovat jo pitkällä. Kevätviljojen sadonkorjuu starttaa ensi viikolla toden teolla. Kasvustot ovat kuivuuden takia epätasaisia ja kevätviljojen sadot jäävät eteläisen Suomen heikoimmilla alueilla vain 50-60 prosenttiin, muualla arviolta 70-80 prosenttiin tavanomaisesta. Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa puintien etenemistä asiantuntijaraadin avustuksella myös tänä vuonna. Seuranta starttaa tämän jutun myötä.

VYR.fi-sivustolla on vähennetty palvelu seuraavan neljän viikon ajan.

Vaikka kasvukausi on ollut poikkeuksellisen kuiva, ovat juhannuksen aikaiset sateet riittäneet herättämään punahomeen leviämisen. Punahome kannattaa torjua hyväkuntoisista viljakasvustoista fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylletulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, jos sää on kostea viljan kukinnan aikaan ja sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia. Riskiä lisää myös viljavaltainen viljelykierto.

IGC on tiukentanut viljatase-ennustettaan alkaneen kauden 2018/19 osalta. Tuotantoennusteita on laskettu erityisesti Venäjän ja Euroopan osalta, joissa kuivuus ja muut säähuolet ovat heikentäneet vehnän, maissin ja ohran satonäkymiä. Soijan tuotantoennustetta on nostettu uuteen ennätyksen 358 milj. tonniin. Syynä ovat parantuneet satonäkymät USA:ssa ja Brasiliassa.

Ohra-ala kasvoi viime vuodesta, mutta kauran, vehnän ja rukiin viljelyalat laskivat. Viljeltyjen vilja-, öljy- ja valkuaiskasvilajikkeiden lukumäärä pysyi melko vakaana viime vuoteen verrattuna. Lajikekirjo on runsas ja viljelyssä on yhä paljon vanhoja lajikkeita. Tänä vuonna tukihakemuksien lajiketietoihin on ilmoitettu 131 eri ohralajiketta ja 65 kauralajiketta.

ProAgrian ja VYR:in kasvutilannekyselyn mukaan suurin osa vilja- ja öljykasvikasvustoista on tällä hetkellä kunnoltaan välttäviä tai tyydyttäviä. Kuivuudesta kärsineet kasvustot ovat jääneet harvoiksi. Juhannusviikon sateet tulivat aivan liian myöhään. Kasvustot elpyvät, mutta satopotentiaali on jo laskenut. ProAgria arvioi tulevan syksyn viljasadon jäävän reilusti alle 3 miljardin kilon.

Kotimaan viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2017/18 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän viljamarkkinatyöryhmässä viime viikon perjantaina 15.6.

Luonnonvarakeskus julkaisi ennakolliset tiedot vuonna 2018 käytössä olevasta maatalousmaasta. Vilja-ala pieneni 2 % viime vuodesta, mutta kattaa yhä lähes puolet viljelyalasta. Kasvua tuli ohran, kuminan sekä rehunurmien viljelyalaan. Vehnän, kauran, härkäpavun, rypsin ja rapsin sekä rukiin viljelyalat sen sijaan pienenivät viime vuodesta.

Veden puute piinaa Pohjois-Euroopan kasvustoja, mutta mantereen länsi- ja eteläosissa olosuhteet ovat suosineet ja sato-odotukset ovat korkealla. Kuivuudesta kärsitään kuitenkin myös Mustanmeren alueella, Australiassa sekä osissa Pohjois-Amerikkaa.

VYR sai touko-kesäkuun vaihteessa vieraita Britanniasta, kun AHDB:n edustajat tulivat hakemaan tietoa suorakylvöstä. Britanniassa Brexit aiheuttaa uusia haasteita maataloudelle ja tuotantokustannuksia on tarve saada alas. Suorakylvö on yksi keino tähän.

Suomalaisen kauran on mahdollista nousta muuttuvissa ilmasto-oloissa maailman kärkeen, mutta alalle tarvitaan uutta tutkimusta, innovaatioita ja huippuosaajia. Suomen Kaurayhdistys ry kutsui koolle kauraa jalostavan teollisuuden, tuotekehitysyritykset, tutkimuslaitokset ja rahoittajat. Tavoitteena oli hahmotella uutta, suomalaista kauratutkimusohjelmaa.

Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt, ja kevään kylvöt ovat viimeistelyä vaille valmiit. Oraat kituvat kuivuudessa, joten nyt tarvittaisiin sadetta. Kuivuus on heikentänyt erityisesti viimeisien kylvöjen orastumista. Aukkoisia kasvustoja näkyy paljon eri puolilla Suomea. Tämänvuotinen kylvöseuranta päättyy tämän jutun myötä.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennustaa marginaalista laskua maailman viljantuotantoon 2018/19. Kulutus jatkaa kasvuaan, joten viljavarastojen odotetaan kutistuvan jo toista kautta peräkkäin, alimmilleen neljään kauteen.

Kylvöt ovat viimeisen viikon aikana edenneet rivakasti koko maassa. Aurinkoa ja lämpöä on riittänyt eikä muutosta ole lähipäivinä luvassa. Monilla alueilla kylvöt saadaankin tällä viikolla päätökseen. Maiden kuivuminen alkaa kuitenkin olla ongelma ja vaikuttaa myöhäisempien kylvöjen orastumiseen. Tilauksessa onkin lempeitä kevätsateita.

Kylvökausi starttasi viime viikolla toden teolla. Kylvämään on päästy poikkeuksellisissa hellekeleissä. Lämmin keli on kuivattanut peltoja ja työt ovat edenneet ripeästi. Jaksamisen kannalta monelle tilalle on helpotus, kun sesongin sääolosuhteet ovat vihdoin suotuisat.

Syysvehnä- ja syysohrakasvustot ovat pääosin hyvässä kunnossa eri puolilla Eurooppaa, vaikka kuivuushuolia esiintyy. Märkä ja kylmä kevät viivästytti kasvustojen kehitystä ja kevätkylvöjen aloitusta, mutta nyt lämmenneet kelit ovat parantaneet tilannetta. Ranskalainen konsulttitalo Strategie Grains nostikin ennustettaan EU:n viljantuotannosta.

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tänäkin keväänä kylvöjen edistymistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin avustuksella. Seuranta starttaa tämän jutun myötä. Kylvöjä on jo aloiteltu Uudenmaan ja Pohjanmaan suotuisimmilla lohkoilla viikonloppuna. Tämän viikon loppupuolella tapahtuu paljon myös muualla maassa.

Suomessa oli yhteensä 48 562 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2017. Tilamäärä laski edellisestä vuodesta yli tuhannella, joka vastaa kahta prosenttia tiloista. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä. Tilamäärä tarkentui ylöspäin helmikuussa julkaisuista ennakollisista tuloksista.

Keskisatojen nousun myötä maailman kauran tuotanto on viime kausina asettunut vakaalle tasolle, ilmenee kansainvälisen viljaneuvoston IGC:n raportista. Viljaneuvoston tuoreimman ennusteen mukaan maailmassa tuotetaan kauraa tulevalla kaudella 2018/19 yhteensä 23,5 milj. tonnia, kun kuluvalla kaudella tuotanto yltää 23,9 milj. tonniin

Maaliskuu oli Euroopassa märkä ja kylmä. Huhtikuussa sääolot ovat lämmenneet ja sademäärät laskeneet, mikä tekee hyvää niin syysviljakasvustoille kuin kevättöiden etenemiselle. Ranskalaisen analyytikkotalo Strategie Grainsin mukaan eteläisen Euroopan syysviljat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Euroopan pohjoisosissa kasvustojen kunto vaihtelee enemmän.

Vilja-alan yhteistyötyhmän luomutyöryhmä laati arvion luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä kotimaassa markkinointikaudella 2017/18. Arvion mukaan luomuviljojen tarjonta kasvaa edeltävästä kaudesta, mutta luomukauran käyttö jäänee aavistuksen viime kauden ennätyksestä.

USA:n maatalousministeriö USDA ennustaa maailman vehnävarastojen nousevan uuteen ennätykseen 271 milj. tonniin kuluvalla kaudella 2017/18. Soijan ja maissin osalta varastoennustetta sen sijaan laskettiin odotetusti. Lasku oli linjassa Argentiinan satoennusteiden tippumisen kanssa. Tiedot ilmenevät USDA:n eilen julkaisemasta kuukausittaisesta kysyntä-tarjonta -raportista.

VYR on selvittänyt kaupan ja teollisuuden vuosina 2014-2017 vastaanottamien kauralajikkeiden DON-pitoisuuksia Suomessa. Yhteensä mukana oli runsaat 18 000 näytettä. Nyt julkaistiin tulokset myös sadon 2017 osalta, josta näytteitä oli mukana 5 800.

Vaikea korjuukausi viime syksynä heijastuu väistämättä punahomeen riskiin tänä vuonna. Mikäli viljasato jäi syksyllä korjaamatta peltoon, samalle lohkolle ei kannata kylvää nyt keväällä lainkaan viljaa, vaan jotain muuta kasvia tai hyödyntää kasvukausi pellon vesitalouden ja maan rakenteen kunnostusvuotena.

Tammikuussa Suomesta vietiin 15 700 tonnia kauraa, 3 000 tonnia ohraa ja vain 850 tonnia vehnää. Tiedot ilmenevät Tullin tietokannasta.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennustaa maailman viljantuotannon laskevan 2 prosenttia kaudella 2018/19. Vehnän tuotannon odotetaan aavistuksen kutistuvan, mitä osittain kompensoi maissin, ohran sekä durran tuotannon kasvu. Viljan kulutuksen odotetaan edelleen kasvavan, mihin maissin kulutuksen lisääntyminen on merkittävimpänä syynä. Maailman viljavarastojen odotetaan laskevan 8 prosentilla, ja laskusta suuri osa tulee maissivarastojen kutistumisesta.

Kylmä säärintama saapui Eurooppaan helmikuun loppupuolella, kun talvi oli siihen mennessä ollut kostea ja poikkeuksellisen leuto. Pakkaset kiristyivät eniten Baltiassa, mutta myös Puolassa ja Skandinaviassa kärvisteltiin kylmyydessä.

Viljan sekä öljy- ja valkuaiskasvien varastointikapasiteetti EU:ssa nousi 20 prosentilla vuosien 2005 ja 2015 välillä, ilmenee EU-komission teettämästä tutkimuksesta. Varasto- ja logistiikkaketjussa on vielä merkittäviä pullonkauloja, joiden vaikutus koko sektoriin voi olla huomattava.

Kotimaan viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2017/18 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän viljamarkkinatyöryhmässä viime viikon perjantaina.

Tammikuisen kylvöaikomukset-kyselyn yhteydessä selvitettiin myös kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä kasvukaudella 2018. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) viljelijöille teettämässä Kylvöaikeet 2018 -kyselyssä tiedusteltiin myös sertifioidun siemenen käyttöaikomuksia. Vastausten perusteella sertifioidun ostosiemenen osuus näyttäisi laskevan viime vuodesta.

Hallituksen 1.3.2018 tekemän päätöksen myötä valtion viljan kylvösiemenen varmuusvarastoja otetaan tilapäisesti käyttöön, tiedottaa työ- ja elinkeinoministeriö. Näin pyritään turvaamaan siemenen riittävä tarjonta kevään kylvöille.

Kasvukauden 2018 kylvöaloja koskevan viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Kauran, rypsin, kuminan ja härkäpavun viljelyala näyttäisi kasvavan, vehnän ja rukiin laskevan. Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toimeksiannosta.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC tiputti ennustettaan maailman viljan tuotannosta 2 094 milj. tonniin, joka tarkoittaa 2 % pudotusta viime kaudesta. Viljan kysynnän sen sijaan ennakoidaan kasvavan ja varastojen laskevan ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Euroopan talvi on tähän mennessä ollut pääosin leuto ja märkä. Lämpötilat ovat nousseet yli vuodenajan keskiarvon erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Skandinaviassa, Saksassa ja Ranskassa ja Benelux-maissa puolestaan on saatu suurimpia sademääriä.

Luonnonvarakeskuksen maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotietojen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 yhteensä noin 48 600 maatalous- ja puutarhayritystä. Tilamäärä laski edeltävästä vuodesta 2016 noin tuhannella tilalla.

VYR:n perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 13.2.2018. Mukana oli kolmisen sataa eturivin viljelijää ja alan ammattilaista. Tapetilla oli muun muassa kasvintuotannon kilpailukyky ja markkinanäkymät.

Miten kevätrypsi tai -rapsisatosi onnistui viime kasvukaudella? Mikä askarruttaa öljykasvien viljelytekniikassa? Avena selvittää öljykasvien viljelyn haasteita ja syitä onnistumisiin.

Viime kasvukauden haasteet heijastuivat myös viljan vientiin vuoden loppupuolella, ilmenee Tullin julkaisemista vientiluvuista. Kauran vienti pysyi heinä-marraskuun välisenä aikana melko vakaalla tasolla, mutta ohran ja erityisesti vehnän vientimäärät jäivät kauas edeltävän vuoden vastaavasta ajanjaksosta.

Sähköinen versio Härkäpavun viljelijän huoneentaulusta on nyt saatavilla. Tulostettua versiota on jaossa viljelijäseminaarissa Hämeenlinnassa 13.2.2018!

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC korotti ennustettaan maailman kokonaisviljantuotannosta 2 100 milj. tonniin kuluvalla kaudella 2017/18. Eniten ennustetta on korotettu vehnän ja maissin tuotannon osalta. Tuoreen arvion mukaan tuotanto jäisikin viime kauden ennätyslukemista vain kahdella prosentilla (2016/17: 2 140 milj. tonnia).

Sadonkorjuun ongelmista kärsineitä maatiloja tuetaan hallituksen syksyllä 2017 esittämän lisäbudjetin mukaan 25 miljoonalla eurolla. Tuki maksetaan energiaveron palautusjärjestelmän kautta ja se perustuu vuoden 2017 kulutukseen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR järjestää viljelijäseminaarin Hämeenlinnassa, Visamäen kampuksella tiistaina 13.2.2018. Tänä vuonna tapetilla ovat muun muassa kasvinviljelyn kilpailukyky ja riskienhallinta.

USA:n maatalousministeriö USDA julkisti perjantaina kuukausittaisen kysyntä-tarjonta -raporttinsa sekä arviot syysvehnän ja canolan kylvöistä. USDA:n ennusteet USA:n maissi- ja vehnävarastoista olivat markkinoiden odotuksia korkeammalla. Syysvehnäala näyttäisi kutistuvan ennakoitua vähemmän, mikä painoi vehnän hintaa Chicagossa raportin julkaisun jälkeen.

Luonnonvarakeskus julkisti joulukuussa Ruokafaktasivuston, joka esittää tilastotietoa suomalaisen ruoantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien eri tunnuslukujen valossa.

Vuodelle 2018 toivomme suotuisampia olosuhteita ja parempaa kannattavuutta!

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää perinteisen viljelijäseminaarin ensi vuonna Hämeenlinnassa tiistaina 13.2.2018. Tällä kertaa pyritään hallitsemaan riskejä ja parantamaan kannattavuutta.

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains julkisti viime kuussa ensimmäiset arvionsa EU:n vilja-aloista puintien 2018 osalta. Nyt julkaistiin yrityksen ensimmäiset ennusteet tuotantomääristä. Vehnän ja maissin tuotanto näyttäisi pysyvän vakaalla tasolla. Ohran tuotannon sen sijaan odotetaan nousevan jyrkästi.

Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäinen luomuviljaseminaari järjestettiin Salossa tiistaina 28.11.2017. Mukana oli niin luomuviljelijöitä, siirtymävaiheessa olevia, luomuun siirtymistä harkitsevia kuin luomuviljelystä muutoin kiinnostuneita.

Syksyn sääolosuhteet ja puintien viivästyminen hankaloittivat syyskylvöjä. Rukin kylvöala jäikin kolmanneksen syksyn 2016 kylvöalaa pienemmäksi. Syysvehnän kylvöala kutistui pienimmäksi 30 vuoteen. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ennakollinen syyskylvöala ja suorakylvöalat 2017 -tilastosta.

Viljan viljelyn haasteet ovat nousseet suuriksi vaihtelevissa olosuhteissa. Suomalainen teollisuus haluaa toimia kotimaisella viljaraaka-aineella mahdollisuuksien mukaan. Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ymmärtää tilanteen vakavuuden ja pyrkii parantamaan ketjun osapuolten välistä vuoropuhelua.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2017/18 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmässä tämän viikon maanantaina. Kokouksessa tehtiin vientilukujen osalta päivityksiä myös päättyneen kauden 2016/17 tasearvioon.

Vilja-alan yhteistyöryhmän ensimmäinen luomuviljaseminaari järjestettiin Salossa tiistaina 28.11.2017. Seminaari oli yleisömenestys. Mukana oli niin luomuviljelijöitä, siirtymävaiheessa olevia, luomuun siirtymistä harkitsevia kuin luomuviljelystä muutoin kiinnostuneita.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennustaa maailman kauran tuotannon pysyvän 24,1 milj. tonnissa kaudella 2017/18 eli lähes edeltävän kauden tasolla. Viime vuosien keskiarvo ylitetään 5 prosentilla. Kaurabuumi pönkittää elintarvikekulutusta, mutta rehukäytön ennustetaan laskevan.

Suomen pelloilta korjattiin tänä syksynä luomuviljaa yhteensä 90 miljoonaa kiloa, joka on 12 % enemmän kuin vuonna 2016. Tiedot ilmenevät Luken ennakollisesta luomusatotilastosta.

Tänä syksynä puitiin 3,4 miljardin kilon viljasato, ilmenee Luken tänään julkaisemasta ennakollisesta satotilastosta. Viljasato on 5 prosenttia viime vuotta pienempi ja jää 2000-luvun toisiksi alhaisimmaksi, mihin pienentynyt kylvöala sekä puimatta jäänyt ala ovat merkittävimpänä syinä.

Ranskalainen analyytikkofirma Stategie Grains julkaisi ensimmäiset ennusteensa EU:n vilja-aloista puintien 2018 osalta. Haastavat sääolosuhteet ovat verottaneet erityisesti syysvehnäalaa.

Mikä on VYR:n toiminnassa tärkeintä? Mihin tulisi panostaa enemmän jatkossa? Risut, ruusut ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää historiansa ensimmäisen luomuviljaseminaarin. Luvassa on painavaa asiaa niin luomuviljelijöille kuin luomuun siirtymistä harkitseville. Ilmoittaudu 21.11. mennessä!

Luonnonvaraskeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan viljaa siirtyi maatiloilta markkinoille vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä yhteensä 582 miljoonaa kiloa. Ruista lukuun ottamatta kaikkia viljoja liikkui maatiloilta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Rypsin ja rapsin ostot maatiloilta laskivat jyrkimmin.

Vilja-alan yhteistyöryhmä kartoitti puimatta jäävää aluetta Jälkipuinti-kyselyn muodossa. Koko maan tasolla puimatta jää yhteensä noin 10 % vilja-, öljy- ja valkuaiskasvikasvustoista, maan itäosissa jopa 30 prosenttia. Kulunut kausi oli haastava niin taloudellisesti kuin henkisesti.

Myöhään venyneiden puintien seurauksena sadon laatu on monin paikoin heikentynyt. Kuitenkin myös hyvälaatuisia viljaeriä on saatu monilla tiloilla. Tänä vuonna onkin erityisen tärkeää, että sadon laatu määritetään hyvissä ajoin ennen käyttöä. Myös tilan oman siemenen itävyys tulee varmistaa mahdollisimman pian.

Vilja-alan yhteistyöryhmä kartoittaa sadonkorjuun jälkeistä tilannetta ja puimatta jäävän alan laajuutta Jälkipuinti-kyselyn avulla. Vastaa kyselyyn maanantaihin 6.11. mennessä!

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää marraskuussa luomuviljaseminaarin. Luvassa on painavaa asiaa niin luomuviljelijöille kuin luomuun siirtymistä harkitseville. Ilmoittaudu 21.11. mennessä!

Viljan laatu ja turvallisuus kannattaa varmistaa ennen käyttöä etenkin myöhäisissä puinneissa. Kaupan ja teollisuuden vastaanotossa on havaittu huonojen erien lisääntyvän sadonkorjuun edetessä, vaikka tilanne viime vuoteen nähden onkin parempi. Myös VYR:n turvallisuusseurannassa on havaittu DON-toksiinilla elintarvikeraja-arvon ylityksiä kaurassa.

Viljojen puinnit on lopetettu monin paikoin. Kasvustot eivät ole enää kuivuneet päivällä ja itämistä on havaittavissa runsaasti. Öljykasvien ja härkäpavun puinti onnistuu vielä. Puimatta jää kevätvehnää, kauraa sekä rapsia ja härkäpapuja, alueesta riippuen noin 5-30 % kasvustoista. Tilakohtaiset erot ovat valtavia. VYR puintiseuranta päättyy tältä syksyltä.

Syksyn sateet sekä pitkään venyneet puinnit ovat heikentäneet kevätvehnän leivontalaatua, ilmenee Eviran viljasadon laatuseurannasta. Puintikauden alussa korjattujen erien hehtopainot ovat keskimäärin hyvällä tasolla, mutta syksyn edetessä laskua on tullut.

Puintipäivät ovat olleet vähissä myös kuluneella viikolla. Puinteja onkin tehty puoliväkisin. Edistystä viime viikkoon on tullut vain vähän. Lähipäiville on kuitenkin vielä luvassa myös poutaa. Puimatta olevat viljat ovat itäneitä ja myös rapseissa esiintyy itämistä. VYR puintiseurannan tämän syksyn viimeinen katsaus ilmestyy ensi viikolla.

VYR on selvittänyt kaupan ja teollisuuden vuosina 2014-2016 vastaanottamien kauralajikkeiden DON-pitoisuuksia Suomessa. Yhteensä mukana oli runsaat 12 200 kauranäytettä. Mittaustulokset on saatu kaupan ja teollisuuden itse tekemistä pika-analyyseistä. Analyysimenetelmät vaihtelivat yrityksittäin. Aineiston tilastollisesta käsittelystä vastasi Luonnonvarakeskus Luke.

Sateiden takia puinnit eivät ole juurikaan edenneet viime viikosta. Maiden kantavuus alkaa olla ongelmana jo lähes koko maassa. Jos sateet vielä jatkuvat, on puinnit viljojen osalta puitu monella alueella. Öljykasvien osalta puintisesonki jatkuu pidemmälle.

VYR on mukana ensi viikon KoneAgriassa Tampereella 12.–14.10.17. Löydät meidät B-hallista osastolta B222.

Puinnit etenivät viime viikolla lähes koko maassa, vaikka ilmankosteus oli monin paikoin korkealla. Sadon laatu heikkenee, mitä pidemmälle korjuu etenee. Lakokohdat itävät paikoin pahasti. Tämänhetkisten arvioiden mukaan puimatta jää lakoviljoja sekä kevätrapsia. Monilla tiloilla taloudellinen tappio on huomattava.

Viljan puintien viivästyminen kasvukauden myöhäisyyden ja sateiden takia lisää punahomeen riskiä. Erityisesti lakoviljassa ja sateiden ränsistyttämissä kasvustoissa punahomeen leviämisen vaara on suuri. Vaikka neuvot sadon laadun pelastamiseksi vähenevät koko ajan, on silti vielä keinoja käytettävissä punahomeen toksiiniriskin pienentämiseksi. Huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaan parantaa merkittävästi. Hometoksiinien pikamittaus kannattaa teettää, jotta saadaan selville viljaerien turvallisuus ja suositus jatkokäyttöön. Tähän mennessä viljan vastaanotossa elintarvikeraja-arvon ylityksiä on ollut selvästi viime vuotista vähemmän, mutta korjuun edetessä heikompilaatuisten erien määrä on kasvanut.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2016/17 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmässä tämän viikon maanantaina. Samassa kokouksessa laadittiin myös ensimmäinen viljatasearvio kuluvalle kaudelle 2017/18. Tasearviot löydät kokonaisuudessaan sivun alaosasta.

Sateet ovat vihdoin väistyneet. Koko maan tasolla puinnit ovat noin puolessa välissä. Kevätöljykasvien osalta puintisesonki ei vielä ole alkanut. Tämän viikon poutajakson odotetaan pelastavan paljon ja arviot korjaamatta jäävän alan laajuudesta ovat laskeneet. Tähkäidäntä sekä korkeat kuivatuskustannukset aiheuttavat edelleen huolta. Kuivauskapasiteetti onkin monin paikoin se suurin pullonkaula, sillä puintikostean viljan seisottaminen kuormassa ei ole suositeltavaa.

Luonnonvarakeskuksen tuoreen satoarvion mukaan Suomen viljasadosta on tulossa toiseksi pienin 2000-luvulla, yhteensä 3,5 miljardia kiloa. Laskua viime vuoteen tulee 1 %. Puinnit ovat kuitenkin vielä pahasti kesken, joten jos pellolla olevaa satoa ei saada syksyn olosuhteiden takia korjattua, lopullinen sato jää Luken tämän hetkistä arviota pienemmäksi.

Toistuvat sateet ovat kiusasivat myös menneellä viikolla, joten puinnit eivät ole edenneet toivottuun tahtiin. Kasvustoja jää todennäköisesti puimatta koko lähes koko maassa, myös eteläisissä Suomessa. Korjaamatta jäävän alan laajuutta on vielä vaikea määrittää. Sato näyttäisi olevan määrällisesti hyvä, mutta laatu heikkenee koko ajan.

Vehnän ja ohran puinnit ovat EU:ssa loppusuoralla. Puinteja on vielä jonkin verran jäljellä näiden viljojen osalta Iso-Britanniassa, Baltian maissa, Ruotsissa sekä runsaammin Suomessa.

Puinnit ovat edistyneet viikon takaisesta jonkin verran, vaikka sateet keskeyttivät sadonkorjuun. Sato näyttää edelleen määrän suhteen vähintäänkin kohtuulliselta, jos se saadaan puitua. Erityisesti myöhäisten kevätvehnien osalta näyttää siltä, ettei kaikkea satoa saada korjattua. Kevätöljykasvien sadonkorjuu venyy pitkälle syksyyn. Laatu on tähän mennessä ollut tavanomainen, mutta heikkenee kasvukauden edetessä. Syyskylvöala jää viimevuotisesta. Ruista on saatu kylvöön vain vähän.

Suomen pelloilta korjattiin viime syksynä reilun 3,5 miljardin kilon viljasato, josta kotimaassa käytettiin lähes 3 miljardia kiloa. Vientiin meni reilut 770 miljoonaa kiloa. Maatilojen ulkopuoliset viljavarastot kutistuivat noin 170 miljoonalla kilolla. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemista ennakollisista sadonkäyttötiedoista sekä ennakollisesta viljataseesta.

Puintisesonkia on kotimaassa päästy viimein aloittelemaan myös viljojen osalta, kertoo VYR puintiseurannan asiantuntijaraati. Syysviljojen puinnit ovat jo pitkällä, mutta kevätviljojen osalta ollaan vasta alkumatkalla. Monin paikoin odotellaan vielä kasvustojen valmistumista. Puintikosteudet ovat olleet korkealla, joten myös kuivatuskustannukset voivat tänä vuonna kivuta korkeisiin lukemiin.

Kasvukausi on paikoin jopa kolme viikkoa myöhässä tavanomaisesta. Pohjoisemmilla viljelyalueilla on tänä vuonna riskinä, ettei viljasato ehdi kypsyä puitavaksi. Tästä huolimatta tulee muistaa, että viljojen pakkotuleennuttaminen glyfosaatilla on Suomessa kielletty.

Suomesta vietiin markkinointikaudella 2016/17 yhteensä 326 000 tonnia kauraa, 248 000 tonnia ohraa ja 196 000 tonnia vehnää. Kauran vienti veti hieman edeltävää kautta paremmin. Ohran vienti puolestaan yli tuplaantui. Vehnän vienti sen sijaan laski.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC nosti ennustettaan maailman viljantuotannosta 2 049 milj. tonniin kuluvalla kaudella 2017/18. Ennustetta nostettiin 12 milj. tonnilla viime kuun arviosta. Tästä huolimatta viljan kokonaistuotannon arvellaan jäävän 4 % viime kauden ennätyslukemista.

Satonäkymät ovat määrän suhteen korkealla, mutta laatu on iso kysymysmerkki, arvioi VYR kasvustoseurannan asiantuntijaraati. Myöhäinen sadonkorjuu aiheuttaa laatutappioita. Puinteja on jo aloiteltu muun muassa kuminalla, mutta viljojen puinnit käynnistyvät toden teolla elo-syyskuun vaihteessa. Kasvustot ovat reheviä ja lakoon on mennyt lähinnä ohraa. Puintien viivästymisestä johtuen syyskylvöisiä kasveja kylvetään viime vuosia vähemmän.

Kasvukauden sateinen ja kostea sää viljan kukinnan aikaan on suosinut punahomeen leviämistä viljoissa, ja ensimmäisiä oireita on jo havaittu ohran tähkissä. Oireet eivät välttämättä automaattisesti merkitse samalla kohonneita toksiinipitoisuuksia, mutta ovat kuitenkin selkeä merkki punahomeen tartunnasta. Viileä sää on toisaalta voinut hidastaa punahomeen leviämistä kasvustoissa.

Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tilaston mukaan teollisuus ja viljan välittäjät ostivat satovuoden 2016–2017 aikakana maatiloilta yhteensä 2,0 miljardia kiloa viljaa sekä yhteensä 81 miljoonaa kiloa rypsiä ja rapsia. Maatiloilta markkinoille siirtyneen viljan määrä laski 2 % edeltävästä kaudesta, rypsin ja rapsin puolestaan kasvoi 23 %.

Kotimaan elintarviketeollisuus käytti satokauden 2016/17 (1.7.2016−31.7.2018) aikana kauraa yhteensä 90 miljoonaa kiloa ja ruista 89 miljoonaa kiloa, kertoo Luonnonvarakeskuksen tuore tilastojulkaisu. Kauran elintarvikekäyttö ohitti rukiin käytön.

Vehnän ja ohran puinnit on jo saatu loppuun eteläisessä Euroopassa ja ovat pitkällä Itä- ja Keski-Eurooppassa. Sato on ollut hyvä tai jopa erinomainen Kaakkois-Euroopassa, mutta tuottanut pettymyksen muun muassa Saksassa, jossa voimakkaat sateet ovat hankaloittaneet puinteja.

Luomuviljelty peltoala nousi viime vuodesta 10 prosentilla 263 580 hehtaariin, kertoo Eviran kokoama ennakkotilasto. Luomualan osuus koko maan peltoalasta nousi näin ollen lähes 12 prosenttiin. Viljoista eniten kasvoi kaura-ala, joka on ennakkotiedon mukaan 13 prosenttia viime vuotta suurempi.

VYR.fi-sivustolla on vähennetty palvelu seuraavan vajaan kolmen viikon ajan.

Vehnän ja ohran sadonkorjuu on käynnissä eteläisessä ja läntisessä Euroopassa. Niin vehnä- kuin ohrasatojen osalta näyttäisi esiintyvän huomattavaa vaihtelua eri puolilla manteretta.

Ohran ja kevätvehnän viljelyalat kutistuivat viime vuodesta, kauran ja rapsin viljelyinnostus puolestaan lisääntyi. Viljeltyjen lajikkeiden lukumäärä kasvoi jälleen viime vuodesta. Tiedot ilmenevät Mavin lajikkeellisista viljelyaloista tekemästä tilastoajosta.

Punahometta on mahdollista torjua viljakasvustoista fungisidiruiskutuksin heti viljan tähkälle- tai röyhylle tulon jälkeen kukinnan alkaessa. Torjuntaan kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kauralla ja kevätvehnällä, joilla punahomeen aiheuttamia toksiiniongelmia on esiintynyt sadossa yleisimmin. Jos sää on kostea ja päivälämpötilat 20 °C tai enemmän viljan kukinnan aikaan, ja jos sadossa on todettu edellisvuosina toksiiniongelmia sekä lohkon viljelykierto on viljavaltainen, kannattaa tehdä kukintavaiheen torjuntaruiskutus. Näin riski kohonneille toksiinipitoisuuksille pienenee. Samalla varmistetaan sadon laatu ja kelpoisuus sekä elintarvike- että rehukäyttöön.

Kevätviljakasvustot näyttävät tässä vaiheessa kasvukautta pääsääntöisesti reheviltä ja elinvoimaisilta. Rehevillä kasvustoilla tauti- ja laontorjunta onkin tarpeen. Myös typen riittävyys tulee varmistaa. Toisaalta osa kasvustoista on kellastunut liiallisen märkyyden seurauksena. Odotuksissa on kuitenkin VYR:n kasvutilanneseurannan asiantuntijaraadin mukaan määrän suhteen tavanomainen viljasato.

VYR on mukana Västankvarnin Peltopäivässä Inkoossa tämän viikon torstaina 6.7.2017.

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 80 kiloa viljaa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen 2016 ennakkotiedoista. Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi perjantaina ennakollisen tilaston käytössä olevasta maatalousmaasta 2017. Viljelyalat pohjautuvat päätukihaun tallennustilanteeseen 15.6.2017.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2016/17 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmässä viime viikon perjantaina.

Kuivan ja kylmän toukokuun jälkeen saadut sateet ovat saaneet kasvustot vauhdikkaaseen kasvuun, kertoo VYR kasvustoseurannan asiantuntijaraati. Kevätviljat ovat versomisvaiheen alussa. Öljykasvit ovat pääosin ohittaneet sirkkalehtivaiheen. Ruis on tähkällä, syysvehnät puolestaan lippulehtiasteella ja pian tulossa tähkälle. Vastaavasti myös rikat kasvavat nyt ripeästi.

USA:n maatalousministeriö USDA julkaisi perjantaina kuukausittaisen kysyntä- ja tarjonta -raporttinsa (WASDE). Raportti ei kuitenkaan tuonut juurikaan yllätyksiä tai uusia elementtejä. Päivitetyt luvut osoittivat jälleen vahvoja taseita niin vehnän, maissin kuin soijan osalta.

Viljojen kylvöt saadaan pian päätökseen koko maassa. Erikoiskasveja on vielä jonkin verran kylvämättä. Kolea ja kuiva kevät on hidastanut kylvöjen kasvuun lähtöä. Orastuminen on ollut epätasaista viimeisimpinä kylvetyillä lohkoilla.

Maatalous- ja puutarhayritykset maksoivat vuokraa peltomaasta keskimäärin 223 euroa hehtaarilta, ilmenee Luonnonvarakeskuksen vuoden 2016 sato- ja puutarhatutkimuksen yhteydessä kerätyistä tiedoista.

Toukotyöt alkavat olla viimeistelyä vaille valmiit, lukuun ottamatta maan pohjoisimpia viljelyalueita. Säät ovat kevään edetessä parantuneet ja lämpö onkin nopeuttanut oraiden kasvua. Sadetta kuitenkin kaivataan yhä kipeästi, kertoo VYR-kylvöseurannan asiantuntijaraati.

Euroopan komissio pudotti ennustettaan EU:n viljelykasvien keskisadoista kahdella prosentilla verrattuna huhtikuun ennusteeseen. Ennusteen mukaan kevätohran ja rapsin hehtaarisato jää viiden vuoden keskiarvosta. Vehnän ja syysohran keskisatojen odotetaan vielä tässä vaiheessa ylittävän viime vuosien keskiarvon.

Toukotyöt ovat edenneet viikon aikana huimaa vauhtia, kertoo VYR-kylvöseurannan asiantuntijaraati. Eteläisessä Suomessa toukotyöt ovatkin jo loppusuoralla. Sääolot ovat suuressa osassa maata mitä parhaat ja hyvää on odotettavissa myös jatkossa. Myös pohjoisemmilla viljelyalueilla päästään pian täyteen työn touhuun. Sadetta kuitenkin kaivataan.

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grainsin tuoreen arvion mukaan kylmyys ja veden puute ovat edelleen laskeneet vehnän ja ohran satopotentiaalia Euroopassa. Tuotantoennusteiden laskusta huolimatta EU:n tuotannon ennustetaan elpyvän viime vuodesta, mutta jäävä hieman sitä edeltävien vuosien tasosta.

Kylvöt ovat viikon aikana edenneet eteläisessä Suomessa, vaikka viime viikon kylmä jakso hiukan hidasti menoa. Osa viljelijöistä on lykännyt kylvöjä maiden lämpenemistä odotellessa. Nyt kelit ovatkin parantuneet ja työt etenevät vauhdilla. Alueelliset ja paikalliset erot kylvöjen aloituksessa sekä etenemisessä ovat huimia.

Rypsi ja rapsi ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisessa viljelykierrossa. Öljykasvien viljelyinnostus on nyt kasvussa. Rypsi- ja rapsi ovat menestyneet kannattavuusvertailuissa hyvin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan viljaa siirtyi maatiloilta markkinoille vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yhteensä 484 miljoonaa kiloa eli 484 000 tonnia. Viime vuonna vastaavana ajankohtana viljaa myytiin tiloilta yhteensä 454 miljoonaa kiloa.

VYR-kylvöseurannan yhteydessä asiantuntijaraadilta kysyttiin myös, onko kylvöaikomuksissa mitään erikoista tänä vuonna. Vilja-ala näyttäisi pienenevän heikon kannattavuuden takia. Sen sijaan erikoiskasvien ja erilaisten nurmien viljely vaikuttaisi olevan nosteessa. Kolea kevät saattaa vielä muuttaa kylvösuunnitelmia.

VYR-kylvöseurannan yhteydessä asiantuntijaraadilta kysyttiin myös syyskylvöjen talvehtimisesta. Ruis on jälleen talvehtinut syysvehnää paremmin kaikilla viljelyalueilla. Talvi oli ankara myös syysrapsille.

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tänäkin keväänä kylvöjen edistymistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin avustuksella. Seuranta starttaa tämän jutun myötä. Kylvöt ovat poikkeuksellisen kylmästä keväästä huolimatta lähteneet käyntiin eteläisessä Suomessa sekä Pohjanmaan suotuisimmilla lohkoilla. Monin paikoin odotellaan kelien lämpenemistä ja maiden kuivumista.

Helmikuussa vientiin lähti vajaat 7 000 tonnia ohraa, reilut 28 000 tonnia kauraa ja 4 400 tonnia vehnää.

Viime viikonlopun halla ja runsas lumisade ovat vahingoittaneet syysvehnäkasvustoja USA:n merkittävimmillä vehnäntuotantoalueilla. Tuhojen laajuus ei vielä ole tiedossa, mutta tappioiden pelätään olevan merkittäviä. Vehnän futuurinoteeraukset ovatkin lähteneet nousuun.

Maailman kokonaisviljantuotanto kuluvalla kaudella 2016/17 nousee Kansainvälinen viljaneuvosto IGC:n tuoreen ennusteen mukaan ennätyskorkealle 2 111 milj. tonniin. Tämä tarkoittaa 5 prosentin kasvua viime kaudesta. Ennustetta on nostettu 6 milj. tonnilla viime kuun ennusteesta.

Viljelijätukien haku Vipu-verkkopalvelussa aukeaa vapun jälkeen tiistaina 2.5.2017. Päätukihakemus tulee jättää 15.6.2017 mennessä.

Euroopan syyskylvöt kaipaavat kuivan talven jäljiltä sadetta, mutta muutoin tilanne näyttää sadon kannalta lupaavalta suuressa osassa maanosaa. Euroopan viljasadon odotetaankin kasvavan lähes 10 miljoonalla tonnilla 305 miljoonaan tonniin.

USA:n maatalousministeriö USDA:n eilen julkaisema raportti ei tuonut suuria yllätyksiä tuotanto- ja kysyntänäkymiin. Ennustetta maissin globaalista tuotannosta kaudella 2016/17 nostettiin odotetusti ennätyskorkealle 1,053 miljardiin tonniin. Myös öljykasvien osalta ennusteita nostettiin niin tuotannon, viennin kuin varastojen osalta. Vehnän suhteen tilanne pysyi viime kuun ennusteiden tasolla.

Luken julkaisemasta tilastosta ilmenee, että vilja-ala 1 109 000 hehtaaria kattoi yhä puolet vuonna 2016 käytössä olleesta maatalousmaasta. Vilja-ala laski edeltävästä vuodesta 3 prosentilla.

USA:n maatalousministeriö USDA julkaisi viime viikon perjantaina raportit USA:n kylvöaloista sekä varastoista. USA on maailman merkittävimpiä toimijoita vilja- ja öljykasvimarkkinoilla, joten raportteja odotettiin markkinoilla malttamattomina.

Luonnonvarakeskuksen maatalous- ja puutarhayritysrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 50 388 maatalous- ja puutarhayritystä. Tilamäärä pieneni 600 tilalla vuodesta 2015. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 tilojen määrä väheni 1 800 tilalla.

Vilja-alan yhteistyöryhmä teki maaliskuun puolivälissä opintomatkan Viroon. Matkan tarkoituksena oli tutustua viljakaupan käytänteisiin Suomenlahden eteläpuolella.

Tammikuussa toteutetun kylvöaikomukset-kyselyn yhteydessä kartoitettiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat viljelijöiden kylvöpäätöksiin kasvukaudella 2017. Aiempien vuosien tapaan kyselyn toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

Tänä keväänä on erityisen tärkeää huolehtia kylvösiemenen laadusta, koska takana on hometoksiinien suhteen vaikea kasvukausi. Hometoksiinien aiheuttajat, punahomeet leviävät tehokkaasti kylvösiemenen mukana. Lisäksi ne heikentävät siemenen itävyyttä ja elinvoimaa.

Kotimaan viljatasearvio kaudelle 2016/17 päivitettiin Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmässä viime viikon perjantaina.

Vilja-alan yhteistyöryhmän viljelijöille teettämän kylvöaikeet -kyselyn yhteydessä selvitettiin myös viljelijöiden aikomuksia käyttää sertifioitua siementä vuonna 2017. Lisäksi kysyttiin, mitä kunnostustoimenpiteitä tilan omalle siemenelle on tehty tai on aikomuksena tehdä.

Marraskuussa julkaistuun Vilja-alan yhteistyöryhmän hometoksiinikyselyyn on saatu hyvä määrä vastauksia, kiitos kaikille vastanneille! Lisää tietoa kaivataan kuitenkin vielä, joten kysely on nyt avattu uudelleen.

Viljan laadunmäärityksen tärkein vaihe on mahdollisimman edustavan näytteen ottaminen koko myytävästä tai varastoitavasta erästä.

Viime satokauden 78 milj. kilon luomuviljasato pieneni 6 prosentilla vuoteen 2015 verrattuna, ilmenee Luken tuoreesta satotilastosta. Luomusato kattaa nykyisellään noin 2 prosenttia maan kokonaisviljantuotannosta.

Viime vuoden 3,6 miljardin kilon viljasato jäi 2000-luvun toisiksi pienimmäksi, ilmenee Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta lopullisesta satotilastosta. Laskua edeltävään vuoteen tuli 3 prosenttia. Vientiin riittää kuitenkin noin 500 miljoonaa kiloa.

Kasvukauden 2017 kylvöaloja koskevan viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Kyselyn toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toimeksiannosta.

Lämpötilat ovat nousseet ympäri Eurooppaa eikä lisää talvituhoja ei ole syntynyt sitten tammikuun pakkasten. Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains ennustaakin Euroopan vehnäntuotannon normalisoituvan kaudella 2017/18.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan kotimainen teollisuus käytti vuonna 2016 koti- ja ulkomaista viljaa yhteensä 1,3 miljardia kiloa, joka on 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan viljaa siirtyi maatiloilta markkinoille vuoden 2016 viimeisellä vuosineljänneksellä yhteensä 390 miljoonaa kiloa eli 390 000 tonnia. Vuonna 2015 viljaa myytiin tiloilta vastaavalla aikavälillä 513 miljoonaa kiloa.

Luomukauran käyttö teollisuudessa on noussut jyrkästi, kertoo TNS Gallup Elintarviketiedon yrityksille teettämä kysely. Vuonna 2016 kauraa käytettiin tuoreen arvion mukaan 32,6 miljoonaa kiloa. Kasvua edeltävään vuoteen tuli 14,5 miljoonaa kiloa eli 80 prosenttia.

Huittisissa 26.1.2017 järjestetyn VYR:n viljelijäseminaarin esitykset ovat nyt katsottavissa videolta.

Vilja-alan yhteistyöryhmän tämänvuotinen seminaari järjestettiin Huittisissa torstaina 26.1.2017. Osallistujia oli tänäkin vuonna runsaasti – paikalla oli 350 kuulijaa.

Luomutuotannon kannattavuus on viime vuosina noussut selvästi korkeammalle verrattuna tavanomaiseen tuotantoon, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämästä kannattavuuskirjanpitotila-aineistosta.

Viljeletkö kevätöljykasveja? Oletko ollut tyytyväinen saavuttamiisi satoihin? Minkälaista neuvontaa ja tiedotusta kaipaat?

VYR:n siemenlaskuri on nyt käytettävissä. Laskuri vertailee sertifioidun ja tilan oman siemenen (TOS) välistä kustannus- ja kannattavuuseroa eri tilanteissa. Uudistetun laskurin tarkoituksena on herättää ajatuksia siemenen laadusta ja sen vaikutuksesta viljelyn kannattavuuteen.

Vilja-alan yhteistyöryhmän perinteinen viljelijäseminaari järjestettiin Huittisissa eilen torstaina 26.1.2017. Paikalle saapui 350 viljelijää ja muuta alan ammattilaista.

Ranskaisen analyytikkofirma Strategie Grainsin mukaan vehnän tuotanto elpyy Euroopassa, vaikkakin pakkasrintamien arvellaan aiheuttaneen talvituhoja syysviljakasvustoihin.

VYR viljelijäseminaari Huittisissa 26.1.2017 on herättänyt huimaa kiinnostusta. Kiitos kaikille ilmoittautuneille!

Tänään julkaistiin USA:n maatalousministeriön (USDA) odotettu kuukausiraportti. Maailman vehnävarastojen ennakoidaan olevan tänä vuonna ennätyksellisen korkealla.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää perinteisen viljelijäseminaarin Huittisissa torstaina 26.1.2017. Tänä vuonna keskitytään tuottamaan sitä, mille on kysyntää!

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua sekä satoisaa vuotta 2017!

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää perinteisen viljelijäseminaarin ensi vuonna Huittisissa torstaina 26.1.2017. Tällä kertaa keskitytään tuottamaan sitä, mille on kysyntää!

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains julkisti ensimmäiset ennusteensa EU-maiden viljasadoista vuonna 2017. Tuoreen ennusteen mukaan EU:n viljantuotanto kaudella 2017/18 nousee 306,6 milj. tonniin (arvio 2016/17: 295,6 milj. tn), joka tarkoittaa 11 milj. tonnin kasvua vuoteen 2016 verrattuna. Tuotanto kasvaa merkittävimmin vehnän osalta (+ 9 milj. tn).

Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) toteuttaman kyselyn tarkoituksena on selvittää syitä hometoksiinien esiintymiseen viljoissa sekä löytää keinoja niiden hallintaan. Kysely on suunnattu viljelijöille, joiden sadosta on tehty DON-analyysi.

Luonnonvaraskeskuksen (Luke) tänään julkaiseman ennakkotilaston mukaan syysrukiin kylvöala syksyllä 2016 oli 32 600 hehtaaria. Kasvua viime vuoden kylvöalaan tulee siis neljänneksen verran (2015: 26 300 ha). Tämänvuotinen syysrukiin kylvöala on toiseksi suurin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Viljatilalla tulojen muodostumiseen on suuri merkitys sillä, millaisen hinnan sadostaan saa myyntihetkellä. Oikea myyntihinta ja oikea myyntihetki tiedetään kuitenkin vasta jälkikäteen. Hintariskiä viljelijä voi kuitenkin pienentää sopimusviljelyn työkaluilla, joita työryhmän tapaamisessa käsiteltiinkin varsin kattavasti.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC nosti viime viikolla julkaistussa raportissaan ennustettaan kauden 2016/17 globaalista viljantuotannosta ennätystasolle 2 084 milj. tonniin. Tuorein ennuste on 8 milj. tonnia lokakuun lopun ennustetta korkeampi. Kasvua kaudesta 2015/16 tulee 4 prosenttia (2015/16: 2004 milj. tn). Tuotannon kasvu on seurausta pääasiallisesti maissin ja vehnän tuotannon lisääntymisestä.

Kohonneita hometoksiinipitoisuuksia on tänä satokautena analysoitu kaurasta ja myös vehnästä edellisvuosia enemmän. Kuluttajat voivat kuitenkin edelleen turvallisin mielin käyttää kotimaisia viljatuotteita – teollisuus varmistaa osaltaan tuotteiden turvallisuuden analysoimalla tuotantoprosesseihin käytettävät viljaerät.

Kotimaan viljatasearvio 2015/16 päivitettiin VYR:n markkinatyöryhmässä viime viikolla. Myös toinen tasearvio markkinointikaudesta 2016/17 on nyt julkaistu.

Katsaus EU:n satonäkymiin ja hintakehitykseen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR teetti loka-marraskuun vaihteessa viljelijäkyselyn, jossa kartoitettiin viljasadon määrän lisäksi mm. sadon myyntiaikomuksia ja sopimusviljelyn yleisyyttä. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla yhteensä 552 viljelijää.

Vilja-alan yhteistyöryhmän TNS Gallupilla teettämässä viljelijäkyselyssä selvitettiin aikaisempien vuosien tapaan missä vaiheessa ja kuinka suuren osan sadosta viljelijä on aikeissa myydä kauppaliikkeille, teollisuuteen tai toisille tiloille.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR toteuttaa viljelijöille kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää syytä hometoksiinien esiintymiseen viljoissa. Kysely on suunnattu viljelijöille, joiden sadosta on tehty DON-analyysi.

Vilja-alan yhteistyöryhmän TNS Gallupilla viljelijöille teettämän satokyselyn mukaan Suomessa tuotettiin viljaa satokaudella 2016 yhteensä 3 797 000 tonnia eli noin 3,8 miljardia kiloa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaiseman tilaston mukaan viljaa siirtyi maatiloilta markkinoille vuoden 2016 kolmannella vuosineljänneksellä yhteensä 706 miljoonaa kiloa eli 706 000 tonnia. Viime vuonna vastaavana ajankohtana viljaa myytiin 623 miljoonaa kiloa.

Maailman toisiksi suurin vehnän viejävaltio USA valloittaa entistä suuremman osan globaaleista vehnämarkkinoista. EU:n ja erityisesti Ranskan markkinaosuus on laskenut alhaisten satojen ja laatuongelmien takia. Myös Kanadassa vehnäsadon laatu on heikko vesi- ja lumisateista johtuen.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry järjestää perinteisen viljelijäseminaarin ensi vuonna Huittisissa torstaina 26.1.2017.

Äärimmäisen kuivat kylvöolosuhteet ovat hankaloittaneet syysviljojen kylvöjä Ranskassa, läntisessä Saksassa ja Benelux-maissa. Tilanne on kuitenkin parantunut lokakuun aikana ja kylvöt saataneen tehtyä ajallaan.

Maa-ja metsätalousministeriön 20.10.2016 julkaiseman tiedotteen mukaan Kiinassa elintarvikkeiden tuontiehdoista vastaava laadunvalvonta- ja karanteeniviranomainen AQSIQ on hyväksynyt suomalaisten kaurahiutaleiden viennin Kiinan markkinoille.

Ranskalaisen analyytikkofirma Strategie Grainsin uusimman ennusteen mukaan EU:n kokonaisviljantuotanto kaudella 2016/17 on 295,5 miljoonaa tonnia. Laskua syyskuun ennusteeseen on 0,7 miljoonaa tonnia. Kaudella 2015/16 viljaa tuotettiin EU:ssa 309,2 miljoonaa tonnia.

VYR:n viljelijätyöryhmä kokoontui tämän viikon tiistaina tilojen kannattavuuskirjanpitoa ja markkinointistrategiaa käsittelevään työpajaan. Lisäksi paikalla olleet viljan ostajat kertoivat tarjolla olevista sopimusmalleista sekä markkinanäkymistä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuosittaisen satotutkimuksen tiedonkeruu on käynnissä. Kyselyyn vastataan Luken verkkopalvelussa. Satotietojen lisäksi tänä vuonna kysytään pellon vuokrahintoja.

VYR ry:n tänään julkaiseman tiedotteen mukaan kuluvan satokauden viljasta on tavattu edellisvuosia enemmän hometoksiineja. Erityisesti kauran ja vehnän esinäytteistä teollisuudessa ja kaupassa on analysoitu kohonneita DON-toksiinipitoisuuksia. Sen sijaan syysviljoista ja ohrasta ei ole tänä vuonna tavattu raja-arvoja ylittäviä määriä toksiineita.

VYR on mukana ensi viikon KoneAgriassa Jyväskylässä 6.–8.10.16. Löydät meidät Valtran osaston yhteydestä leikkuupuimurien keskeltä (AGCO Suomi, osasto B200).

VYR:n uunituore ohjeisto on laadittu vastaamaan markkinoiden ja lainsäädännön asettamiin raaka-aineiden teknisiin ja hygieenisiin laatuvaatimuksiin – aina pellon peruskunnosta huolehtimisesta sadon kuljetukseen saakka.

Tämänsyksyisen viljasadon laatu vaihtelee suuresti johtuen kasvukauden sääolosuhteiden vaihteluista. Evira seuraa viljasadon laatua viljelijöiltä kerättyjen näytteiden avulla. Ohessa katsaus valtakunnalliseen tilanteeseen 22.9.2016.

Viljat on pääosin saatu laariin koko maassa, mutta öljykasvien puinnit ovat vielä käynnissä. Puintisäät ovat parantuneet syksyn edetessä ja puintikosteudet ovat olleet alhaisia. VYR:n puintiseuranta kiittää tältä vuodelta – palataan kylvöseurannan parissa ensi keväänä!

Viljan puinnit on saatu päätökseen suurimmassa osassa EU:ta lukuun ottamatta Suomea ja Baltian maita, joissa sadonkorjuuta vielä viimeistellään. Ranskalaisen analyytikkofirman Strategie Grainsin mukaan sadon määrissä esiintyy EU-tasolla huomattavaa vaihtelua.

Puinnit ovat edenneet poutaisen sään ansiosta vauhdilla koko maassa. Myös kuluvalle viikolle on luvattu aurinkoa, joten korjuut saadaan pitkälle tämän viikon aikana. Sadon laadussa esiintyy huomattavaa vaihtelua. Öljykasvien puinnit sen sijaan ovat vasta alussa.

Luonnonvarakeskus (LUKE) julkaisi tänään lopullisen Viljataseen 2014-15 ja taseen 2015-2016 ennakon. Luke julkaisi myös tilaston maatilojen sadonkäytöstä. Viljantuotanto laski kymmeneksen vuonna 2015. Kauran käyttö elintarvikkeena on saavuttamassa rukiin tason.

Puinneissa on päästy yli puolenvälin koko maassa. Syysviljat alkavat olla laarissa, kevätviljojen osalta on suuria paikallisia vaihteluita. Sateita on saatu paikoin reippaasti. Ohrakasvustot ovat kärsineet ehkä eniten sateista. Punahomeen riski on myös vehnällä ja kauralla.

Kotimaan viljatasearvio 2015/16 päivitettiin VYR:n työryhmässä viime viikolla. Myös ensimmäinen tasearvio markkinointikaudesta 2016/17 on julkaistu.

Viljan puintien viivästyminen sateiden takia on lisännyt punahomeen riskiä erityisesti lakoviljassa ja sateiden ränsistyttämissä kasvustoissa. Nyt tulee kiinnittää huomiota huolelliseen kuivaukseen, lajitteluihin ja sadon hometoksiinien pikamittauksiin.

Viikonloppuna puinnit nytkähtivät pykälän verran eteenpäin ja suuressa osassa maata puinnit häämöttävät jo lähellä puoltaväliä. Töitä sadonkorjuupelloilla jatketaan sateiden välissä, mutta nyt kaivataan kipeästi poutaista ja kuivaa säätä.

Koko maassa ovat puinnit edenneet hitaanlaisesti sateiden välipaikoissa. Laatutappioista ei vielä osata sanoa varmaksi, mutta suuressa osassa maata niitä odotetaan jo muodostuvan. Määrä ja laajuus tulevat ratkeamaan lähiviikkoina. Syyskylvöalan ennustetaan vähenevän monin paikoin, mutta osassa maata alan uskotaan myös kasvavan.

Puinnit lähtivät käyntiin lähes koko maassa elokuun alkupuolella. Viime viikolla puimureita ei pelloilla ole juurikaan näkynyt, sillä säätila on ollut sateinen suuressa osassa maata.

Punahomeen oireita eli tummuneita jyviä tai lohenpunaista kasvustoa on näkynyt yleisesti tähkissä. Kostea sää on suosinut punahomeiden leviämistä ja erityisesti DON-toksiinin tuottajia. Puitaessa viljan laadun turvaaminen huolellisella kuivauksella ja sadon lajittelulla on nyt erityisen tärkeää.

Huhtikuussa vehnää lähti vientiin 59 300 tonnia, toukokuussa lähes saman verran 52 500 tonnia. Kauraa vietiin huhtikuussa 24 000 tonnia ja toukokuussa 17 600 tonnia. Ohraa vietiin huhtikuussa 4 200 tonnia, toukokuussa ei ollenkaan.

Teollisuuden ja kaupan varastoissa oli kesäkuun lopussa yhteensä 555 miljoonaa kiloa viljaa. Määrä on noin kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten. Viljamäärä on myös suurin kahdeksaan vuoteen.

Kotimaassa puinteja on aloiteltu jo monin paikoin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan säiden salliessa lähtevät rukiin puinnit käyntiin tällä viikolla. Ensi viikolla viljojen puinteja aloitellaan laajemmassa mittakaavassa.

VYR:issä on avoinna asiantuntijan paikka edellisen haltijan lähtiessä uusiin haasteisiin. VYR tarjoaa näköalapaikan ja mahdollisuuden tutustua laajalti vilja-ja öljykasvisektorin toimijoihin. Asiantuntijan tehtävä pitää sisällään viestinnän sisällön suunnittelua, tiedonhakua ja julkaisemista verkossa nettisivuilla ja somessa.

Suomen pelloilta on odotettavissa edellisvuoden tapaan 3,7 miljardin kilon viljasato, tiedottaa Luonnonvarakeskus. Leipäviljojen, vehnän ja rukiin, satoarviot ovat hieman pienemmät kuin viime vuonna. Ohraa ja kauraa arvioidaan puolestaan saatavan edellisvuotta enemmän. Rapsin satoarvio on tänä vuonna rypsisatoa suurempi. Myös härkäpavusta on odotettavissa runsaampi sato kuin viime vuonna.

Vehnän viljelyala laski, kauran ja rapsin nousi. Näin kertoo Maanmittauslaitoksen tekemä tilastoajo lajikkeellisista viljelyaloista vuonna 2016.

Kotimaan hintaseuranta ja Viljaviesti jäivät kesätauolle, normaalisti toiminnassa taas elokuun alusta alkaen. VYR:n löydät kuitenkin erilaisista kesätapahtumista!

VYR kiertää kesällä erilaisia maatalousalan tapahtumia ja seuraavana kalenterissa on OKRA-maatalousnäyttely. VYR:n osasto löytyy näyttelyravintolan vierestä ja ohjelmaakin on luvassa!

Kostea ja lämmin sää erityisesti viljan tähkälletulovaiheessa lisää riskiä punahomeen tartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle. Riskiä punahomeelle on lisännyt myös kuiva alkukesä, joka suosii erityisesti DON-toksiinin tuottajia. Jos tilalla on aiempina vuosina esiintynyt toksiiniongelmia, kannattaa tehdä kukintavaiheen torjuntaruiskutus.

Katsaukset kotimaan viljatasearvion päivitykseen sekä loppua lähenevän markkinointikauden viljojen hintakehitykseen.

Katsaus EU:n satonäkymiin ja hintakehitykseen kuluneella markkinointikaudella. Tuoreita uutisia myös satoennusteista.

Katsaus tuotantonäkymiin 2016/17 kaudelle, kasvukauden kuulumisiin ja hintakehitykseen maailmanmarkkinoilla.

Viljelijän vieraskynä on juttusarja, jossa viljelijät kertovat omin sanoin työryhmätoiminnan herättämistä ajatuksista. Tällä kertaa vuorossa mietteitä työryhmän tila- ja yritysvierailuilta.

Suomen noin 2,3 miljoonan hehtaarin peltoalasta yli kolme neljäsosaa on rehuviljaa ja -nurmea. Suurin osa peltoalasta palvelee siten kuluttajien tarpeita kotieläintuotannon mahdollistajana. Pelloilla kasvaa entistä enemmän erikoiskasveja kuten härkäpapua, rapsia ja kuminaa.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö (USDA) julkaisi viime perjantaina kuukausittaisen raporttinsa maataloustuotteiden kysynnästä ja tarjonnasta (WASDE).

Hallitus hyväksyi Suomen esitykset EU:n tuotantosidonnaisen tuen ja perustuen muutoksista, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Maaliskuussa vientiin lähti 29 000 tonnia ohraa, tonnin verran vehnää ja 21 000 tonnia kauraa.

Kylvötyöt on saatu viljojen osalta tehtyä, jonkin verran on erikoiskasveja vielä kylvämättä. Vaikka viime viikolla tuli paikallisesti rankkojakin sateita, on kaiken kaikkiaan kasvukauden alku ollut tänä vuonna hyvä! Kylvöseuranta päättyy tähän.

Kevättyöt ovat edenneet sujuvasti ja kylvöt tultaneen saamaan valmiiksi suuressa osassa maata tällä viikolla. Itävyyden varmistamiseksi pienet sateet otetaan vastaan hyvillä mielin.

Myytävä viljamäärä sisältää vehnää noin 15 000 tn, ruista noin 300 tn, kauraa noin 5 000 tn ja ohraa 6 000 tn.

Kirppojen tarkkailu kevätöljykasveilla ajankohtaista, samoin rapsikuoriaisten syysöljykasveilla.

Viime viikolla kylvöolosuhteet olivat suuressa osassa maata ihanteelliset. Viikonlopun sateet katkaisivat peltokiireet, mutta töihin päästäneen takaisin taas viimeistään loppuviikosta.

Kirvojen tarkkailu taimettuvissa kevätviljakasvustoissa on tarpeen.

Vilja myydään tarjouskilpailun perusteella ja toukokuun 2016 lopulla myyntiin tulee noin 12 000 tn vehnää ja 1 500 tn kauraa. Tämän lisäksi viljaa myydään lajikkeellisen viljan varastoista.

Viime viikolla VYR:n kylvöseurantaan kirjoitettiin toiveikkaana kylvöjen alkamisesta äitienpäiväviikonloppuna. Asiantuntijoita pyydettiin jälleen maanantaina arvioimaan alueensa kylvöjen etenemistä.

Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä teollisuus ja kauppa ostivat maatiloilta viljaa yhteensä 454 000 tonnia. Viime vuonna vastaavana ajankohtana viljaa myytiin maatiloilta 512 000 tn. Kotimainen teollisuus käytti vuoden 2016 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 324 000 tonnia viljoja, joista elintarvikkeeksi 103 000 tonnia ja rehuksi 140 000 tonnia.

Helmikuussa vientiin lähti 6 500 tonnia ohraa, 15 000 tonnia vehnää ja 23 500 tonnia kauraa. Viime vuonna vastaavaan aikaan vehnää vietiin 7 300 tonnia ja kauraa 39 000 tonnia kauraa, ohraa ei lähtenyt satamista ollenkaan.

Viljojen kokonaistuotanto saattaa nousta uusiin ennätyslukemiin 2016/17 kaudella, ennusti Kansainvälinen viljaneuvosto (IGC) viime viikolla. Tuore ennuste on 9 milj. tonnia suurempi kuin IGC:n huhtikuun alun ennuste ja noin 1 milj. tonnia suurempi kuin arvio satokauden 2015/16 kokonaistuotannosta.

Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa tänäkin keväänä kylvöjen edistymistä eri puolilla Suomea asiantuntijaraadin avustuksella ja seuranta starttaa tämän jutun myötä. Asiantuntijaraatilaisten arvion mukaan kylvöt pääsevät aluilleen Äitienpäivän tienoilla.

Kylvösiemenen kunnostus ja peittaus sekä viljelykierto ovat tärkeitä toimenpiteitä viljan hometoksiinien riskin pienentämiseksi.

Satonäkymät näyttävät Euroopassa pääosin hyviltä, kertoo alkuviikolla ilmestynyt Komission raportti. Huolet kohdistuvat pääosin Puolaan ja Ukrainaan, missä epäedullinen talvi aiheutti jonkin verran stressiä syyskasvustoille.

Viljelijätyöryhmä kokoontui pääsiäisen jälkeen viljaketjun muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työpajaan. Viljelijän vieraskynä on juttusarja, jossa viljelijät kertovat omin sanoin työpajan herättämistä ajatuksista.

Maailman viljamarkkinat ovat kasvavan kysynnän ja voimakkaiden sääilmiöiden johdosta muuttuneet herkemmiksi tarjonnan vaihtelulle. Hintariskeiltä suojautuminen futuureilla ja optioilla on olennainen osa viljaketjun toimintaa.

Viljelijätyöryhmä kokoontui pääsiäisen jälkeen viljaketjun muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työpajaan. Viljelijän vieraskynä on juttusarja, jossa viljelijät kertovat omin sanoin työpajan herättämistä ajatuksista.

Vilja- ja öljykasvialalla käytössä olevat sopimukset ovat kasvilajikohtaisia, viljelijän ja alan yritysten välisiä viljely- tai kauppasopimuksia. Koska eri toimijoiden ostotarpeet ja -kriteerit vaihtelevat, ovat sopimusmallit toimijakohtaisia.

Viljelijätyöryhmä kokoontui pääsiäisen jälkeen viljaketjun muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työpajaan. Viljelijän vieraskynä on juttusarja, jossa viljelijät kertovat omin sanoin työpajan herättämistä ajatuksista.

Maaliskuun markkinauutisia kotimaasta. Viljataseiden kehitys, tulevan kasvukauden ennusteet ja hintakehitys.

Maaliskuun markkinauutisia Euroopasta. Viljataseiden kehitys, tulevan kasvukauden ennusteet ja hintakehitys Euroopan markkinoilla ja pörssissä.

Maaliskuun markkinauutisia maailmalta. Viljataseiden kehitys, tulevan kasvukauden ennusteet ja hintakehitys maailmanmarkkinoilla.

Helmikuussa toteutetun kylvöaikomukset kyselyn yhteydessä kartoitettiin myös tekijöitä, jotka vaikuttavat viljelijöiden päätöksentekoon tulevalla kasvukaudella 2016. Aiempien vuosien tapaan kyselyn toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

VYR:n viljelijätyöryhmään kuuluu eri puolelta Suomea noin tusinan verran viljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tilansa kannattavuutta, omaa osaamistaan ja koko viljaketjua yhdessä muiden sektorin toimijoiden kanssa.

Maatalouden yrittäjätulo kääntyy kolme vuotta jatkuneen reippaan laskun jälkeen nousuun ja maataloustuotteiden hintojen lasku pysähtyy. Samoin tukipolitiikan uudistusten taki tulleet madallukset tuissa on jo nähty, kertoo PTT tuoreessa maa- ja elintarviketalouden ennusteessa.

Tavoitteena on tehdä hintaseurannasta ajantasaisempaa ja näin palvella entistä paremmin sekä myyjiä että ostajia. Hintoja voi lisäksi seurata nyt myös mobiilisti oman sovelluksen kautta!

Rypsin ja rapsin viljelyalan toivotaan nousevan tänä vuonna 100 000 hehtaariin. Tänä keväänä viljelijöiden on poikkeusluvan myötä mahdollista käyttää peitattua siementä. Noin 150 rypsin ja rapsin viljelijää kokoontui Huittisiin ja Vantaalle 9. ja 10. maaliskuuta öljykasvinviljelijän kevätpäiville. Esitykset videoitiin ja ne löytyvät nyt VYR:n sivuilta.

Öljypellavalla on varma kysyntä: kaikki sopimusviljelty öljypellava on ostettu jalostukseen ja lisäksi on jouduttu tuomaan vielä toinen puoli lisää ulkomailta. Erikoiskasvien viljelystä kiinnostuneiden viljelijöiden toivotaan ottavan viimeistään huhtikuussa yhteyttä suoraan yrityksiin viljelyalan lisäämiseksi.

VYR:n historian ensimmäinen viljelijätyöryhmä käynnistyi menneellä viikolla. Mukana on tusina oman toiminnan kehittämisestä, viljamarkkinoista ja kannattavuudesta kiinnostuneita viljelijöitä.

Kevään kylvöaloja koskevan viljelijäkyselyn tulokset ovat valmistuneet. Aiempien vuosien tapaan kyselyn toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Vilja-alan yhteistyöryhmän toimeksiannosta.

Kansallisen viljastrategian väliraportti on julkaistu.

Tasearvio päivitettiin maaliskuussa VYR:n viljamarkkinatyöryhmässä. Taseeseen päivitettiin tuotantotiedot Luken lopullisen satotilaston (24.2.) sekä teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilaston (10.2.) perusteella.

EU:n tuotantosidonnaisten nautaeläin-, lammas- ja vuohipalkkioiden sekä peltokasvipalkkion ehtoja on mahdollista muuttaa tänä vuonna tietyin edellytyksin. Muutokset tulisivat voimaan vuodesta 2017 alkaen, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

Luomukauraa käytetään teollisuudessa ylivoimaisesti muita luomuviljoja enemmän, paljastaa TNS Gallup Elintarviketiedon toteuttama luomuviljan yrityskysely.

EU:n viennin ennustetaan vauhdittuvan ensi kaudella ja vehnävarastojen pienentyvän. EU:n alueella syysviljojen talvituhot pysytelleet maltillisena, pakkasenkestävyys vain on heikkoa.

IGC:n tuoreen ennusteen mukaan maailman viljavarastot ovat kauden 2015/16 päätteeksi runsaimmillaan 29-vuoteen. Verrattuna viime vuoden tilanteeseen olivat öljykasvien ja kasviöljyjen hintaindeksit tammikuussa kumpikin 11 prosenttia alemmalla tasolla, valkuaisrehun indeksi sen sijaan jopa 26 prosenttia.

Kauraa on viety viime markkinointikauden vauhdilla. Helmikuun aikana viljojen hinnat ovat olleet laskusuunnassa, kertoo VYR:n hintaseuranta. Kotimaan viljasato oli pienin kolmeen vuoteen ja pitkittyneet puinnit vaikuttivat sadon laatutekijöihin.

Luonnonvarakesksen tilastot kertovat, että viljasato oli jopa 10 % edellisvuotta pienempi. Pääosin vähennys johtuu pienentyneestä kylvöalasta ja ennätyssuuresta tuoreviljana korjatusta vilja-alasta.

Leipä- ja rehuviljan yleistä kuntoa kuvaava hehtopaino oli kaikilla viljalajeille korkea, mutta valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

rapsi.fi - projekti ja VYR järjestävät yhdessä öljykasvien viljeljyyn keskittyvät seminaaripäivät Huittisissa (Risto Ryti-sali) 9.3. ja Vantaalla (Suomen ilmailumuseo) 10.3.

Hallitus päätti viime viikolla viherryttämistuen ja nuoren viljelijän tuen vuoden 2016 tukitasot, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö.

VYR:n viljelijäseminaari järjestettiin Hämeenlinnassa 17.2. Paikalla oli 350 viljelijää kuuntelemassa kannattavuuteen ja markkinoihin keskittyviä esityksiä.

Hae mukaan jos olet kiinnostunut tilasi tulevaisuudesta, kannattavuudesta ja viljamarkkinoiden toiminnasta sekä olet valmis ratkomaan kannattavuuteen liittyviä ongelmakohtia yhdessä viljasektorin muiden toimijoiden kanssa. Haku auki 28.2. saakka!

Nyt saatavilla sähköisesti Viljan tuotanto ja käyttö Suomessa-juliste. Tulostettua versiota jaossa taas seuraavan kerran Huittisissa 9.3. Öljykasvinviljelijän kevätpäivillä!

Vuoden 2015 aikana teollisuus ja välittäjät ostivat maatiloilta ruista jopa 90 prosenttia edellisvuotta enemmän, yhteensä 83 000 tonnia.

VYR:n kotisivut uudistuivat tammikuussa ja uusia elementtejä on lisätty sivustolle. Hämeenlinnan viljelijäseminaariin mahtuu vielä mukaan, ilmoittautuminen päättyy torstaina 11.2.

Viljelijällä on tänä keväänä mahdollisuus hakea viljelijätukia pidempään kuin aiemmin. Päätukihaku on auki 15.6.2016 asti. Tukien hakeminen samalla yksinkertaistuu, sillä erillinen kylvöalojen muutosilmoitusvaihe ja muutoslomake 117 poistuvat käytöstä.

Huoltovarmuuskeskus myy viljaa ja käynnistää tätä varten tarjouskilpailun. Myytävä viljamäärä sisältää vehnää noin 44 000 tn ja ohraa noin 6 000 tn.

IGC arvioi alkuviikolla ilmestyneessä raportissaan EU:n syysrapsin kylvöalan 2016/17 kaudella olevan 6,5 milj. hehtaaria, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. IGC arvioi globaalin soijan kysynnän kasvavan tällä kaudella.

Kansainvälinen viljaneuvosto ennusti maailman viljavarstojen kasvavan kauden päätteeksi suurimmilleen 29 vuoteen. Taustalla epäilys rehukysynnän laskusta.

Markkinointikausi 2015/16 alkoi kotimaassa hieman viime vuotta hiljaisemmissa tunnelmissa viennin osalta. VYR:n kotimaan hintaseurannan perusteella hintanoteeraukset tipahtivat tammikuussa vehnällä ja ohralla.

Pienempi vehnäsato ja mahdollisesti pirteämpi EU:n vienti voivat analyytikkojen mukaan johtaa jopa siihen, että EU:n vehnävarastot tulisivatkin kaudella 2016/17 pienenemään.

Tarkemmat tiedot tarjouskilpailusta ja sen avaamisesta ilmoitetaan helmikuun alussa julkaistavassa tarjouskilpailuilmoituksessa.

Tänä vuonna keskitytään viljatilojen kannattavuuteen, markkinoiden seurantaan ja talouskysymyksiin.

Maataloustoimittajat ry palkitsi vuosittaisella Tiedonjyvä-palkinnolla asiantuntijajohtaja Timo Jaakkolan Nordea Pankista.

Hallitus vahvisti vuoden 2015 Euroopan unionin rahoittaman peltokasvipalkkion yksikkötasot valkuaiskasveille, rukiille, tärkkelysperunalle, sokerijuurikkaalle sekä avomaanvihanneksille.

Vuoden viimeinen Viljaviesti pitää sisällään lyhyet katsaukset viljasektorin hintakehitykseen ja ajankohtaisiin uutisiin sekä kotimaassa että maailmanmarkkinoilla.

Loka-marraskuun vaihteessa VYR:n viljelijäkyselyssä kartoitettiin viljelijöiden näkemyksiä tilan eri kasvien viljelyalojen kehityksestä tulevalla kasvukaudella.

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains ennusti viime viikolla EU:n vehnän kokonaistuotannon tippuvan tulevalla kaudella tasolle 143,6 milj. tonnia. Mikäli arvio toteutuu, laskee EU:n vehnän kokonaistuotanto ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012.

Maa- ja metsätalousministeriön antama tiedote kertoo, että hallitus esitteli eilen eduskunnalle maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamista.

Vilja-alan yhteistyöryhmän viljelijäkyselyssä kysyttiin aiempien vuosien tapaan missä vaiheessa ja kuinka suuren osan sadosta viljelijä on aikeissa myydä viljakaupalle, välitysliikkeille tai suoraan teollisuuteen.

Luke julkaisi tänään ennakollisen viljataseen satokaudelle 2014/15. Arvion mukaan viljaa tuotettiin yhteensä 4 milj. tonnia ja sitä käytettiin satovuoden 1.7.2014–30.6.2015 aikana 3,2 milj. tonnia.

Hallitus vahvisti tänään maatalousalan vähämerkityksisenä tukena myönnettävän väliaikaisen kansallisen lisätuen suuruuden.

Tulokset käyvät ilmi ProAgrian Lohkotietopankin viljojen, öljy- ja palkokasvien sekä kuminan tuotantokustannuslaskelmien pohjalta lasketuista ennakkotuloksista vuodelle 2015.

Viime viikolla julkaistiin jälleen odotettu USA:n maatalousministeriön (USDA) kuukausiraportti. Maailmanlaajuisesti vehnää on tänä vuonna tarjolla ennätyksellisiä määriä ja varastot pysyvät runsaina.

Viljelijöiltä kysyttiin VYR:n viljelijäkyselyssä kuinka tyytyväisiä he ovat viljasadon ja viljanmyynnin onnistumiseen kokonaisuutena tänä vuonna.

Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti loka-marraskuun vaihteessa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa kyselyn, jossa kartoitettiin viljasadon määrän lisäksi mm. sadon myyntiaikomuksia, sopimusviljelyn yleisyyttä, kylvöaikomuksia ja kannattavuutta. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla yhteensä 554 viljelijää aikavälillä 23.10.–9.11.2015.

Leipä- ja rehuviljan yleistä kuntoa kuvaava hehtopaino oli kaikilla viljalajeille korkea, mutta valkuaispitoisuudet jäivät keskimääräistä matalammiksi.

Kotimaan viljatasearviota päivitettiin 27. marraskuuta VYR:n viljamarkkinatyöryhmän kokouksessa.

Suomalaiset tutkimustulokset neonikotinoidipeittauksen haitallisuudesta ovat erilaisia kuin ne, mihin Euroopan komissio on perustanut kieltonsa.

Poikkeuslupa neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käyttöön, Tukes tiedottaa

Miten öljykasvien kasvinsuojeluun Suomessa käytettävät neonikotinoidit vaikuttavat mehiläisiin?

Luonnonvarakeskus Luke järjesti torstaina 26.11. kasvinviljelyseminaarin yhteistyössä Raisioagro Oy:n kanssa.

Satokyselyn vastausten perusteella viljojen 3,88 miljoonan tonnin kokonaissato kotimaassa näyttäisi jäävän viime vuotta pienemmäksi (2014: 4,09 milj. tn).

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains kertoo maissin tuotannon jäävän merkittävästi viime markkinointikautta alhaisemmalle tasolle.

Vain puolet kaikista viljaa viljelevistä tiloista laskee viljanviljelyn kannattavuutta, paljastaa Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) teettämä satokysely.

USA:n maatalousministeriö (USDA) nosti viime tiistaina julkaistussa kuukausiraportissaan ennustetta maailman soijan kokonaistuotannosta tasolle 321,0 milj. tonnia.

Vuoden kolmas neljännes oli kuitenkin viime vuotta hiljaisempi, vastaavana ajankohtana vuonna 2014 viljaa ostettiin kaupan ja teollisuuden tarpeisiin yhteensä 839 000 tonnia.

Tarjouskilpailu avataan 9.11.2015 ja saapuneet tarjoukset käsitellään tarjouskilpailun päätyttyä.

Alustavat tulokset sekä viljan turvallisuustietoseurannasta että viljakaupan ja –teollisuuden vastaanotosta näyttävät, että sadon DON-toksiinipitoisuudet ovat pääosin selvästi alle elintarvikeraja-arvojen.

Pohjoisella pallonpuoliskolla viljojen sadonkorjuu on lähes valmis ja syyskylvöjä tehdään parhaillaan pääosin suotuisissa olosuhteissa.

Huoltovarmuuskeskus jatkaa viljan myyntejä, tarjouskilpailusta lisätietoja marraskuun alkupuolella

Seminaarissa keskitytään etenkin viljelyn kannattavuuden ja satoisuuden parantaminen ympäristön tilaa heikentämättä.

Ranskalainen analyytikkofirma Strategie Grains nosti lokakuussa arviotaan EU:n kaikkien viljojen kokonaistuotannosta tasolle 307,6 milj. tonnia.